Tervetuloa seuraavalla kerralla kysymään neuvoa myös täältä Pasilan eli Helsingin kaupunginkirjaston Pääkirjaston neuvonnasta. Opastamme ja autamme sinua kirjaston käytössä ja tietopalvelu toimii myös ihan perinteisesti paikan päällä.
Plussa-aineistohaustamme (http://www.libplussa.fi/) löytyvät seuraavat teokset: Ajankohta--poliittisen historian vuosikirja 1994--Mikko Majander (toim.)Helsinki, 1993. Maailma tänään[4]--Meksiko, Keski-Amerikka ja Karibia, Kööpenhamina,1996. Näkökulmia kehitykseen ja tasa-arvoon--Brasilia ja Kuuba 1970-luvulla/ Jyrki Käkönen Tampere, 1987. Huberman, Leo: Kuuban sosialismi Helsinki, 1971.
Aleksi- artikkelitietokannasta hakusanalla "Kuuba" tai "Fidel Castro" löytyivät seuraavat artikkelit. Erityisesti...
Kysymäsi nimet Anita Diamantin romaanissa Punainen teltta (The red tent) ovat suomennoksessa muodoissa Bar-Salem ja Ra-mose.
Lähde:
Diamant, Anita: Punainen teltta (Tammi, 1999)
https://finna.fi
Teoksessa Statue of Fire : the collected early poetry of Aila Meriluoto (1993) on englanninnettuja Aila Meriluodon runoja kokoelmista Lasimaalaus ja Sairas tyttö tanssii. Lasimaalaus-kokoelmasta on käännetty 22 runoa, näiden joukossa on myös teoksen nimiruno. Runot ovat suomentaneet Leo Vuosalo ja Steve Stone.
Käytettävissä olevien tietokantojen perusteella näyttää siltä, että Statue of Fire -teosta ei löydy nykyisen kotimaanne kirjastoista. Kannattaa etsiskellä teosta antikvariaateista ja ennen kaikkea nettiantikvariaateista. Ihan kirjan nimellä googlettamallakin näyttää löytyvän joitakin nettikirjakauppoja, joista kirjan saattaisi saada tilattua.
Jos sinulla on Rutakko-kirjastoverkon kirjastokortti, voit etsiä tällaisia aarioita Naxos Music Library -palvelussa (https://iisalmi.naxosmusiclibrary.com/page.library_cardno.asp). Hakukenttään (oikeassa yläkulmassa oleva Keyword Search) voit kirjoittaa hakusanoiksi esimerkiksi "cantata soprano".
Omia suosikkejani ovat esimerkiksi Johann Sebastian Bachin Auch mit gedampften, schwachen Stimmen sekä Georg Friedrich Händelin Ombra mai fu (oopperasta Serse).
Suomenkieliset asukkaannimitykset muodostetaan johtimen -lainen/-läinen avulla. Jos kantasana on ulkomainen paikannimi, joka päättyy vokaaliin, -lainen/-läinen liitetään suoraan nimeen (Moldova - moldovalainen). Jos ulkomainen paikannimi päättyy konsonanttiin, -lainen/-läinen liitetään nimeen vokaalin i avulla (Niger - nigeriläinen, Irak - irakilainen). Näin ollen Sansibarissa asuvat henkilö on sansibarilainen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/171
Lassi Nummen runokokoelma Requiem (1990) ilmestyi ruotsiksi vuonna 1994 Gunvor Javenin kääntämänä ja julkaistiin siis myös ruotsiksi nimellä Requiem.
Lähettämänne teksti on Nummen runosta Anna meille rauha eli Giv oss frid.
Ruotsinnos kuuluu HelMet-kirjastojen kokoelmiin ja voitte tilata teoksen omaan lähikirjastoonne.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3605083
Juha Seppälästä löytyy tietoa kirjoista Kotimaisia nykykertojia 1-2 v.2003 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita 6.uud.laitos v.2000.
Internetistä Seppälästä taas kerrotaan sivuilla http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Sepp%C3%A4l%C3%A4 , http://dbgw.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/js.html ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=250&lang=FI
HelMet-ohjeissa kerrotaan Lukitse-toiminnon käytöstä seuraavasti:
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
Monarkioissa perinteisesti miespuolisilla perillisillä on ollut etuoikeus valtaistuimeen. Eli niin kuin arvelit, hallitsija on ollut lähtökohtaisesti kuningas. Tilanne on kuitenkin nykyään toinen, ja kruununperijyys ei enää kaikissa valtioissa ja tapauksissa riipu sukupuolesta. Ainakaan vielä muutos ei kuitenkaan näy arvonimissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuningatar
https://fi.wikipedia.org/wiki/Prinssipuoliso
Kotiliesi Käsityö -lehden syksyn 2017 numeroita on lainattavissa useissa Helmet-kirjastoissa. E-lehtenä näin vanhoja numeroita ei ole luettavissa. eMagz-palvelun arkistossa on luettavissa.
Voit varata itse vain yhden kunkin lehden numeron. Jos haluat varata useamman numeron, ota yhteyttä kirjastoon, niin virkailija tekee varaukset puolestasi.
Lehtien varaaminen tapahtuu näin. Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
https://kirjtuo1.helmet.fi/...
Pääset katsomaan ja uusimaan lainojasi kirjautumalla verkkokirjastoon. Verkkokirjastoon kirjautumisessa tarvitset käyttäjätunnuksesi (kirjastokortin numero, näkyy kortin takapuolella tai vaihtoehtoisesti henkilötunnuksesi) ja nelinumeroisen pin-koodisi.
Mikäli pin-koodi on unohtunut, saat uuden käymällä jossain kirjastomme toimipisteessä. Puhelimitse sitä ei voida antaa.
On vaikea tietää, mistä sinun kohdallasi johtuu se, ettet voi uusia lainojasi. Uusimisen onnistumiseen vaikuttavat ao. seikat:
Lainat voi uusia 5 kertaa, ellei niistä ole varauksia.
Pikalainoja ei voi uusia.
Lainoja ei voi myöskään uusia, jos maksamattomia maksuja on 10 euroa tai enemmän.
Lainojen uusiminen verkkokirjastossa ei onnistu, jos olet saanut...
Helmet sivuilta löytyy Muusikon työkalupakki, joka kertoo kirjastojen lanattavat soittimet, sekä esiintymis- ja harjoittelutilat. Linkki Muusikon työkalupakkiin
Linkistä soittimet, soittohuoneet, studio- ja esiintymistilat löytyvät vinkit käytettävissä olevista soittimista ja tiloista. Linkki sivulle
Akustinen piano näyttäisi löytyvän Oodista, Sellosta (Espoo) ja Tikkurilasta. Esiintymistiloja on Entresessä (Espoo) Oodissa, Sellossa, Tikkurilassa ja Töölössä.
Mahdollisuutta yleisölle esiintymiseen kannattaa kysyä kustakin kirjastosta. Sähköpostit: kirjasto.entresse@espoo.fi sekä sellonkirjasto@espoo.fi
Mikrotietokoneen historiasta voi etsiä tietoa mm. seuraavista kirjoista, jotka löytyvät Turun kaupunginkirjastosta:
Campbell-Kelly, Martin: Computer: a history of the information machine (1996)
Ceruzzi, Paul E.: A history of modern computing (1998)
Mikrotietokone Suomessa 1973-1993 (1993)
Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa (1993)
Lisäksi CD-ROM -tietokanta Aleksista löytyy joukko artikkeleita vapaasanahaulla mikrotietokone ja historia, mm. Petteri Järvisen artikkelit "PC parhaassa iässä : 20 vuotta PC -tietokoneita", Tietokone 2001 (9), s. 53-59 sekä "Mikromaailman historia", Tietokone 1997 (11), 86-96. Aleksi -tietokantaa voit käyttää Turun kaupunginkirjastossa.
Internetistä voit lisäksi löytää hyödyllisiä linkkejä (esim....
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy suomeksi Folke Westin Matkalla maailmalla -sarjan videokasetti (La Palma, 1996). Laajemmin Kanarian saaria käsitteleviä suomenkielisiä matkaoppaita löytyy useita. Internetistä löytyy suomeksi La Palmaa ja yleisemmin Kanarian saaria/Espanjaa koskevaa tietoa esim. seuraavilta sivuilta http://www.enetti.com/
Aiheesta hakiessa kannattaa käyttää hakusanaa "reitittimet".
Kirjoja ei aiheesta kovin paljoa löydä, ja lisäksi tietotekniset aiheet ovat niin nopeasti muuttuvia, että kirjojen sisältö vanhenee aika nopeasti. Tässä muutama kirja, joissa reitittimiäkin käsitellään: Hakalan kirjassa käytännöllisemmin ja Anttilan kirjassa teoreettisemmin.
Hakala, Mika: Tietoverkon rakentaminen. Docendo, 2005.
Anttila, Aki: TCP/IP tekniikka. Helsinki Media, 2000.
Internet olisi varmasti hyvä tiedonlähde tällaisesta aiheesta, mutta myös aikakauslehdistä löytyy tuoretta tietoa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy mm. seuraavat lehtiartikkeliviitteet, jotka käsittelevät reitittimiä.
Blom, Elina: Mikä kumma on reititin? : yksi digikodin keskeisimmistä...
Täydellisen ajantasaista tilastoa kirjastoautoista ei taida olla, mutta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1 löytyvien Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 154 kirjastoautoa. Luku koskee siis kirjastokäytössä olevia kirjastoautoja, ei esimerkiksi käytöstä poistettuja. Pysäkkejä kirjastoautoilla oli peräti 12 606. Osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx löytyvällä tilastohaulla saa näkyviin myös sen, montako kirjastoautoa on missäkin kunnassa.
