Valitettavasti suomenkielisiä sivuja, joissa olisi Picassosta paljon tietoa ei taida löytyä.
Aiheenmukaisia suomenkielisiä hakemistoja on esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa http://www.makupalat.fi/ ja Kirjastot.fi:n Linkkikirjasto http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto . Molemmissa voi hakea nimellä Picasso Pablo.
Helsingin Sanomien julkaisema sivusto Picasso-näyttelystä Helsingissä tarjoaa tietoa Picassosta suomeksi,
http://kampanjat.hs.fi/picasso
Pääasiallisesti nettisivut ovat englanniksi tai useimmat ranskaksi,
http://www.picasso.fr/us/picasso_page_index.php
http://picasso.shsu.edu/
Suomenkielistä kirjallisuutta kyllä on. Lyhyt Picasson elämäkerta on esim. seuraavissa
- Picasso, Pablo: Pablo Picasso,1979
- Maailman...
Voisiko kuvitella tuohiseksi kuulotorveksi käytettävän tuohitorvea. Tuohitorven teosta löytyy kirjoista:
-Lindqvist, Sven E. : Miten tehdään tuohitöitä, 1987
-Kautovaara, Pekka: Käden taidot 2. vihko, 1984
-Taitokirja (toim. Vilho Setälä), 1952
UEFA:n nettisivujen mukaan UEFA:n pääsihteeri (general secretary) on Gianni Infantino. Alla olevan linkin takaa löytyy kuvaus pääsihteerin tehtävistä, joihin kuuluu mm. liiketoimintasuunnitelman esittäminen ja tulo- ja menoarvion laatiminen. UEFA:n johtaja on Michel Platini.
http://www.uefa.com/uefa/aboutuefa/organisation/generalsecretary/index…
Enkelit taivaan -kirjan kansikuvana on käytetty osaa 1300-luvun lopulta peräisin olevan tuntemattoman, otaksuttavasti englantilaisen tai ranskalaisen taiteilijan maalauksesta, joka on oikeanpuoleinen paneeli ns. Wiltonin diptyykissä. Maalauksen valmistumisvuosi on epäselvä, mutta siihen sisältyvä heraldiikka osoittaa, että se on maalattu vuoden 1395 jälkeen. Diptyykin vasemmassa paneelissa nähdään kuningas Rikhard II kolmen suojeluspyhimyksensä kanssa, minkä vuoksi on otaksuttu, että maalaus on tehty ennen kuin Rikhard syöstiin vallasta vuonna 1399.
Lähde:
Hugh Honour & John Fleming, Maailman taiteen historia
Kuva Wiltonin diptyykistä, joka on nykyään National Galleryssa Lontoossa:
http://www.nationalgallery.org.uk/paintings/english-or...
Voimassaoloaikaa ei voi itse muuttaa. Sen sijaan HelMet-kirjastojen henkilöjunta voi sen tehdä. - Varausten (ja niteiden) määrän näkee jo aineiston täysistä tiedoista ennen osasto, nideluokka, tila, ilmoitus -riviä. Varausjonosta voi päätellä, riittääkö itse arvioitu voimassaoloaika. Varausta tehdessä ei yleensä kannata valita mitään kohdasta "En tarvitse jälkeen", ellei ole aivan varma, ettei enää tarvitse varattua aineistoa ko. päivän jälkeen.
Turun kaupunginkirjaston Luonto ja harrasteet- aiheryhmässä on Terveyskokoelman käsikirjastovalikoimassa useampia englanninkielisiä lääketieteellisiä sanakirjoja, joita joutuu käyttämään paikan päällä. Joitakin on myös mahdollista lainata kotiin. Aiheesta löytyy myös netistä tietoa esim Wikipedian sivuilta
http://en.wikipedia.org/wiki/Lactose_intolerance#Lactase_supplementation
Suomeksi aiheesta löytyy kirjallisuutta luokasta 59.533 pääkirjaston Terveysosastolta.
KAROLIINA
Latinan Carolina merkitsee 'Carolukselle (Karlille) kuuluva'. Saksan Caroline on selitetty edelleenjohdokseksi latinan Carolus-nimeä vastaavsta naisennimestä Carola. Kansanomaiset Karoliinan muunnokset ovat Karuliina, Karu, Karukka, Karo, Karliina, -> Liina ja Liinu (Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
EMILIE
Emilia muunnoksineen on naispuolinen vastine miehen nimelle Emil, joka taas tulee latinan innokasta tarkoittavasta sanasta. Virsirunouden alalla innokkaita Kristuksen todistajia ovat olleet saksalaisen pienen Schwarzburg-Rudolsatdtin ruhtinaskunnan hallitsijan tyttäret Ämiliana eli EMILIE (k. 1706) ja Ludämilie (k. 1672). Ämilianan virsia ei suomalaisessa virsikirjassa ole, mutta Ludämilieltä on yksi.
Katolisessa kirkossa...
Internetistä löytyy "Hugo Simberg -sivut", joilla on lueteltu kaikki Simbergin työt. En löytänyt sieltä yhtään teosta, jonka nimi olisi jokin arvelemistasi, mutta kyllä löydät hakemasi teoksen sieltä varmasti, koska nimet toimivat myös linkkeinä maalauksiin.
Sivujen osoite on:
http://www.fng.fi/fng/html4/se/art/collecti/people/h2/hsimberg/
Ideoita ja vinkkejä lasten naamiaisjuhliin löytyy vaikkapa seuraavista kirjoista:
Bull, Jane, Pidetään naamiaiset! WSOY, 2007
Kilby, Janice Eaton, Velhojuhlat : temppuja, taikoja, lukemista ja tekemistä maagisten pirskeiden järjestäjälle tai muuten vain mukavaan touhutuokioon. Karisto, 2003
Parhaat naamiaisasut. Sanoma, 2011
Kun lainaat lainausautomaatilla, tarvitset kirjastokortin lisäksi nelinumeroisen tunnusluvun. Tunnusluvun saat kirjastosta. Tämä koskee kaikkia PIKI-kirjastoja eli Pirkanmaan alueen kunnan- ja kaupunginkirjastoja. Samoilla tunnuksilla eli kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla voit myös uusia lainojasi tai tehdä varauksia PIKI-verkkokirjastossa (piki.verkkokirjasto.fi).
Sami Tojkander on julkaissut tähän mennessä vain nuortenkirjan Jere - suuri Survival blues, vuonna 1999. Niinpä hänestä ei ole tietoja nuortenkirjailijaluetteloissa, enkä löytänyt arvosteluja kirjasta tai muita lehtiartikkeleita kirjailijasta. Lienee parasta pyytää tietoja kustantajalta, Aika Oy:ltä. Sen nettiosoite on http://www.aikaoy.fi/
Jos kirjastokorttiinne on yhdistetty tuo sähköpostiosoite, jota nyt käytätte, niin kirjastokorttinne on vanhentunut ja tietonne poistettu meidän asiakasrekisteristä. Uuden kortin saatte tulemalla kirjastoon, täyttämällä kirjastokortin hakulomakkeen ja esittämällä henkilöllisyystodistuksen.
Helmet-kirjastoista löytyvät äänitykseen sopivat nauhurit ovat käytettävissä vain kirjaston tiloissa eikä niitä saa kotilainaan.
Zoom-nauhuri Tikkurilan kirjastossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2409006__Snauhuri__P0%2C3__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Zoom-nauhuri Myllypuron kirjastossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2179120__Snauhurit__P0%2C3__Orightresult__X3?lang=fin&suite=cobalt
Tarvittaessa saat lisätietoja kirjastosta, jossa nauhuri sijaitsee. Muualla kuin kirjaston tiloissa käytettäviä äänityslaitteita ei valitettavasti ole.
Parhaiten erilaisia lehtiartikkeleita löytyy Kansalliskirjaston laajasta Digitaaliset aineistot -palvelusta. Sinne on digitoitu suurin osa Suomessa julkaistuista vanhoista lehtiartikkeleista ja myös muista aineistotyypeistä (aikakauslehtiartikkelit, pienpainatteet yms.).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Voit itse etsiä lehtiartikkeleita täältä tämän linkin takaa. Koska Äetsän voimalaitoksesta on vuosien aikana julkaistu satoja lyhyitä juttuja, hakua kannattaa rajata.
Voit rajata hakua ensinnäkin julkaisuajankohdan mukaan (esim. 1.1. 1920 - 31.12. 1929) ja toiseksi aineistotyypin mukaan (raksi esimerkiksi sanomalehdet ja aikakauslehdet kohtaan). Hakutulos kannattaa rajata...
Hei,
Sitä ei kyllä liiemmin ilmesty - ainakaan suurilta kustantamoilta. Fantasiagenren lukijakuntaa olisi, mutta monet eivät tartu kotimaiseen fantasiakirjallisuuteen, vaan lukevat mieluummin ulkomaisia kirjailijoita. Näin ollen kirjaa ei oleteta myytävän tarpeeksi, joten sitä ei siten kustannetakaan kovin innokkaasti.
Näin ollen aikuisille suunnattu fantasiakirjallisuus ilmestyy pienten erikoistuneiden kustantamojen kautta (osin myös omakustanteena) joten niitä on hankala löytää kirjakauppojen hyllyiltä. Puhtaan fantasiakirjallisuuden lisäksi fantasiaa kaipaavan kannattaa tutustua uuskummaan, spefiin (spekulatiiviseen fiktioon), maagiseen realismiin jne. Romaanien lisäksi on fantasiakirjallisuudesta ilmestynyt novellikokoelmia (johtunee...
Näet luettelointitiedoissa arvioidun julkaisupäivämäärän, joka on 1.3.24
Kirjaa ei siis vielä ole fyysisesti missään Helmet-kirjastossa, mutta varauksen saa toki jättää ennakkoon. Yleensä varausjono lähtee purkautumaan sitä mukaa, kun niteitä saapuu lainattavaksi.
Tällä hetkellä matkaoppaaseen on 3 varausta jonossa. Kirjaa on hankittu kirjastoihin yhteensä 6 kappaletta, joten varaus todennäköisesti saapuu perille nopeasti.
Varaaminen kyllä kannattaa etenkin tällaisessa tapauksessa, kun niteiden määrä on varausten määrää suurempi.
Teos Helmet-verkkokirjastossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2571515?lang=fin
Suomen Pankin vuosikertomuksista saa selville valuuttakurssitiedot kuukausitasolla. Vuosikertomukset löytyvät digitoituina Suomen Pankin julkaisuarkistosta.Norjan kruunun arvo markoissa vuoden 1998 eri kuukausina on nähtävissä vuosikertomuksessa 1998 sivulta 114 alkaen (pdf-tiedoston s. 109).Vastaavasti vuosikertomuksessa 2001 näkyvät Norjan kruunu - euro valuuttakurssit sivulla 122 (pdf-tiedoston s. 123).Vuonna 2001 Suomessa oli jo tilivaluuttana käytössä euro eikä ulkomaanvaluuttoja siis noteerattu enää markoissa.
Sirkka-sanan alkuperää merkityksessä "nauhareiän metallivahvike" ei tiedetä, mutta arvellaan, että sana viittaisi metaforisesti hyönteiseen. Ks. etymologinen sanakirja.
Aiheesta löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Kuurna: Itä-Aasian taloudellinen yhteistyö ja markkinoillepääsykysymykset,
Inkinen: Aasian liiketoimintakulttuurit,
Cole: Passport Indonesia - Your pocket guide to Indonesian business, customs & etiquitte,
Suomen Ulkomaankauppaliiton sarjajulkaisu Itä-Aasian kasvavat markkinat numerosta 6/1998 löytyy Sakari Kuikan artikkeli "Indonesia. "Wait and see" -asenne jatkuu". Kyseisen julkaisun muitakin numeroita kannattanee selailla.
