Voisikohan kyseessä olla Toivo Kärjen säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Alli, ethän muiden salli.
Fenno-levytietokannasta tai Suomen kansallisbibliogrfia Fennicasta ei kuitenkaan löydy tietoja siitä, että Jussi & The Boys olisi levyttänyt kyseisen kappaleen. Kappaleen levytti Gulliver-yhtye vuonna 1975.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
http://www.fono.fi/
Alla on linkkejä, joista löytyy koeajoja ja vertailuja. Suurin osa on englanninkielisiä auton valmistusaikana tehtyjä testejä. Vanhoista Tekniikan maailmoista en löytänyt testejä. Mobilisti-lehdissä on Belvedere kylläkin esitelty ja jopa koeajettu kaksi kertaa.
https://tinyurl.com/testi-ym-linkkeja
https://www.motortrend.com/s/belvedere%20test/
https://tinyurl.com/Belveder-vartailu
https://www.flickr.com/photos/triggerscarstuff/6425274735/in/photostrea…
https://www.mobilisti.fi/mobilistin-sisallysluettelo-1979-2020/
Netistä löytyy useasta osoitteesta ohjeita internet-viittausten merkitsemiseen. Ohjeet eroavat jonkin verran toisistaan, sillä merkitsemistapa ei ole vielä aivan vakiintunut ja vaihtelee esim. eri tieteenaloilla. Voit etsiä ohjeita seuraavasti: Aloita haku esim. Kirjastot.fi -tiedonhakusivujen (http://www.kirjastot.fi/ -> Tiedonhaku) kautta. Sinne on kerätty useita hakuohjelmia ja kerrottu ohjeita näiden hakuohjelmien käytöstä. Haussa voisi käyttää sanoja lähdeviittaus ja internet ja mieluiten vielä katkaista sanat.
Kokeile hakua esim. Alta Vistassa (http://www.altavista.com/): valitse Boolean haku (tai Advanced text search), valitse kieleksi suomi ja kirjoita hakulauseeksi lähdeviitt* and internet*. Saat tulokseksi n. 80 viitettä,...
Yhdysvaltalainen lukutaitoprofessori William G. Brozo vieraili Suomessa 8.-12.9.2014, ja hän puhui erityisesti poikien lukemaan innostamisesta:
https://lukukeskus.fi/brozo/
Myös kirjailija Jeff Kinney on saanut pojat lukemaan: https://www.theguardian.com/education/2018/oct/30/jeff-kinney-let-child… ja https://wimpykid.com/
Kiinankielistä lastenkirjallisuutta on vaihtelevasti eri Helmet-kirjastoissa. Kansallisen Monikielisen kirjaston kokoelman ensisijainen säilytyspaikka on Pasilan kirjasto, mutta kiinankielistä aineistoa on jonkin verran myös kirjastojen peruskokoelmassa.
Kiinankielistä lastenkirjallisuutta voi hakea Helmet.fi-palvelussa seuraavasti:
Valitse tarkennettu haku
Kirjoita hakusana-kohtaan asteriski eli tähti *
Valitse Aineisto-kohdan pudotusvalikosta kirja
Valitse Kokoelma-kohdan pudotusvalikosta lasten kokoelma
Valitse Kieli-kohdan pudotusvalikosta kiina
Klikkaa HAE
Hakutulokset tulevat listauksena, ja niiden seassa voi olla myös aineistoa, jonka alkukieli on kiina. Teosten sijainteja pääset...
Voit käydä lukemassa lehden Pasilan kirjaston lehtiosastolla tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
"Dolorous stroke" liittyy Sir Baliniin, jonka vaiheita seurataan Thomas Maloryn Le morte d'Arthurin toisessa kirjassa. Maininnat siitä ovat lukujen XI ja XIX välisessä osuudessa. Mary Macleodin toimittamassa Le morte d'Arthur -valikoimassa, jonka on suomentanut Aino Lehtonen (Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa) Balin ei esiinny lainkaan, ja Marja Helanen-Ahtolan Maloryn alkuteoksesta lyhentäen suomentaman Pyöreän pöydän ritarit -kirjan jakso Sir Balin ja miekkaan vyötetty neito kattaa vain Le morte d'Arthurin toisen kirjan kolmen ensimmäisen luvun tapahtumat. Balinin vaiheet Arthurin hovista lähdön jälkeen kerrotaan yhteenvedonomaisesti muutamalla rivillä ilman viittauksia "dolorous strokeen".
Opetusministeriöllä on sivut, joilla käsitellään kirjastolaitosta. Sivuilla kerrotaan, että kirjastot jakautuvat (Suomessa) seuraaviin kolmeen ryhmään:
1) yleiset kirjastot
2) tieteelliset kirjastot
3) koulujen ja oppilaitosten oppilaskirjastot.
Sivujen osoite on
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
Vaasan kaupunginkirjastossa on muutama kirja, jossa kerrotaan ratsastusterapiasta. Nämä kirjat ovat Lehtonen, Vuokko: Anna minullekin mahdollisuus ratsastaa, Hevonen vammaisen palveluksessa ja Erityisliikunta: 2: kasvatukselliset, tekniset ja rakenteelliset sovellutukset ja kilpaurheilu. Lisäksi kirjastossa on kirja Lammi, Arja: Vammainen ratsastaja, jossa kerrotaan mahdollisesti myös aiheesta, mutta kyseinen kirja on tällä hetkellä lainassa. Kirjastomme kautta voi myös kaukolainata sellaisia ratsastusterapiaa käsitteleviä kirjoja, joita ei ole Vaasan kirkastojen kokoelmissa.
Kirkon tiedotuskeskuksesta kerrottiin, että valtakunnallisia, yhteisiä lasten tai eläinten joulurauhan julistustekstejä ei ole. Seurakunnat voivat järjestää omia vapaamuotoisia tilaisuuksiaan. Myös monet eläinsuojelujärjestöt järjestävät eläinten joulurauhan julistustilaisuuksia.
Kirkon tiedotuskeskuksesta neuvottiin ottamaan yhteyttä oman seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöntekijöihin.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuilla on tämän päivän (14.12.) adventtikalenterissa aiheena eläimet: Nyt on joulu lehmäsein - eläimet joulutarinassa:
http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/C76DDEDB0DA8A362C2257689002E9F4D…
Terttu Pajunen-Kivikkään näytelmä Lentoon, lentoon löytyy Valistuksen vuonna 1968 julkaisemasta kirjasta Kouluteatteri : Koulujen näyttämötoiminnan keskuksen 1967 järjestämän kilpailun satoa.
Kollegani selvityksen mukaan Paul Bourgetin Toinen rakkaus ei ole romaani vaan lähinnä novelli tai pienoisromaani. Hakuteoksissa ja tietokannoissa ei ilmeisesti tämän takia mainita sen alkuperäistä nimeä. Kertomus on ilmestynyt Bourgetin teoksessa "L'irréparable: Deuxième amour; Profils perdus" sen kahdesta kertomuksesta ensimmäisenä. Toisen rakkauden alkuperäinen nimi siis lienee Deuxième amour.
Kertomus löytyy sivuilta 141-237 sähkökirjasta alla olevan linkin kautta:
https://archive.org/details/lirrparabledeux01bourgoog
Paul Bourgetilta suomennettuja teoksia ovat myös nämä:
- Avioero
- Kuoleman tarkoitus
- Luvattu maa
- Opetuslapsi
Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että Suomessa on vuonna 2012 otettu käyttöön uusi syntyperäluokitus, joka on käytössä myös muissa Pohjoismaissa. Sen mukaan ihmisen syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Tämän luokituksen mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Sama tilastointitapa on siis käytössä myös Ruotsissa. Alla lisää tietoa aiheesta:
http://www.stat.fi/meta/kas/syntypera_ja_ta.html
Tilastokeskuksen sivuilta löytyvät myös tiedot ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lukumääristä...
Kirkkonummen kirjastosta löytyy kyllä kieliromppuja, mutta juuri kreikan kieli-romppua ei ole. Voit itse tarkistaa meidän tietokannasta: http://www.pegasos.atp.fi
minkälaisia kielikursseja löytyy cd-rompuilla.
Lontoon olympialaisissa 1908 suomalaisten joukkueelle ei ollut varattu lainkaan lippua eikä omaa nimikylttiä. Suomen urheilijat marssivat avajaismarssissa kentälle viimeisenä ja heillä oli jostain mukaan napattu kyltti, jossa luki Finland. Joidenkin lähteiden mukaan se olisi ollut pukuhuoneen ovesta löytynyt painettu nimikyltti. Suomessa vastaperustetun (1907 joulukuussa) olympiakomitean suunnitelmissa oli ollut ottaa mukaan oma lippu ja tarjolla oli ollut kolme vaihtoehtoa, yhdessä niistä oli ollut Suomen vaakuna tunnuksena. Kahdessa muussa vaihtoehdossa oli ollut tekstattuna toisessa Suomi-Finland, toisessa Finlandia. Omaa lippua ei kuitenkaan saanut käyttää. Nimikyltinkin puuttuminen saattoi johtua siitä, että Venäjä olisi halunnut...
