Uskon kyseessä olleen Ison Britannian (Royal Navy) alus HMS Swiftsure. Alus esiintyy mm. tässä kuvasarjassa vuodelta 1952:
http://photo.net/photodb/folder?folder_id=777514
HMS Swiftsure saattoi Edinburghin herttuan aluksen Helsinkiin vierailulle. Löysin vierailusta tämän maininnan (jutun lopussa):
http://www.guardian.co.uk/sport/1952/jul/27/athensolympics2004.olympicg…
Käpylän kirjasto on ollut pitkään remontissa ja auennut vasta pari päivää sitten. Remontin aikana varaukset eivät ole siirtyneet Käpylän niteisiin. Soitin Käpylään, ja siellä luvattiin etsiä äänikirja: aineistoa kun on vielä remontin jäljiltä varastolaatikoissa. Jos äänikirjaa ei löydy etsimisestä huolimatta, Käpylästä ilmoitetaan sinulle.
Toinen kappale äänikirjaa on ollut Tikkurilan kirjastossa, mutta nide on nyt syystä tai toisesta korjattavana.
Tällaista mahdollisuutta ei ikävä kyllä vielä ole. Asia on selvityksessä ja toivottavasti verkkomaksamismahdollisuus saadaan käyttöön mahdollisimman pian. Maksut voi maksaa missä tahansa HelMet-kirjastossa.
Hei, valitettavasti varauksia ei voi siirtää jonossa taaksepäin. Teen sinulle uudet varaukset, jotka tulevat sinulle myöhemmin.
Oletko huomannut, että HelMetin omissa tiedoissa voit lukita varauksen tiettyyn päivään saakka? Tämä on kätevä toiminto esim. matkan aikana. Lukitus täytyy myös muistaa poistaa.
Yksi vaihtoehto varattujen teosten noutoon matkan tms. aikana on pyytää ystävää tai sukulaista hakemaan varaus. Silloin tarvitaan valtakirja, jossa annetaan toiselle henkilölle valtuutus hakea varatut teokset. Hakija voi lainata varatun aineiston omalle kortilleen.
Cd-levy Guitar Speak vol.2 näyttäisi olevan tallella vielä Kouvolan ja Vaasan maakuntakirjastoissa. Voit tilata sen kaukolainaksi Helsinkiin täyttämällä kaukopalvelupyynnön missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä
tai nettiosoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm
. Jos olet helsinkiläinen, maksaa tilaus 5 mk - muussa tapauksessa kustannukset ovat n. 25-30 mk.
Ensimmäisenä tarjokkaana etsityksi kirjaksi tulee mieleen Christopher Fowlerin Varjomaailma (Karisto, 1990), olkoonkin, että se sijoittuu Lontooseen eikä New Yorkiin.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4055
Tällaisia tilastoja ei oikeastaan ole vielä juurikaan kerätty. Kirjastoissa on alunperin kerätty vain sellaisia tietoja, joissa ei ole asiakkaiden tietoja lainkaan, esim. aineiston lainausmääriä, https://tilastot.kirjastot.fi/. Nyttemmin dataa pystytään analysoimaan niin, että henkilökohtaiset tiedot on häivytetty, mutta tämän tyyppinen analysointi on vielä melko alkuvaiheissa eikä sitä ole oikein julkaistu paljoakaan. Jaani Lahtisen palvelun vaikuttavuuden raportointityökalu on ensimmäisiä ja sitä esittellään julkaisussa Kirjastojen vaikuttavuus, https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/lainausdata.html . Helsingin kaupunginkirjaston Jouni Juntumaalta voisi tiedustella, millaisia tietoja voisi saada käyttöönsä ja onko tuon tyyppistä...
Sanojen aika tietokannassa on tietoja kotimaisista nykykirjailijoista ja myös haastatteluja.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=7&pid=1357&lang=FI
Tässä joitakin henkilöhaastatteluja:
Aaltio, Marja: Epätavallinen Taavi. Aaamulehti 22.6.2005
Rouvinen, Mia: Tutka ulkona koko ajan. Karjalainen 10.8.2003
Koivisto, Matti: Dekkarimiesten maailmat ovat monet. Lukufiilis nro 1 2003 ss. 4-7
Salovaara, Kyösti: Suomalaisen trilleristin toimenkuvaan kuuluu oikeita matkoja ja nettisurffailua. Ruumiin kulttuuri nro 3 2002 ss.18-22
Kettunen, Keijo: Tappajavirusten jäljillä. Helsingin Sanomat 27.10.2000
Nummila, Heli: Juristin esikoistrilleri syntyi ensin rullapaperille. Turun Sanomat 26.8.2000
Hyvinkään kirjaston lainuausjärjestelmä on nimeltä PallasPro, josta lisää tietoa:
http://www.tietoenator.fi/default.asp?path=408,410,1132,5487,5491
Hyvinkään kirjaston sivut löytyvät:
http://www.hyvinkaa.fi/index.asp?id=de9710d8d6c84fc6a2d5929126d66c83
Suomessa käytetään yleisissä kirjastoissa luokitusjärjestelmänä sama Dewey decimal System, tai ns kymmenluokitus. Järjelstelmä löytyy osoitteesta
http://ykl.kirjastot.fi/index.aspx
Suomen tieteellisissä kirjastoissa käytetään useimmiten muita luokitusjärjestelmiä.
Lisää tietoa Suomenm kirjastoista ja Suomen kirjastalaitoksesta:
http://www.kirjastot.fi/
http://www.fla.fi/
Ainakin seuraavísta kirjoista voisi olla apua.
1.
Keinänen & Tahvanainen: Pohjolan jalot puut. Erikoispuiden mitta-, laatu- ja käsittelyopas. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Kuopio 1995. ISBN: 952-5018-04-0
2.
Metsälä, Harri: Puukirja. RAK. Helsinki 1997. ISBN: 952-9687-97-4
3.
Välitalo, Heikki: Sitä kuusta kuuleminen. Rakennusalan kustantajat. Helsinki 1999. ISBN: 951-664-023-0
Vinkiksi vielä, että tietokirjoissa itsessään on usein lopussa lähde- tai kirjallisuusluettelo, jonka avulla voi löytää lisää sopivia teoksia.
Ristiäisiin liittyviä mietelauseita on monissa aforismi- ja värssykirjoissa, mutta kumminäkökulmaa ei kirjoista selaimella löytynyt. Netissä osoitteessa http://seris.suntuubi.com/?cat=24 on kummilta lapselle -runoja.
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Tontut joulusaunassa. Runo sisältyy Ahokaisen kirjaan Joukolla juhlimaan : Lasten ohjelmistoa (Valistus, 1970). Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoalueenne kokoelmiin.
Ahokainen, Ester: Joukolla juhlimaan : Lasten ohjelmistoa (1970)
https://kirkes.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Kirja on Lukas-kirjastojen kokoelmissa. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa varaamaan sen sinulle tai tehdä varauksen verkkokirjaston kautta:
https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_id=crDetailWicket_WAR_arenaportlets&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_pos=1&p_p_col_count=3&p_r_p_687834046_search_item_id=983685&p_r_p_687834046_facet_queries=&p_r_p_687834046_agency_name=AFI000019&p_r_p_687834046_search_item_no=0&_crDetailWicket_WAR_arenaportlets_back_url=https%3A%2F%2Flukas.verkkokirjasto.fi%2Fweb%2Farena%2Fsearch%3Fp_p_id%3DsearchResult_WAR_arenaportlets%26p_p_lifecycle%3D1%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-1%...
Tyttö ja villiintynyt koira päätyvät yhdessä laavulle Virpi Saarisen kirjassa Sudenkesyttäjä (Otava, 2004).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auff4b823f-867d-4a1d-bc96-886aad83548d
Hei,
Unio Mystica on Mika Waltarista kertova elämänkerta. Kirjassa käsittellään myös Sinuhe egyptiläistä.
ellibs e-kirjan esittelyteksti.
"Panu Rajalan kirjoittama Unio Mystica - Mika Waltarin elämä ja teokset on ensimmäinen laaja ja kattava elämäkerta Mika Waltarista.
Kirjeisiin, haastatteluihin, dokumentteihin ja Waltarin vähemmän tunnettuun tuotantoon nojautuva teos tuo uusia ja yllättäviä piirteitä rakastetun kirjailijan lähikuvaan. Waltarin valtavan työmäärän taustat, innoituksen lähteet, elämänkolaukset ja hurmioitumisen hetket avautuvat hämmästyttävällä tavalla."
http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/unio-mystica-mika-waltarin-elama-ja-teokset
Hei!
Kyseessä taitaa olla hieno vanhemman puoleinen kone.Tuo D-alkuinen numerosarja viittaa sarjanumeroon ja sen perusteella kone olisi vuodelta 1909. Sarjanumeron perusteella en onnistunut paikantamaan missä kone olisi tarkalleen ottaen tehty. Koneen mallinumero voisi mahdollisesti paljastaa valmistusmaan.
Listaus sarjanumeroista löytyi esimerkiksi täältä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-d…
Täältä löytyy tietoa mallien numeroinnista: https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
Täällä on kuvia eri malleista: https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Runo muistuttaa tosiaan tyyliltään Aaro Hellaakoskea, mutta en löytänyt runoa Hellaakosken kootuista runoista "Runot" (1961). Kyseessä voi siis olla joku toinen saman aikakauden runoilija. Emme siis onnistuneet löytämään runoa ja sen tekijää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ensimmäisenä varsinaisena rynnäkkökiväärinä pidetään toisen maailmansodan aikaista saksalaista Sturmgeweher 44:ää, jonka nimestä tuli koko asetyypin nimi. Jo ensimmäisessä maailmansodassa käytettyä venäläistä Avtomat Fjodorovaa on myös pidetty ensimmäisenä rynnäkkökivääriä vastaavana aseena.Lähteet:Rynnäkkökivääri – WikipediaSturmgewehr 44 – WikipediaHistoric Firearm of the Month, February 2000
