Hei!
Voisiko kyseessä olla Gary Valentine Lachmanin teos Tajunnan alkemistit: kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli
vuodelta 2009.
Enemmän satanismia käsittelevää kirjallisuutta löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=D84338096E3EE5…
Hyvä, tiivis yleiskatsaus ruokailuvälineissä käytettyihin metalliseoksiin löytyy Kirsti Grönholmin ja kumppaneiden kirjasta Pöytä koreaksi : kattauksen ja pöytätapojen historia (Tammi, 2005). Kirjassa esitellään argent haché (hopeoitu messinki), sheffield plate (hopeoitu kupari), kova tina eli britannianmetalli (tinan ja antimonin seos) ja alpakka (kuparin, nikkelin ja sinkin seos).
Hyödyllistä lisätietoa metalliseoksista yleensä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Pekka Vaissi & Hannu Huovinen, Kultasepän aineoppi ja ammattikemia. Opetushallitus, 2008
H. M. Miekk-oja, Metallioppi. Otava, 1960
Onni Kauppila & Kosti Kantola, Metallityön aineoppi. Otava, 1966
Hei,
valitettavasti Kaari Utrion Yksisarvista ei löydy äänikirjana yhdestäkään Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjaston toimipisteestä.
Äänikirjaa on kuitenkin saatavilla muutamasta muusta Suomen kirjastosta kolmiosaisena C-kasettiversiona. Äänikirjat on mahdollista tilata kaukoalainana Mikkelin kaupunginkirjaston kautta.
Yksi kaukolainatilaus maksaa 4 euroa. Tilauksen voi tehdä joko asioimalla kirjastossa tai täyttämällä tilauslomakkeen kotisivullamme osoitteessa http://kirjasto.mikkeli.fi/kaukolainatilaus .
Lisätietoa kaukolainauksesta saat mistä tahansa toimipisteestämme tai tietopalvelumme kautta puhelimitse numerosta 050 311 7481 tai sähköpostitse tietopalvelu@mikkeli.fi. Tietoa löytyy myös kotisivuiltamme...
Etsimäsi lastenlaulu on mm. lastenmusiikkiyhtyeestä Orffit (aiemmin Tohtori Orff & herra Dalcroze) tunnetun lauluntekijän Hannu Sepposen säveltämä ja sanoittama Liisa. Sepponen levytti Liisan Tilitants-kokoonpanonsa vuonna 1993 julkaistulle albumille Tyy ti ti.
Valitettavasti tätä runoa ei löytynyt näillä hakuehdoilla. Sanaan arkipäivä löytyi runo kokoelmasta Välimeri (2000) runo Aivan tavallinen ilta. Se on sarjallinen runo, jonka neljännessä osassa puhutaan enkelien sotajoukosta. Ensimmäisessä osassa ihmiset lentelevät maailman ääriin. Runo käsittelee vuosituhannen vaihtumista.
Emme onnistuneet samaan selville mistä runosta tuo katkelma voisi olla. Sen sijaan eräs vastaajistamme muisti toisen Aaro Hellaakoskesta väännetyn hupailun:
Äiti sanoi: Aaro, älä hellaa koske, mutta kuitenkin, Aaro hellaa koski.
Tämänkään tarkasta lähteestä meillä ei ole tietoa.
Jos vilkaisee tunnetuimpien kustantajien verkkosivustoja (Tammi, Otava, Wsoy, Poesia), ei niissä missään aseteta tarjotuille käsikirjoituksille muita kriteereitä, kuin että tarjottu teos olisi toimiva, innostava kokonaisuus joka tempaa mukaansa. Eli kannattaa luoda oman näkemyksensä mukainen teos ja tarjota sitä. Jos kustantamo jakaa visiosi, voi puhelin jonain kauniina päivänä soida.
Pahoittelut, että haluamiasi kirjoja ei ole ollut kirjastoautossa paikalla ja sen vuoksi käyntisi ovat menneet hukkaan. Kirjastoauton aineisto ei ikävä kyllä ole reaaliajassa. Mikäli haluat varmistaa jonkin tietyn kirjan olevan autossa, se kannattaa varata. Kirjastoauton toimistoon voi myös soittaa tai laittaa sähköpostia ja sopia asiasta sitä kautta.
Oletan, että kyseessä oli Vantaan kirjastoauto tuon pysäkin nimen perusteella. Yhteystiedot löytyvät alla olevan linkin takaa:
Yhteystiedot löytyvät linkin takaa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Vantaa/Y…
Estonian uppoamista käsitellään ainakin jollain tapaa näissä suomenkielisissä kaunokirjallisissa teoksissa:Katja Kettu: HitsaajaRobert Åsbacka: UrkujenrakentajaAnna Lassila: PopcornprinsessaVironkielinen romaani Elme Väljaste: Elu võib alata lõpust on saatavilla kaukolainaksi muutamista Suomen kirjastoista.Sinua saattaisi kiinnostaa myös artikkeli "'Ja yhtäkkiä tulvahtaa keittiö täyteen merivettä': katastrofi, dystooppisuus ja trauma Estonian onnettomuuden kaunokirjallisissa kuvauksissa". Artikkeli on julkaistu e-kirjassa Pakkovaltiosta ekodystopiaan: kotimainen nykydystopia (Helsingin yliopisto, 2017).
Kysyin asiaa lasten ja nuorten kirjastolaisilta.Heille tuli tästä mieleen Anu Holopaisen Molemmin jaloin, joka ilmestyi 2006. Pääteema kirjassa on jokin muu, mutta mukana on myös muistamaasi "vastaleiri" asetelmaa. Linkki Helmet hakuun.Itselleni muistuivat mieleen vain vanhempia kirjoja esim. Lilian Kallion Ugudipuu vuodelta 1975 Linkki kirja-arvosteluun. Myös Joanna Russin Naisten planeetta, julkaistu 1975, on hieman tuon tapainen. Tosin kirjailija ei ole suomalainen. Linkki kirja-arvosteluun. Doris Lessingin tieteiskirjoissa on myös vanhan ja uuden elämäntavan kohtaamista. Linkki Helmet hakutulokseen.Tein myös tarkennetun Helmet-haun aihesanoilla nuortenkirjallisuus, tieteiskirjallisuus ja suomenkielinen kirjallisuus. Rajasin haun 1990-...
Väitöskirjoja kannattaa etsiä LINDAsta, yliopistokirjastojen yhteistietokannasta. Kysy lähikirjastostasi sen käyttömahdollisuutta.
Tein sieltä muutaman haun. Haulla opettajat ja väitöskirjat tuotti kahdeksan viitettä, joista lähinnä aihettasi on Pasi Sahlberg ”Opettajana koulun muutoksessa” (1997, Pohjautuu Jyväskylän yliopistossa 1996 hyväksyttyyn väitöskirjaan Kuka auttaisi opettajaa.)
Hakusanoilla opettajat ja ammattikorkeakoulut löytyi 45 viitettä, myös Raijaliisa Laakkosen väitöskirja ”Ammattikorkeakoulureformi ja opettajan työn muutos. Opettajien käsityksiä ammattikorkeakoulukokeilun toteuttamisesta Keski-Pohjanmaalla vuosina 1993-1997” (1999, Vaasan yliopisto). Hyödyllinen lienee myös Pasi Tulkin lisensiaattityö ”Vanhat avaimet,...
Sweet Valley High -kirjoja on julkaistu suomeksi 50 osaa ja lisäksi Sweet Valley High trillereitä 6 osaa. Suomenkielisistä kirjoista on luettelo mm. Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sweet_Valley_High.
Alkuperäisessä englanninkielisessä sarjasssa on noin 150 osaa. Niistä on luettelo mm. internet-osoitteessa: http://www.fantasticfiction.co.uk/p/francine-pascal/.
Voitte saada kirjaston rekisteristä kaikki teitä koskevat tiedot: tallennetut henkilö- ja yhteystiedot, maksusaldotilanteen, parhaillaan lainassa olevan aineiston eräpäivineen ja voimassa olevat varaukset. Kun teillä on salasana käytössä, pääsette itse katsomaan em. tiedot kirjaston verkkosivujen kautta.
Henkilötietolain tietoturvallisuusosa estää kirjastoja säilyttämästä muita tietoja asiakkaasta. Näin ollen kirjasto ei voi säilyttää tietoa palauttamistanne kirjoista.
Kirjaston verkkopalvelun kautta voitte itse koota Omat hyllyt vaikkapa lainaamistanne kirjoista. Katsokaa WebOrigon etusivun Ohje-kohdasta, miten toimitaan. Aivan suoraan eivät lainatut teokset siirry hyllyyn, vaan ne tallennetaan tiedonhaun kautta.
Flashforwardia ei ole suomennettu, niin kuin ei muitakaan Sawyerin teoksia. Englanninkielisinä niitä on jonkin verran saatavissa kotimaisten kirjastojen kautta - suomeksi ei.
Kirjallisuudentutkimuksessa realismilla tarkoitetaan toisaalta tiettyä kirjallisuudenhistoriallista aikakautta, toisaalta käsite taas viittaa kirjallisuuden suuntaukseen, jossa pyritään kuvaamaan todellisuutta objektiivisesti ja todenmukaisesti. Kuuluisia realismin edustajia ovat esimerkiksi Juhani Aho, Minna Canth, Charles Dickens ja Gustave Flaubert. Erinomainen johdatus aiheeseen on seuraava Tieteen termipankin artikkeli:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:realismi
Realismi-käsitteellä on myös monia muita merkityssisältöjä. Filosofiassa realismi tarkoittaa ontologista kantaa, jonka mukaan on olemassa ihmisestä riippumaton ulkoinen todellisuus.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:realismi...
Om det är frågan om namnet Carjalain så tycks det vara en version av namnet Karjalainen https://www.myheritage.fi/names/niilonpoika_carjalain.
Till exempel i boken "Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet" kan man hitta mera information om namnet Karjalainen.
Om det är frågan om varifrån släkten har kommit till Vörå så på nätet hittar man människor som hette Carjalain och bodde i Vörå Miemoisby https://www.enges.org/gene/bok.php?fil=cb_1750-56#id1181
Man kunde försöka få mera information från Vörå släkt- och hembygdsforskare http://www.voraslaktforskare.fi/.
Tähän kysymykseen voi vastata vain paikallinen kustantaja, jolla on tieto kirjan painosmääristä. Mannerheimin muistelmien ukrainalainen kustantaja on Astrolabe Publishing (https://astrolabium.com.ua/en/).Olen lähestynyt kustantajaa sähköpostitse, mutta valitettavasti en ole saanut vastausta esittämiisi kysymyksiin. Mikäli haluat itse yrittää tiedustella asiaa, kustantajan yhteystiedot löydät täältä: https://astrolabium.com.ua/en/contacts/
Kyseessä on Taisto Saaresahon Kiertolaiset, jonka on säveltänyt Rauno Lehtinen ja sanoittanut Hillevi. Se löytyy seitsemäntenä kappaleena levyltä Hummani hei vuodelta 1974.
Youtube Hummani hei https://www.youtube.com/playlist?app=desktop&list=OLAK5uy_k-ZBgvMd4x68V…
Levyn tiedot Finnasta https://finna.fi/Record/fikka.4617931?sid=3122593668#componentparts
