Matilda Roslin-Kalliolan arkisto löytyy Tampereen yliopiston käsikirjoitusarkistosta eli Linna-kirjastosta.
https://libguides.uta.fi/c.php?g=486408&p=3364799
Arkiston ohjeissa kerrotaan: "Käsikirjoitusarkiston kokoelmat ovat suljetussa varastossa. Asiakkaan tilaama aineisto noudetaan sieltä käytettäväksi lukusaliin.
Käsikirjoitusarkiston kokoelmien käyttöön tarvitaan lupa.
Osassa aineistoa on lahjoittajien asettamia käyttörajoituksia.
Käyttöluvan myöntämisestä asiakas saa ilmoituksen puhelimitse tai sähköpostiin.
Useimmat käsikirjoitusarkiston kokoelmat löytyvät kohdehenkilön nimellä luetteloista Kohdehenkilöt A-L ja Kohdehenkilöt M-Y. Näihin kuulumaton muu aineisto on järjestetty sisällön...
Kansainvälisestä elokuvatietokannasta IMDb:stä ei löydy tietoja siitä, että Alistair MacLeanin esikoisteos HMS Ulysses olisi filmatisoitu. Elokuvan filmatisointia kyllä suunniteltiin pariinkin kertaan. Teos on muokattu radiokuunnelmaksi BBC:lle ja esitettiin vuonna 1997.
https://richardedwards.info/2015/01/18/alistair-macleans-hms-ulysses-an-improbable-debut-novel-60-years-ago-for-the-worlds-greatest-thriller-writer/
https://en.wikipedia.org/wiki/HMS_Ulysses_(novel)#Film,_TV_and_theatrical_adaptations
https://www.imdb.com/
Tauskin "Haavemaa" kappaleessa on tuota muistuttava säe: "Mielestä häivy se ei kuinka kiirehdin toisen luo".
Laulu löytyy usealta Tauskin levyltä ja kokoelmalta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stauski%20haavemaa__Orightr…
Laulu löytyy myös monista verkon striimauspalveluista.
Kenraali K.L. Oeschista löytyy monenlaista kirjallista aineistoa suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja jopa italiaksi, mutta ei nähdäkseni englanniksi Wikipedia-artikkelia laajempaa elämäkerrallista tekstiä:
Karl Lennart Oesch - Wikipedia
Oeschista on muuten mainintoja jatkosotaa englanniksi yleisellä tasolla käsittelevissä teoksissa, joista hyödyllisiä voisivat olla esim. seuraavat:
Kinnunen, T., & Kivimäki, V. (toim.) (2012). Finland in World War II: History, memory, interpretations. Brill.
Nenye, V. et al. (2016). Finland at war: The Continuation and Lapland Wars 1941-45. Bloomsbury Publishing PLC.
Vehviläinen, O. (2002). Finland in the Second World War: Between Germany and Russia. Palgrave.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan sukunimen etuliitte von (ja muut pienellä kirjoitettavat etuliitteet, kuten af ja de) kirjoitetaan virkkeen alussa isolla alkukirjaimella, muuten pienellä. Lähteet ja lisätietoa etuliitteistä ja alkukirjaimista: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/etuliitteet-sukunimissa/https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/alkukirjain-virkkeen-alussa/
Plussa-tietokannasta löytyy monia kirjoja asiasanalla "leijat". Tässä niistä muutamia:
Bondestam: Better kites-parempia leijoja sekä Lennä, lennä leijani.
Baker: Making kites.
Hyllyluokasta 798 voit löytää myös muita vastaavia teoksia.
Omalta laitteelta tulostaminen on tosiaan aluksi harmillisen monimutkaista, sillä toimintatapa riippuu siitä, onko sinulla kirjastokortti vai ei. Ongelma voi olla myös sähköpostiosoitteessa.
Oletan, että olet rekisteröitynyt print.lib.hel.fi-sivulla ja luonut omat tunnukset? Jos on näin, niin tulostaaksesi sinun tarvitsee vain lähettää sähköpostiviesti, johon olet liittänyt tulostettavan dokumentin, osoitteeseen print.helkir@gmail.com. Vahvistusviestin jälkeen voit noutaa tulosteen mistä Helsingin kirjaston monitoimilaitteesta kirjautumalla siihen omilla tunnuksillasi. Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, kannattaa kysyä asiaa suoraan lähimmästä kirjastostasi, jossa voidaan tarkistaa järjestelmässä olevat sähköpostiosoitteet....
Verkossa on helppo levittää huijausviestejä suurelle määrälle vastaanottajia samanaikaisesti. Vaikka vain harva viestien saajista reagoi niihin, on sekin huijareille hyödyksi. Huijaustapoja Internetissä on hyvin monenlaisia.Lisätietoa näistä löytyy Kuluttajaliiton Huijausinfosta: Huijausinfo | Kuluttajaliittoja Rikosuhripäivystyksen kotisivuilta: Nettihuijaukset - RikosuhripäivystysLisätietoa verkkohuijauksista löytyy myös esimerkiksi seuraavista teoksista:Salmivuori, Riku: Miljoonaperintö tarjolla: kuinka verkkopetos toimii. Myllylahti 2016.Salmivuori, Riku: Tarinoita toiselta puolelta: verkkohuijareiden metsästäjät kertovat. Myllylahti 2018.Juusola, Elina: Sydän saaliina: romanssihuijarit verkossa. Docendo 2018.
Kysymääsi kirjaa ei ole Heinolan kaupunginkirjastossa.
Jos olet asiakkaamme, voit jättää kirjasta hankintaehdotuksen
http://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Kirjasto/Postia_kirjastolle/hankinta…
tai tehdä kaukolainatilauksen http://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Kirjasto/Postia_kirjastolle/Kaukolai…
Lehdistöhistoriaa käsitteleviä teoksia löytyy esimerkiksi Turun ja lähialueiden kirjastojen Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1317367334&ulang=… käyttämällä laajaa hakua ja hakemalla asiasanoilla lehdistö ja historia ja suomi. Voit kokeilla myös hakua sanomalehdet ja historia ja suomi, tai pelkästään asiasanahakua Turun sanomat.
Lehdistöhistoriaa Suomessa 1905 - 1915 käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Pietilä, Jyrki: Kirjoitus, juttu, tekstielementti (2008)
Suomen lehdistön historia (1988)
Tommila, Päiviö: Sanomia kaikille : Suomen lehdistön historia (1998)
Turun historiallinen arkisto 28 (1973)
Turun Sanomien historiaa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Kalpa, Harri: Sanansaattajana Auran...
Inarinjärvi löytyy pohjoissaamelaisena käännöksenä mm. Eero Maggan nuottikokoelmasta Beaivvaseana. Sitä ei löydy painettuna. Ilmari Mattus on laulanut laulua inarinsaameksi saamelaisradiossa mutta julkaistuna sitä ei löydy.
Kathryn Kuhlman oli amerikkalainen uskonnollinen julistaja ja uskolla parantaja, joka eli 1907-1976. Hän ei ollut mormoni vaan baptisti, eikä hän myöskään ilmeisesti ennustanut Neuvostoliiton hajoamista.
Useitä hänen kirjojaan on kyllä suomennettu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kathryn_Kuhlman
Hän ei siis ehkä ole asiakkaan muistama henkilö. Muistaisiko joku lukijoista, kenestä on kyse?
Jos kysyjä tarkoittaa Tuomas Kantelisen tämännimistä sävellystä, on valitettavasti kerrottava, että nuottia ei tästä ole julkaistu. Ainoa keino on yrittää ottaa suoraan yhteyttä säveltäjä Kanteliseen ja kysyä häneltä.
Heikki Poroila
Englanniksi on ilmestynyt jo noin 134 Sweet Valley High -kirjaa, suomennettuja on kesäkuussa 2000 32 osaa. Suomennosmäärää kannattaa tiedustella suoraan kustantajalta; heinäkuussa 2000 ilmestyvät osat 33-35 ja lokakuussa 2000 osat 36-38.
Kirjojen suomalainen kustantaja on Otava, jonka nettisivuilta http://www.otava.fi löydät lisää tietoja Sweet Valley High -kirjoista sekä hyödyllisiä linkkejä. Sweet Valley High -sivut osoitteessa http://www.otava.fi/svh/index.html
Englanniksi ilmestyneiden kirjojen luettelot löytyvät esimerkiksi osoitteesta: http://www.fortunecity.com/millenium/sweetvalley/250/svh/index.html Viralliset Sweet Valley Hihg -sivut ovat osoitteessa http://www.randomhouse.com/sweetvalley/
Kirjastossa ei ole sopivia apuvälineitä tuohon asiaan eikä luultavasti riittävästi teknistä osaamistakaan. Osoitteessa https://www.matkapuhelinfoorumi.fi/threads/tekstiviestit-paperille.69465/ annetaan joitakin ehdotuksia, miten tekstiviestejä ehkä voisi saada ulos, mutta mahdolliset toiminnot riippuvat kovasti puhelinmallista. Asiaa voisi ehkä tiedustella myös puhelinliittymän operaattorilta, etenkin jos tekstiviestit ovat tallentuneet sim-kortille.
Moi!
Ylen äänitetietokannan mukaan kyseinen kappale on tosiaan Paul Fagerlundin sävellys. Ensimmäisen kerran se on levytetty vuonna 1978 Vexi Salmen sanoittamana Kössi Härmän albumilla "Tee mulle niin". Tässä on linkki kappaleen tietoihin fono.fi-äänitetietokannassa: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=5cd657c0-645b-4778-9f41-1fd0… (laulettu versio) ja http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=tee+mulle+niin&culture=… (Fagerlundin instrumentaalinen sähköurkuversio)
Valitettavasti kappaleen nuottia ei löydy suomalaisten kirjastojen kokoelmista, ei edes kansalliskirjastosta tai varastokirjastosta. En löytänyt myöskään mitään viitteitä nuotin olemassaolosta esimerkiksi antikvariaattien valikoimista, joten pahoin...
Urheiluasusteisiin lisättäviä "putkia" näyttäisi olevan kahta eri lajia. Kompressiohihat ja -lahkeet (juoksuvaatteet) sekä käsivarsi- ja säärilämmittimet (urheiluvaatteet)
Kompressiovaatteista on Elixina mukaan monenlaista hyötyä:"- Jalat saavat enemmän happea ja energiaa, koska verenkierto on tehokkaampaa > suorituskyky on parempi.
- Aineenvaihdunta paranee, jolloin maitohapot poistuvat nopeammin, väsymys vähenee ja palautuminen on nopeampaa.
- Saat tukea jaloille, mikä vähentää pehmytkudosvaurioita, lihasjännitystä ja antaa kevyemmän tunteen jaloista.
- Ennaltaehkäistään sekä hoidetaan penikkatautia, akilesjänneongelmia sekä kramppeja." Elixia
Lämmittimet taas pitävat verytellyt lihakset lämpiminä.
Käy katsomassa ensin näitä sivuja
http://www.kunnat.net/k_etusivu.asp?path=1
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut.
Myös Suomen Kuntaliiton kirjasto palvelee kunnallisalan tiedontarvitsijoita:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;1042