Kyllähän niitä löytyy kirjastoista useita. Keräsin tähän vähän listaa uusimmista aihetta käsittelevistä teoksista, jotka löytyvät Kymenlaakson kirjastoista. Tietenkin myös kaukolainaaminen on mahdollista, jos tarvitset jotain tarkempaa tutkimusta aiheesta.
Sanaiset kansiot : suomen kielen vaietut vaiheet / Eloranta, Ville.
Kielen vuosituhannet : suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen / Lehtinen, Tapani.
Suomalaisten juuret / Kalevi Wiik.
Suomen kielen historia. 1, Suomen kielen äänne- ja muotorakenteen historiallista taustaa / Häkkinen, Kaisa.
Kielen synty / Mikko Korhonen ; toimittanut Ulla-Maija Kulonen.
Kielen elämä : suomen kieli eilisestä huomiseen / Kotilainen, Lari.
Ruotsin Itämaa :...
Tämä voisi olla etsimäsi kirja: Puutarhan tontut : askarteluohjeet ja tarinoita / Iiris Nykänen (2018). Linkin kautta lisätietoa:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789528102649&qtype=b
Hei,
Selvittelin asiaa lautapeliharrastajilta ja Länkkäriseurasta. Kukaan ei juuri tuon nimistä peliä muistanut, mutta samantyyppinen peli on Pioneer city. Tässä blogissa on hyvä kuvaus pelistä: (http://kurjenkaivonkentta.blogspot.com/2014/03/pelipaiva.html).
Näiden lisäksi mainittiin nimen perusteella The Virginian sekä Mustan majavan aarre. Näistä löytyy netistä tietoa aika niukasti. Tuohon aikaan paljon lautapelejä julkaisseella Kuvataide-firmalta ilmestyi katalogeja, jossa esiteltiin pelejä. Näitä löytyy ainakin Kansalliskirjastosta. Niitä selailemalla voi oika peli löytyä. Lisäksi Pinterestissä löytyy runaasti kuvia vanhoista yhdysvaltalaisista lautepeleistä, jos niistä löytyisi alkuperäinen versio pelistä. Tosin peli voi olla...
Voisikohan etsimäsi äänikirja olla L. M. Montgomeryn Jane of Lantern Hill suomennokset Jane Victoria 1 ja Jane Victoria 2: Jane Victoria tulee kotiin. Teoksen on suomentanut Raimo Meltti ja ne on luettu äänikirjoiksi c-kaseteille vuosina 1995 ja 1996.
Juoni ei kaikilta osin vastaa kuvaamaasi, mutta varsin monia yhtäläisyyksiä kyllä löytyy.
Äänikirjat kuuluvat vielä Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jane of Lantern Hill suomennettiin uudelleen vuonna 2013 ja se sai nimekseen Jane ja saaren kutsu (suom. Sisko Ylimartimo).
https://www.finna.fi/Record/helmet.2081272
Voit lukea lisää teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A...
Muisteltu runo on Anna Kaitilan Kärsimysten koti ("Ahon laidassa mökki pieni / on ränstynyt, kyljellään, / niin suruisasti se silmää / metsälampehen välkkyvään. // -- "). Sen voi löytää esimerkiksi Maiju Seppälän kokoamasta valikoimasta Iltarunoja (1914) sekä Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamasta kokoelmasta Lausuntarunoja nuorelle väelle (1949).
Voisikohan kyseessä olla Axel Fredenholmin Näin olen kuullut : matkalla intialaisen mestarin seurassa = Iti mayâ srutam? Sen ensimmäinen suomenkielinen painos julkaistiin vuonna 1974.
Tässä pari linkkiä, joissa on myös kuva etsimästäsi kasvista:
Hämeen liiton sivulta Hämeen maakuntatunnukset, http://www.hameenliitto.fi/index.php?id=967 .
http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/info/info_kylman.html
Kuvia Suomen luonnonvaraisista kasveista (Photos of Finnish Wildflowers)
http://enenonen.1g.fi/html/Pulsatilla_patens.html
Hei!
Avaruutta käsittelevät kirjat löytyvät meiltä hyllyluokan 52 alta.
Kun tulet kirjastoon, kysy avaruus-kirjoja henkilökunnalta. Opastamme sinut oikeille hyllyille.
Lehdessä "Kirkko ja musiikki" oli vuonna 1955 Raimo Lintuniemen katsaus radionvalmistajien vaiheisiin ja mukana on myös yksi artikkeli Hellas-pianosta otsikolla "Kotimaiseen radioteollisuuteen tutustumassa : Hellas - Suomalaisen pianoteollisuus uranuurtaja". Tämän kirjaksi sidotuksen vuosikerran voi tilata HelMet-tietokannasta, missä sen osoite on
http://luettelo.helmet.fi/record=b2187989~S9*fin
Itsekään en löytänyt suoria Hellas-pianoon liittyviä artikkeleita tämän enempää. Voi vaatia itsenäistä tutkimusta tämä aihe.
Heikki Poroila
Helmetin asiakastietojen lainaushistoria pitää itse aktivoida. Lainaushistoria ei siis automaattisesti tallennu tietoihisi eikä ole myöhemmin nähtävissä.
Asiakkaan lainaushistoria ei tallennut kirjason asiakasrekisteriin, joten valitettavasti etsimäsi teoksen tietoa ei sieltäkään löydy.
Mikäli sinulla on jotain tietoja ja muistikuvia etsimästäsi teoksesta, voin yrittää etsiä sitä niillä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kärpäsnaaras munii valkoisia munia, joista kehittyy noin vuorokauden sisällä toukkia. Toukkavaihe kestää kymmenisen päivää.
Åke Sandhallin kirjassa Sääsket ja kärpäset (1980) on runsaasti tietoa eri kärpäslajeista. Lisätietoa löytyy myös mm. Ötökkätieto -sivustolta.
L. N. Achté (1835-1900) on säveltänyt joitakin teoksia, ja hän ja Oskar Merikanto olivat perhetuttuja. Achtén ruotsinkielinen ”Ilmarinen”-käsikirjoitus, johon Oskar Merikannon ”Pohjan neiti” -oopperan libretto perustuu, on Kansalliskirjastossa. Hannele Ketomäki kertoo kirjassaan libreton valmistelusta ja oopperan säveltämisestä (s. 154-160). Hän kuvailee Achtén käsikirjoitusta, mutta ei mainitse, että siinä olisi tekstin lisäksi esimerkiksi nuotteja. Hän myös toteaa, ettei Achté nosta esiin kohtia, jotka voisivat sopia aarioiksi. Achté on kuitenkin saattanut keskustella Merikannon kanssa oopperasta, mutta näistä keskusteluista ei ole löytynyt muistiinpanoja Merikantoa koskevasta arkistomateriaalista. Kirjan alussa on katsaus Oskar...
Kotilieden kummikerho perustettiin auttamaan syrjäseutujen suurilapsisia perheitä. Kotiliesi-lehti maksoi kaikki käytännön kulut,
joten lahjoituksia ei mennyt lainkaan palkkoihin yms. Kotiliesi välitti koteihin vaatteita, lehmiä ja myöhemmin järjestettiin lomia äideille. Kummikerhosta välitettiin myös avuntarvitsijoiden osoitteita, jollooin lahjoittaja voi lähettää pakettinsa ilman että se teki kierroksen Kotilieden toimituksessa. Joskus näistä suhteista tuli kirjeenvaihtosuhteita, jotka kestivät vuosia. Kirjassa "Pieni ihme paketissa" on kerrottu Kummikerhon 83 vuotta kestänyt tarina.
TEKIJÄ Katila, Seija, kirjoittaja.
TEOS Pieni ihme paketissa : Kotilieden Kummikerho - 83...
Maskotin nimi on Snedi.https://trondheim2025.no/snedi/https://trondheim2025.no/en/2023/10/presenting-the-mascot-for-the-2025-world-ski-championships-in-trondheim/
Tervasaaresta löytyy vähän tietoa monesta eri lähteestä, mutta mitään koottua Tervasaaren historiikkiä en löytänyt. Museoviraston kirjastossa ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen arkistossa (Kunnalliskertomukset) kannattaa itse käydä selaamassa kirjoja.
Tervasaaren nimi on vanhoissa kartoissa ollut 1640-luvulla Tiäruholmen, Tiärholmen 1721, Tjärholmen 1781 ja Tjärholm 1845. Nimi johtuu saarella olleesta tervahovista eli tervan vientiä harjoittavien kauppiaiden varastoaitoista. Suomenkielinen nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien. Nykyiset nimiasut vahvistettu vuonna 1909.(Lähde: Helsingin kadunnimet)
Tervasaaren vaiheista kerrotaan Helsingin kaupungin historiassa(osa I), Eino E. Suolahden kirjoittamassa kappaleessa...
Sinun kannattaisi tutustua kirjastossa Viljo Nissilän kirjaan:
Suomalaista nimistöntutkimusta / Viljo Nissilä.
- Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, [1962].
- 220 s.
(Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia ; 272)(Sanakirjasäätiön nimistöjaoksen julkaisuja ; 2)
Lasse Pöysti näytteli pääroolin televisioteatterin vuonna 1965 tuottamassa näytelmässä Erik XIV. Näytelmän on kirjoittanut August Strindberg. Sen sovitti televisioteatterille Wilho Ilmari ja ohjasi Mirjam Himberg.https://www.imdb.com/title/tt1280658/https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/22698732Näytelmä on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä. https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Olisikohan kyseessä seuraava teos (muita näiden tekijöiden teoksia kun en löytänyt): Mayo, Edvard J. - Jarvis, Lance P., The psychology of leisure travel: effective marketing and selling of travel services. Boston, Mass.: CBI Pub. Co, 1981. Tästähän on saatettu ottaa uudempia painoksia.
Rinna- nimestä on kysytty aikaisemminkin. Siteeraan vastausta tähän:
"Rinna on taustaltaan epäselvä nimi. Rakenteeltaan se muistuttaa monia tuttuja nimiä, kuten Annaa, Hannaa, Minnaa ja Sannaa..... Rinna voi olla myös muunnos nimestä Rina, jota pidetään rina-loppuisten nimien, kuten Katarinan, lyhentymänä." Lisää löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakuruutuun sana Rinna.
Silla -nimestä en löytänyt tietoja, mutta esitän pari arvausta:
Cecilia -nimen lyhennelmä on Cilla tai Cilly. Cecilia on muinaisroomalaiseen sukunimeen Caecilius ja sen pohjana olevaan sanaan
sanaan caecus= sokea, sokaistu pohjautuva nimi.
Toinen nimi, joka saattaisi olla Sillan taustalla...
