Varastokirjaston Vaari-tietokannasta, Helmet-kirjaston hausta ja satunnaisilla nettihauilla löytyy ainoastaan yksi Laurence Binyonin suomennettu runo, John Winter, joka on mukana Yrjö Jylhän suomentamassa brittiläisten runoilijoiden antologiassa Hallitse, Britannia! vuodelta 1929. For the Fallen -runoa ei siten liene suomennettu.
Juuri näillä sanoilla alkaa Margaret Wise Brownin kuvakirja Pupu etsii omaa kotia.
Kirja on Tammen kultainen kirja ja on saatavissa Vaski-kirjastoista.
Suomenkielistä tietoa Louisa May Alcottista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenklassikoita: Aarresaaresta Pulskaan Mustaan BTJ KIRJASTOPALVELU 2000. Kirja löytyy kirjastoista, ikävä kyllä toisissa kirjastoissa on vain käsikirjastokappale. Englanninkielistä, perusteellista tietoa kirjalijasta saa mm. kirjasta Ruth K. MacDonald, Louisa May Alcott. Northeastern University. Twayne Publishers, Boston 1983. Kirjaa voi kaukolainata kirjastoista.
Tietoa taiteilijasta Paul Burman löytyy analyyttisesta tutkielmasta Burman, Kristi, "Body and space: Descovering the composition of Paul Burman", http://eprints.st-andrews.ac.uk/archive/00000386/01/Vol7-article2.pdf.
Tästä huolimatta en ole saanut selville, milloin hän vaikutti Ruotsissa. Stockholms auktionsverk, jossa myydän paljon taidetta, voisi ehkä auttaa tässä asiassa.
http://www.auktionsverket.se/
Varaus voimassa -päivämäärää ei saa poistettua itse Helmet-palvelun kautta. Kirjaston henkilökunta saa sen poistettua. Ota suoraan yhteyttä lähikirjastoosi, tarvitsemme kirjastokortin numeron, jotta voimme käydä muokkaamassa varaustasi.
Kirjan kustantajan eli Tammen sivuilta löytyy tieto, että kirja ilmestyy huhtikuussa 2019. Kirjastoihin se tulee pian ilmestymisen jälkeen. Kirjaa tilataan Helmet-kirjastoihin todennäköisesti tammikuussa 2019, jonka jälkeen siihen voi jo tehdä varauksen.
Tammen sivuilta löytyy lisätietoja kirjasta: https://www.tammi.fi/kirja/ninni-schulman/vastaa-jos-kuulet/97895204012…
Kainet-verkkokirjasto, josta löytyy myös Kajaanin kirjaston kokoelma löytyy osoitteesta: https://kainet.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Mainitsemasi kirja löytyy Kajaanin kirjaston kokoelmasta. Tällä hetkellä sen tilana on ilmoitettu eli siitä on lähtenyt noutoilmoitus teoksen varanneelle henkilölle. Ihan suoraan teosta ei siis saa hyllystä, vaan siihen pitäisi tehdä varaus.
Taru-nimi on mahdollisesti käännetty suomeen ruotsinkielisestä nimestä Saga (satu, taru). Joidenkin arvioiden mukaan nimi voisi olla muunnos venäjän Darja-nimestä, jonka lähtökohtana on kreikan mahtavaa tarkoittava Darius-nimi .
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Maria-nimeen. Maria pohjautuu heprealaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on arveltu tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Marja-nimellä on tietenkin myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Hannele-nimi kuuluu Johanneksesta ja Johannasta lähtöisin olevaan nimiryhmään ja samaa juurta on siis myös Hanna-nimi. Heprean kielen sana hannah tarkoittaa armoa. Johannes puolestaan on...
Kirjojen eräpäiviä on pidennetty koronarajoitusajan yli, tässä tapauksessa yli tammikuun puolivälin. Tarkan eräpäivän saat katsomalla osoitteessa helmet.fi - kirjaudu - kirjastokortin numero ja pin-koodi - omat tiedot - lainat.
Tai voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja kysyä.
Kyseistä teosta ei ole saatavilla lainaksi Suomesta. Lähin paikka, mistä teos on mahdollista saada on Ruotsin kansalliskirjasto/Sveriges nationalbibliotek.Jos olette kiinnostunut saamaan teoksen lainaan, voitte ottaa yhteyttä lähimmän kirjastonne tietopalveluun/neuvontaan, joka sitten tilaa kirjan kaukolainaksi.
Tekijänoikeusjärjestöt Teosto ja Gramex keräävät tekijänoikeuslain vaatimat korvaukset ja maksavat ne musiikin tekijöille. Tietoa Teostosta ja Gramexista näiltä sivuilta:
http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf
http://www.gramex.fi/?mid=382
Maksetut summat vaihtelevat huomattavasti. Gramexin sivuilla kerrotaan, että Gramexin 2006 maksamien taiteilijakorvausten keskiarvo on 568 euroa. Lisää tietoa korvausten määristä mm. täältä:
http://www.gramex.fi/index.php?mid=209
Perinteinen yrityshakemistomme on nimeltään "Sininen kirja", ja se on nykyisin myös Internetissä osoitteessa www.suomenyritykset.fi
Voit hakea esimerkiksi sanalla "maahantuontia" tai klikkaa Toimialat -painiketta.
Helmet-kirjastoista ei 1960-luvun Suosikkeja löydy. Voit käydy lukemassa lehteä Kansalliskirjastossa. Voit käydä siellä joko lukemassa lehteä mikrofilmimuodossa tai tilata sen lukusaliin luettavaksi.
Kansalliskirjaston käyntiosoite on nyt poikkeuksellisesti Fabianinkatu 35
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/asiointikirjastossa…
Valitettavasti mitään helppoa ja nopeaa tietoa yksittäisen kirjan saatavuudesta eri kirjastoissa ja kirjastojärjestelmissä ei ole, ei myöskään sen selvittäminen, minkälaisia lainauslukuja ne ovat keränneet. Jos kirjailija on Sanasto ry:n jäsen ja saa sitä kautta ns. lainauskorvausmaksuja, voi luvuista tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä lainausmääristä. Muuten pitää ottaa yhteyttä jokaiseen kirjastoon ja ensin tutkia sen tietokannasta, miten omat kirjat ovat edustettuina ja sitten ottaa yhteyttä kirjastoon ja tiedustella, olisiko heiltä mahdollista saada näin yksilöityä tilastotietoa. Ensimmäinen vaihe on tehtävissä, se vaatii vain sitkeyttä ja työtä, jota onneksi nykyään helpottavat monet kirjastokimpat, joissa voi olla tusinakin kirjastoa...
Anna Rotkirch Väestöliitosta ja Reija Klemetti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ovat kirjoituksessaan Syntyvyys ja vanhemmuuden ajoitus elämänkaaressa käsitelleet tätä asiaa.
Seuraavat tiedot ovat tästä artikkelista
Siittiöiden laatu heikkenee iän myötä ja myös miesten ikääntyminen vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen. Isän iän yhteydestä lapsen terveyteen on paljon vähemmän tutkittu kuin äidin iän vaikutuksia, mutta tulokset ovat olleet samansuuntaisia, joskin lievempiä. Isän iän vaikutuksesta syntyvän lapsen terveyteen ei ole suomalaista tutkimusta.
Siittiömutaatioiden lisääntyminen iän myötä voi nostaa muun muassa keskenmenoriskiä, pre-eklampsian ja keisarileikkausten määrää tai syntyneen lapsen riskiä sairastua syöpään....
Helmet-palveluihin voi kirjautua ainoastaan kirjastokortilla ja siihen liittyvällä pin-koodilla.
Kirjaston käyttösäännöt : https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Varmaa käännöstä en voi antaa.
Helander/Hellander -nimen etuosa on hell (häll = kallio) ja -ander on kreikasta man (=mies). Ruotsinkielisissä nimissä -ander on aika tavallinen yhdyssanan jälkiosana.
Helander-nimen alkuperää on myös kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sukunimi-helander?language_content_entity=fi. Vastauksen mukaan nimi voisi viitata helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Espoon kaupunginarkistosta voit pyytää koulutodistuksia. Voit ottaa kaupunginarkistoon yhteyttä esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse. https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/kaupunginarkisto-espoon-kaupunki/f4ef657e-d00d-44ae-ae5c-fb43c117d953Neuvolatietoja voit tiedustella Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialueelta. https://www.luvn.fi/fiTiedoksi vielä, että Espoo-infosta saat yleisneuvontaa Espoon kaupungin palveluista ja tukea palveluihin hakeutumisessa. https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/asiakaspalvelu-ja-asiointi/espoo-info
Ikävä kyllä, laulun nimen selvittäminen ei onnistunut. Varsinaisia äitienpäivälauluja on tehty runsaasti ja lähinnä niitä tutkin finna-hakupalvelun keinoin. Toisinaan laulun alkusanatkin toimivat finna-haussa, mutta ei tässä tapauksessa.
Kukkaset ja suvi kuuluvat myös usean laulun aihepiiriin, joten varsin laaja on mahdollisuuksien määrä. Mahtaisikohan kukaan lukijoistamme muistaa kuulleensa tai laulaneensa kyseistä laulua? Lisävinkit voisivat auttaa.
