Muutamia teoksia löytyy meidän kokoelmista:
Etulinjassa itään ja länteen : Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle / Airio, Pentti.
Junalla sotaan ja sotaa pakoon : sota-ajan junamatkoja -kirjoituskilpailun parhaat / toimittanut Heli Mäki.
Tehtävä Utissa : venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 / Heimo Siiropää, Jukka Vesen, Heikki Kauranne.
Tuokiohavaintoja Kouvolan seudun ilmapuolustuksesta talvi- ja jatkosodassa sekä sotien poliittinen tausta / Pekka Vanhala.
Maanpuolustustyötä Kymenlaaksossa II : Kymenlaaksolaiset isänmaan asialla 1917-1945 / Vitikainen, Erkki.
Kovat päivät Kouvolassa / Ranta, Jorma.
Kouvolan ilmapuolustus talvisodan aikana / Tanska, Jukka-Pekka.
Kotirintamaelämää löytyy Kouvolan...
Tätä juonta emme, ikävä kyllä, tunnistaneet. Radan varteen punoutuvat esim. alla mainitut kirjat. Niissä on monenlaisia henkilöhahmoja, toisessa alkoholisti-isä ja rata.
Jaakko Syrjä Kertomuksia radan varresta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_22945
Hannu Nikander, Radan varrella varjo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_29393
Klassikoista Dostojevskin Karamazovin veljekset ainakin pitää sisällään porsastelevan isän, https://kansallisteatteri.fi/blogi/silmaniskuja-dostojevski-ja-1900-luv…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa teoksen?
Allianssikirkko tarkoittanee Korkeavuorenkatu 22:ssa sijaitsevaa vapaakirkollista Andreaskyrkania.
"Helsingin ruotsalainen vapaaseurakunta kutsui v. 1883 saarnaajakseen ruotsinmaalaisen Johan Alfred Karlbergin. Aluksi oli kokoushuone Yrjönkadun varrella, sitten Metsästäjäkadun varrella, mutta kun alkoi tuntua tarve suuremmasta ja toiminnalle edullisemmasta kokoushuoneesta, ruvettiin puuhaamaan omaa kokoushuonetta. Talo Korkeavuorenkatu 22 ostettiin ja siihen rakennettiin Allianssitalo v. 1886. Se vihittiin syyskuussa, jolloin samalla pidettiin onnistunut lähetysjuhla."
"Allianssi-" viittaa vuonna 1846 Lontoossa Skotlannin Vapaakirkon aloitteesta perustettuun Evankeliseen Allianssiin. Se oli vapaakirkollisen herätyksen alkuaikoina...
Hei,väestön ennakkotilaston mukaan tammikuussa 2025 oli 1179 henkilöä jotka olivat täyttäneet 100 vuotta tai enemmän: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/92582cee-d49d-4d94-9735-f34e52954d3f. Väestön ennakkotilastossa ei valitettavasti ole yli 100-vuotiaista ikävuosittaisia tietoja.Vuoden 2024 tilastotieto väestöstä iän mukaan julkaistaan 4.4. Tieto päivittyy tällöin väestörakennetilaston (https://stat.fi/tilasto/vaerak) tietokantataulukkoon 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2023 (https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…). Tässä poiminta yli 100-vuotiaasta väestöstä ikävuosittain ajankohdalta 31.12.2023: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/858f5891-e232-4020-b05e-24ad2f1942a…;
Listaa koko Suomen hoitokodeista ei Internetistä löydy. Helsingin palvelutalot löytyvät Seniori-infosta, osoitteesta http://www.hel.fi/seniorinfo/. Vastaavia sivuja on kuntien ja kaupunkien virallisilla kotisivuilla, jotka löytyvät muun muassa Fennica netistä (Suomen suurin Internet-hakemisto), osoite on http://www.fennica.net/. Yksityisiä asumispalveluja voi hakea esimerkiksi Googlesta (http://www.google.fi) vaihtoehtoisesti hakusanoilla hoitokoti / hoitokodit /palveluasuminen / asumispalvelut.
Löysin ensimmäisen maininnan runosta Perhonjokilaako -lehdestä 16.10.2014. Linkki ostettavaan lehteen.En päässyt katsomaan, onko lehdessä mainittu tekijää.Muissa netistä löytyvissä runoissa ei mainittu tekijää. Runo saattaakin olla jonkin onnittelukortin teksti.Olisi tärkeää mainita aina tekijä lainaamansa tekstin yhteydessä. Mielellään myös teos, jossa teksti on ollut. Linkki lainausten ottaminen tekstistä.
Se! -lehden ensimmäinen numero on mainitsemasi 1/1989. Ensimmäisenä julkaisuvuonna ilmestyi neljä numeroa. Vuodesta 1990 alkaen on ilmestynyt 12 numeroa vuodessa. Viimeinen numero on 3/2004.Lähde: Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3440314?sid=5112438087
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on japaninkielistä kirjallisuutta. Saat ne esille HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi Valitse etusivulta linkki tarkenna hakua. Kirjoita hakuruutuun **. Valitse kieli pudotuslaatikosta kieleksi japani ja aineisto pudotuslaatikosta aineistoksi kirja
Tällaiseen soveltuu perinteisen HelMet-hakuliittymän toiminnallisuus "Tallennetut haut".
Ohjeissa sen käyttö neuvotaan seuraavasti:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja tee haku. Hakutuloslistan yläpuolelle ilmestyy painike Tallenna.
Omissa tiedoissa voit tilata tallentamiasi hakuja vastaavat uutuustiedotteet. Merkitse rasti tallennetun haun vasemmalla puolella olevaan ruutuun Tilaa sähköposti ja napsauta painiketta Poista/tilaa merkityt. Sinulle lähetetään sähköpostia kerran viikossa tiistaisin, jos kokoelmiin on tulossa tallentamiasi hakuja vastaavia uutuuksia.
Tämä toimii tosin ainoastaan silloin, kun meiltä jo löytyy suosikkikirjailijasi joku teos. Uudelta kirjailijalta, jota hakemalla ei tule tuloksia, odotettavasta uutuuskirjasta ei siis...
Tämä on kysymys, josta ei ole tilastoitu. Unescon ja OECD:n lukutaitojen mittamisen raja on viisitoista vuotta ja sitä vanhemmat. Mannerheimin lastensuojeluliitolla www.mll.fi saattaa olla asiasta faktaa. Sitten voisi etsiä aiheesta tehtyjä yksittäisiä tutkimuksia esim. yliopistojen kasvatustieteiden laitoksilta.
Meiju Suvaksella on 1990 ilmestyneellä Sydän tietää –levyllä kappale Sydän tietää, jossa lauletaan ’sydän sen jo tietää, minkä järki kieltää’. Olisikoha kyse tästä laulusta?
Aiheen kattavin esitys on Jan Aartsin toimittama kirja "Paavi", joka on ilm. v. 1989 (ISBN 951-600-765-1). Kirjassa esitellään roomalaiskatolisen näkemyksen ohella ainakin ortodoksinen ja luterilainen paaviuskritiikki.
Kysytty versio Järnefeltin Kehtolaulusta (Berceuse) on julkaistu v. 2008 Johanna Rusasen cd-levyllä "Yö meren rannalla : kauneimpia suomalaisia melodioita sanoitettuna" (Nova Records, NRECD-01). Cd:n kansivihkossa on laulun sanat.
Cd:tä on saatavana useista kirjastoita, myös Lastu-kirjastosta.
Cd:n tarkat tiedot.
Ensimmäisen säkeistön sanat on siteerattu Ylen jutussa levyn julkaisusta.
Näin niukoilla tiedoilla kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Olisiko mahdollista saada kasveista kuvaa tai edes jonkinlaista sanallista kuvailua?
Lainoja ei pidä palauttaa kirjaston palautusluukkuun tai postilaatikkoon/postiluukkuun nyt kun kirjastot ovat suljettuja, sillä lainat eivät eräänny kirjastojen ollessa suljettuna.
Löydät äänikirjat Helmet-hausta varsin kätevästi hakusanalla äänikirjat. Hakutulosta voit sitten rajoittaa sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla esimerkiksi aikuisten kokoelmaan ja suomen kieliseen aineistoon.
Aikuisten selkokirjoja on kokoelmissa äänikirjana vain muutama. Löydät ne siis hakusanoilla äänikirjat selkokirjat ja sen jälkeen voit rajoittaa tuloksen suomen kieliseen aineistoon ja aikuisten kokoelmaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kannattaa myös muistaa, että voi kuunnella kirjastokortillasi e-äänikirjoja. Suomenkieliset e-äänikirjat löydät Ellibs-palvelusta.
https://www.ellibslibrary.com/collection
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirja…
Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, josta olet kirjan lainannut. Lähikirjastosi henkilökunta voi tarkistaa lainan asiakastiedoistasi ja auttaa sinua tilanteen kanssa.
Tavallisesti kadonneen tai rikkoutuneen kirjan voi korvata joko maksamalla kirjaston määrittämän korvaushinnan tai tuomalla vastaavan kappaleen kadonneen kirjan tilalle.
