Twin Peaksin eräässä jaksossa esiintyvä "Jack Rabbit's Palace" on fiktiivinen paikan tai rakennuksen nimi, ei julkaisu. Tällaisen käsityksen saa ainakin ilmaisulla googlaamalla.
Heikki Poroila
Arvo Turtiaisen teoksessa Minä paljasjalkainen on ainakin yksi runo, joka liittyy myös Katajanokkaan; ”Arska Stadista”.
Ilpo Tiihosen kirjassa Ei-Kaj Plumps: Hyppyjä Helsinkiin on Katajanokka mainittu parissa runossa muiden kaupunginosien lisäksi.
Matti Paavilaisen teos Muistoja Pohjolasta sisältää Helsinki-aiheisia runoja, Katajanokkakin selvästi mainittiin ainakin parissa runossa.
Juha Saarisen teoksessa Niin minäkin sinua on yksi runo, jossa on aiheena ratikkamatka välillä Katajanokka – Munkkiniemi.
Heikki Niskan lastenrunoteoksesta löytyy runo 'Jäänmurtajan uni', jossa ollaan Katajanokalla.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://www.helmet.fi/fi-FI
Korpelaisten suvusta ei ole ainakaan kirjastojen kokoelmissa muuta kirjaa kuin Aulis Korpelaisen Korpelainen (Pedroff) sukukirja. Aulis Korpelainen on kuitenkin kirjoittanut sukukirjat myös Tahvanaisista ja Lampeneista. Lisäksi Aulis ja Toivo Korpelaisesta on muistelmateos. Kirjastoista ei kirjoja voi ostaa, joten ainoa mahdollisuus hankkia kirja on etsiä sitä antikvariaateista tai muista myyntipaikoista (esim. tori.fi).Linkit kirjojen tietoihin (Finna.fi)Korpelainen: Korpelaisten (Pedroff) sukukirja (2010) https://finna.fi/Record/erkki.44564?sid=4911657336Korpelainen: Tahvanaiset : Olof ja Anna Tahvanaisen suku (2014) https://finna.fi/Record/uef.9910950683705966?sid=4911657801Korpelainen: Lampenit (2016) https://finna.fi/Record/uef....
Kyseessä voisi olla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1987 julkaisema teos Kalevala ja maailman eepokset. Se sisältää Felix J. Oinaan artikkelin "Venäläiset bylinat ja suomalainen kertomarunous".
Lakimiesuutiset on indeksoitu ARTO-tietokantaan vuodesta 1982. Samoin kotimaiset oikeustieteelliset aikakausjulkaisut Lakimies ja Defensor Legis. Ks. http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO_lehtilista.htm . ARTO-tietokanta on asiakkaiden käytettävissä kirjastoissa.
Naarmuiset dvd:t hiotaan parempaan kuntoon, tosin ei sillä niistä ihan uudenveroisia saada. Indieflixin tapaisiin palveluihin tarvitaan lisenssit, jotka ovat kalliita ja vaikeita saada. Niihin pätee samat tekijänoikeussäännöstöt kuin fyysisiin levyihin. Joten kovin helppoa ei ole saada näitä palveluja kirjastoon, vaikkakin ajatus on toki hyvä ja ratkaisisi naarmuuntuneiden levyjen ongelman.
Hyvä kysyjä!
Suomenkielisiä matkakirjoja Etelä-Afrikasta ei oikein ole ilmestynyt, englanninkielisiä kylläkin.
Maantieteen hakuteos nimeltään Maailma tänään, osa 18, on aika uusi, vuodelta 1996. Se on Tieteen kuvalehden hakuteos ja sisältää paljon tietoa Eteläisestä Afrikasta, myös sen eläimistöstä ja
kasvillisuudesta.
Suonmenkielinen video löytyy kokoelmistamme nimellä Etelä-Afrikka (tekijä on Folke West,
kesto 40 min.).
Lisäksi sarjoissa Maailma nyt, osa 7 (W+G, 1993) ja Maailman ympäri, osa 3 (WSOY, 1987, josta uusi painos on ilmestynyt nimellä Maailman maat ja kansat, osan nimi: Kongosta Kapkaupunkiin) on
tietoa Etelä-Afrikasta. Eläimistöstä löytyy tietoa mm. kirjasta Kauneimmat kansallispuistot, osa 1,
(W+G, 1990, Maailman...
Valitettavasti kuvailemaasi kirjaa ei löytynyt näiden tuntomerkkien perusteella. Arkistostamme löytyi kysymys romaaneista, joiden tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin, siihen on annettu tällainen vastaus:
New Yorkiin sijoittuvia romaaneja löytyy varsin paljon, joten tässä joitakin vinkkejä uudemmista kirjoista. Auster, Paul: Oraakkeliyö Cunningham, Michael: Säkenöivät päivät Itkonen, Juha: Anna minun rakastaa enemmän Krauss, Nicole: Rakkauden historia McLaughlin, Emma: Nanny - lastenhoitajan päiväkirja Tuuri, Antti: Taivaanraapijat Westerfeld, Scott: Niin eilistä Lisää kirjoja voit etsiä esim. Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/) laittamalla aiheeksi "New York".
Seuraavat teokset ovat jännityskirjallisuutta ja niiden asiasanana on...
Oulun kaupunginkirjastossa on esim. seuraavat kirjat:
- Probert, Christina: Brides in Vogue since 1910, 1984
- Ginsburg, Madeleine: Thw wedding dress 1740-1970, 1981
- Thobin, Shelley: Marriage à la mode, 2003
Muita aiheeseen liittyvää aineistoa Oulun kaupunginkirjastossa voi katsoa aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 (asiasana hääpuvut).
Laaja teos suomalaisesta hääperinteestä on Heikinmäki, Maija-Liisa: Suomalaiset häätavat : suomalaiset avioliiton solmintaperinteet, 1981. Muita mahdollisia suomalaisesta hääperinteestä Terttu Kaivolan toimittama Kahden kauppa : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, 1995 ja Häät, toim. Irma Savolainen, Helsingin kaupunginmuseo, 2001.
Aiemmin...
Hei! Heinolasta löytyy Talonrakentajan käsikirja: 7 Muuratut tulisijat vuosilta 2001 ja 2008. Huhtikuussa koko Päijät-Hämeen kirjastojen tietokannat yhdistyivät ja samalla alkuivat seutukuljetukset kirjastojen välillä, joten tämän ansiosta on mahdollista saada myös muualta Päijät-Hämeestä aineistoa Heinolaan maksutta. Esimerkiksi Lahdessa on kyseistä teosta myös tuoreempana painoksena vuodelta 2012.
Lindeqvist oli toistakymmentä vuotta kaupunginvaltuutettuna Hämeenlinnassa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja hän oli vuosina 1900-03.
Lähteet:
Kuka kukin on 1909
Kuka kukin oli : henkilötietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista
Kollega ehdotti Michael Cunninghamin Tunnit-romaanista tehtyä elokuvaa. Esimerkiksi Kavin sivuilla on tietoa elokuvasta:
https://kavi.fi/fi/elokuva/1105338-tunnit
(Elokuvan nimi ei ole valitettavasti selvinnyt, mutta kysyn sitä vielä kirjastojen välisen sähköpostilistan kautta. Vai tunnistaisiko joku lukijoista elokuvan?)
Topuli esiintyy sekä talon että sukunimenä. Seurakuntien historiakirjojen vanhat, 1700 - 1800 -luvun maininnat Topuli-sukunimestä liittyvät nimenomaan Rasvalan kylään. Voisi olettaa, että Topuli-sukunimi juontuu juurikin vanhasta talon nimestä.
Valitettavasti topuli-sanaa ei mainita missään kirjaston hallussa olevassa lähteessä: sukunimikirjoissa, paikannimikirjoissa tai muissakaan sanakirjoissa. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyy tietoa varsinkin aktiivisesta ja aikaansaavasta Juho Topulista (k. 1908; linkki), mutta topuli-sanan merkitystä niistäkään ei löytynyt.
Kirjastokortin numero on pitkä numerosarja (14 numeroa), joka alkaa kakkosella ja jonka perässä on vähintään neljä nollaa. Tällä hetkellä on vielä käytössä kolmea eri korttityyppiä ja kahdessa kortin numero on alalaidassa, yhdessä (oranssi-valkoisessa) numerosarja on ylälaidassa.
Nalle Puh on portugaliksi Ursinho Puff ja latviaksi Vinnijs Pûks. Tieto löytyy nettisivulta https://www.lavasurfer.com/pooh-faq9.html , kohdasta Answer #87.
Jos Sinulla jo on Celian ja Pratsamin tunnukset, voit ottaa yhteyttä suoraan Celian asiakaspalveluun. Tavoitat asiakaspalvelumme sähköpostilla palvelut@celia.fi, chatissä arkipäivisin pääsääntöisesti klo 9–14 verkkosivuillamme Celia.fi ja Celianet.fi, puhelimella numerosta 0295 333 050 (ma–to klo 9–11) Jos Sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit saada ne Omenan kirjastosta ja samalla neuvoja palvelun käyttöönottoon.
Valitettavasti en löytänyt etsimääsi julkaisua "Lapsen mielenkehitys ja uskonto", mutta joitakin muita aiheeseen liittyviä julkaisuja löysin.
Käytin tiedonhaussa hakusanoina mm. asiasanoja "lapset", "uskonto", "kehitys" ja "mielenterveys".
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyivät seuraavat julkaisut:
Psychological studies on spiritual and religious development / K. Helmut Reich, Fritz K. Oser, W. Georg Scarlett (Eds). Lengerich : Pabst Science Publishers: 1999.
The spiritual hunger of the modern child : a series of the lectures / J. G. Bennett...[et al.]. Charles Town, Va. : Claymont Communications , 1984.
Korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyivät seuraavat:
Barns gudsuppfattning : en studie kring...
Agnetan perinteinen suomalainen vastine on Aune, jonka nimipäivä on 21.1. Tuolla samalla päivällä oli ennen (viimeksi v. 1907) meikäläisissäkin kalentereissa sellaisia nimimuotoja kuin Agneta, Agnes, Agne ja Agneeta.
Nykyisessä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Agneta on samoin 21.1.
Vanhoja suomalaisia kalentereita luettavissa osoitteessa
http://almanakka.helsinki.fi/
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. uud. p. - Otava, 2005.
Työyhteisön hyvinvoinnista on ilmestynyt useita teoksia. Muutamia esimerkkejä:
- Rauramo Päivi: Työhyvinvoinnin portaat, 2004
- Heiske, Pirkko: Hyvinvointia työyhteisöön, 1997
- Työyhteisön terveys ja hyvinvointi, 2002
Lisää asiaa koskevaa kirjallisuutta löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 etsimällä kahdella asiasanalla työyhteisöt ja hyvinvointi.
Vastaavilla asiasanoilla Aleksi-artikkelitietokannasta tulee 139 lehtiartikkeliviitettä. Aleksi on asiakkaillekin käytössä monissa kirjastoissa, mm. Oulun kaupunginkirjastossa. Muutamia esimerkkejä Aleksista:
- Saloheimo, Kristiina: Sosiaalisen pääoman ja sitoutumisen yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Työ ja ihminen,...
