Samu Nyströmin kirjassa Helsinki 1914-1918: toivon, pelon ja sekasorron vuodet (Minerva Kustannus Oy 2013) sekä Laura Kolben kirjassa Helsinki 1918: Pääkaupunki ja sota ( Minerva kustannus Oy 2008) käsitellään myös Helsingin asukkaiden elinolosuhteita kyseisenä aikana. Molemmissa kirjoissa on lopuksi pitkä lista kirjojen aihetta koskevaa kirjallisuutta, mistä voi olla myös hyötyä.
Osuuspankkilaki on vuodelta 1990, mutta siihen on tehty merkittäviä muutoksia vuonna 1996 (26.7.1996/575) koskien mm. osuuspankkien yhteenliittymistä ja sen valvontaa. Lakiin on tehty muutoksia myöhemminkin (Suomen laki 1, Ra 110).
Eduskunnan kirjaston (http://www.eduskunta.fi/kirjasto ) Selma-WWLS -tietokannasta löytyy asiasanahaulla osuuspankki Osuuspankkien yhteenliittymätyöryhmän muistio, 84 sivua, julk. Valtiovarainministeriö, Rahoitusmarkkinayksikkö. Valitettavasti muistio näyttää jääneen jollekulle lainaan.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta selviää kuitenkin, että muistio sijaitsee myös seuraavissa kirjastoissa Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto, Lapin yliopiston kirjasto ja Åbo Akademis bibliotek.
Melicoccus bijugatus -kasville Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02005R039… antaa kolme suomenkielistä vastinetta: espanjanlimetit, mamoncillot ja genipit. Tutkimistani kasvioppaista ei sitä löytänyt.
Hei,
samankaltaiseen kysymykseen on tässä palvelussa vastattu aikaisemmin, laitan linkin vastaukseen.
Sananlasku ei ole aivan sama mutta hyvin samankaltainen. Voisiko kyseessä olla tämä kiinalainen sananlasku?
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjasta-loytyy-ilmeisesti-kiinalainen
Valitettavasti sivustosta ei mistään löydy julkaisijaa eikä ylläpitäjää, joten emme tiedä, kuka sivustoa ylläpitää. Ainoa tieto, joka viittaa tekijään on päivityspäivämäärä, joka on vuodelta 2019.
Tässä kirjallisuutta aiheesta:
Kaunisto, Kari: Hyönteisiä Suomen luonnossa (Otava, 2021)
Koli, Antti: Perhosbaarista liskonpetiin : näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (Kirjapaja, 2022)
Orlow, Melanie von: Hyönteishotelli : rakenna koti pölyttäjähyönteisille : 30 helppoa mallia (Minerva, 2014, uusi painos 2021)
Internetlähteitä:
Polyttajat.fi-sivusto: https://www.polyttajat.fi/polyttajatietoa/
Pölyttäjien tila Suomessa. Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys: https://helda.helsinki.fi/items/3919ce5f-df5e-41ca-a3b4-81c449100393
Suomen Mehiläishoitajain liiton Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan -esite: https://www.vyl.fi/site/assets/files/3049/polyttajia_pihalle_ja_puutarh…
Viherympäristöliitto ry:n Kestävä...
Kokonaista kirjallisuustieteellistä vertailevaa tutkimusta Joel Lehtosesta ja F. E. Sillanpäästä ei löydy. Aarne Laurilan ja Panu Rajalan toimittamassa teoksessa Sillanpää Suomen kirjallisuudessa : F. E. Sillanpään juhlakirja (Sillanpää-seura, 1989) on Pekka Tarkan kirjoitus, joka on otsikoitu Sillanpää ja Lehtonen. Ehkä tuosta kirjoituksesta löytyy vastauksia kysymyksiinne.https://finna.fi/Record/piki.242720?sid=4733283097#componentpartshttps://finna.fi/Record/keski.60892?sid=4733283097
Kaarina Helakisasta löytyy artikkeli teoksista:
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi. [Hki] : Suomen kirjastoseura, 1987
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Helsinki : Kirjastopalvelu, 1995
Kaarina Helakisan kuolema vuonna 1998 uutisoitiin näin: http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9804/980421/9804210132.html
Aleksi-tietokannasta löytyneitä lehtiartikkeleita: Ahola, Suvi: Ymmärsi lasta, uudisti sadun nykyaikaiseksi, Helsingin Sanomat, 23.04.1998
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Kaarina Helakisa 1946-1998: modernin suomalaisen sadun rohkea uudistaja. Onnimanni 2/1998
Virtanen, Heini: Satukirjailijan uskontunnustus. Kauneus ja terveys 12/1987
Haastatteluja:...
Olette jo aika paljon käynyt aineistoa läpi, joten Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei taida tässä tilanteessa olla suurta apua eli se mitä pystymme teille tarjoamaan on jo varmaankin ennestään tuttua. Meillä on kirjastossa käytössä ARTO-tietokanta, josta voi etsiä lehtiartikkeliviitteitä. Sieltä voisi löytyä jotakin teitä kiinnostavaa. Kannattaa tulla kirjastoon käyttämään sitä. Artoon on luetteloitu paljon paikallisia lehtiä, joten se voisi olla hyvä tiedonlähde. Työväenliikkeen kirjastosta voisi olla myös apua. Sen verkkosivut löytyvät osoitteesta http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/ ja sieltä löytää yhteystietoja ja muuta tietoa heidän kokoelmistaan. Tampereen kaupunginarkistosta saattaa myös löytyä aineistoa ko. asiasta. Mervi...
Paavo Cajander suomensi nuo rivit Shakespearen näytelmän "Henrik IV" toisen osan kolmannesta näytöksestä näin:
"Oi, jos tuon vois nähdä,
Niin itse miekkoisinkin nuorukainen,
Nuo kaikki nähdessään, nuo menneet vaarat
Ja tuskat tulevat, löis kirjan kiinni
ja istuis oottamaan vaan kuolemaansa!"
Suomennos julkaistiin vuonna 1944 nimellä "Kuningas Henrik IV".
Matti Rossin suomennos samasta kohdasta kuuluu seuraavasti:
"Jos sen voisi nähdä, onnellinen nuori,
jonka lehtii ajan kulkua ja lukee
koetuista vaaroista ja niistä,
joita kohti mennään, löisi kirjan kiinni
ja kuolisi pois niiltä istumilta."
Suomennos on vuodelta 2004 ja näytelmä sai tällä kertaa suomeksi nimen "Henrik IV".
Lähteet:
https://finna.fi
Shakespeare, William: Kuningas Henrik IV...
Sauva- ja rukoilijasirkoista löytyy tietoa monista hyönteisiä
käsittelevistä kirjoista, esim. Sandhallin ja Anderin teoksesta
Heinäsirkat ja hepokatit tai Michael Chineryn kirjasta Pohjois-
Euroopan hyönteiset. Artikkelitietokanta Aleksista löytyi kaksi
viitettä: Suomen luonto -lehden artikkeli vuodelta 1996 n:o 12 ja
Eläinmaailma-lehden artikkeli vuodelta 1995 n:o 1. Eläinmaailma-
lehden artikkeli käsittelee sirkkoja lemmikkeinä.
Jos lehden säilytysaika on kuluva vuosi, lehtiä ei laiteta lainattavaksi.
Ilmoitin lehtiasioista päättäville, että Elonkehä -lehdille toivotaan pitempää säilytysaikaa.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy noin 90 nimekettä saksankielisiä dekkareita äänikirjoina. Löydät nämä äänikirjast esimerkiksi seuraavasti: Kirjoita Helmet-hakuun hakusanat jännityskirjallisuus äänikirjat. Rajaa sitten hakutulos sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla saksankielisiin. Rajoittimella sijainti voit tutkia, missä kirjastoissa saksankielisiä äänikirjoja on saatavana. Voit myös tilata äänikirjoja omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Julkkiskokki Syrjänen on tunnettu reteästä ja humoristisesta kielenkäytöstään. On mahdollista, että hän on ohjelmassa hieman kärjistäen puhunut sokerinkäytöstä pääruoissa. Varmasti hänkin ruoanlaiton kemian asiantuntijana tietää kuitenkin, että esim. tomaattipohjaisissa ruoissa sokeria käytetään taittamaan tomaatin happamuutta. Yhtä lailla kuin suolaa voidaan käyttää leivonnaisissa tuomaan makua eri tavalla esiin. https://www.sokerioppi.fi/sokeriruoanvalmistuksessa/sokeri-ruoanvalmist…
Suomen sokeri on perustanut oikein verkkosivuston, jolla kerrotaan sokerista leivonnassa ja ruoanlaitossa. https://www.sokerioppi.fi/sokeritsiirapit/sokerin-tehtavat
Itselleni pääruoista tulevat mieleen lähinnä juuri tomaattikeitot ja kastikkeet,...
Hei
En osaa täsmällisesti vastata kysymykseesi, mutta kysymyksessä ei ilmeisesti ole 1700-luvulla käytetty rahana käytetty kupariplootu. Kuvan vuosilukuhan on 1954.
Oletko tiedustellut asiaa Museovirastolta? https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut
Finna.fi-sivustolta voisi myös löytyä vastaus kysymykseesi: https://finna.fi/
Hei!
Sekä Ruotsissa että Norjassa on julkaistu kirjat nimeltä Third culture kids. Ruotsissa kyseisen teoksen on koonnut Ra Hidaya Modig ja se on julkaistu ruotsiksi vuonna 2017 ja englanniksi vuonna 2018.
http://libris.kb.se/hitlist?p=1&q=ra+hidaya+modig&t=v&d=libris&s=r&t=v&…
Norjassa kirjan Third culture kids : å vokse opp mellom kulturer on koonnut Aon Raza Naqvi ja se on julkaistu vuonna 2019. Tästä en löytänyt englannin kielistä käännöstä.
https://www.nb.no/items/9f67ce1b4a1c38306f1bdb39e016b63b?page=0
Vuodesta 1947 lähtien Suomessa oli voimassa rajavyöhykelaki. Sen 4 a § (21.12.1990/1331) mukaan ”valtakunnan rajalle vievien teiden sekä rakennusten rakentamiseen viisisataa metriä lähemmäksi rajaa muuhun kuin valtion tarpeeseen tarvitaan sisäasiainministeriön lupa.”Eli rakentaminen on ollut mahdollista, jos sisäasianministeriö on antanut siihen luvan. Nykyisin rajavyöhykkeellä liikkumista ja toimimista säädellään rajavartiolailla 578/2005: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2005/578Kyseinen laki sisältää luvun 7, jossa on määritelty rajavyöhykettä koskevat säännökset. Pykälät 52- 57 käsittelevät mm. rajavyöhykelupaa. Jo vanhassa rajavyöhykelaissa kävi ilmi, että sisäministeriö on voinut antaa luvan rakentamiseen...
Kirjasarjaa Sweet 16 ja Two of a Kind ei ole suomennettu. Mary-Kate ja Ashley Olsenin kirjoja ei löytynyt Fennica-tietokannasta, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista.
Arto-tietokannasta löytyy useita artikkeleita aiheesta. Hakukriteereinä voi käyttää kehitysvammaiset ja seksuaalisuus. Kehitysvammaliiton julkaisemassa Ketju-lehdessä on artikkeleita mm. aiheista Ikäihmisen seksuaalisuus haaste työntekijälle (Ketju 1/2001) ja Raskaaksi vai ei (Ketju 2/2002).
Englanninkielisiä artikkeleita aiheesta on julkaistu mm. Journal of Intellectual Disability Research -lehdessä, esim. Sexuality and personal relationships for people with an intellectual disability. Part I: service-user perspectives
Journal of Intellectual Disability Research
Volume 53, Issue 11, Date: November 2009, Pages: 905-912
E. Healy, B. E. McGuire, D. S. Evans, S. N. Carley
Verneri-palveluverkossa on (vammaisten) seksuaalisuuteen liittyvää...
