Kerrotaan, että saksalaisella runoilija Friedrich Schillerillä (1759 - 1805) piti aina olla kirjoituspöytänsä laatikossa mätiä omenia voidakseen kirjoittaa ja tehdä töitä.
Saksalainen kirjailija Johann Peter Eckermann on kertonut tästä Shillerin erikoisesta piirteestä teoksessaan "Gespräche mit Goethe in den letzten Jahren seines Lebens".
http://www.buchbesprechung.de/schiller-oder-der-berauschende-duft-faule…
http://cbuecherkiste.de/schillers-faule-apfel
http://gutenberg.spiegel.de/buch/-1912/277
http://www.friedrich-von-schiller.de/
Olisikohan kyseessä 'Käärmeet liituraidassa' (Paul Babiak ja Robert D. Hare), alkuteos 'Snakes in Suits, When Psychopaths Go to Work (2006)'?
Teos löytyy suomeksi HelMet-kokoelmastakin:
http://www.helmet.fi/record=b1841688~S9*fin
Kirja on kyllä ilmestynyt jo pari vuotta sitten, mutta pidän tätä todennäköisenä vaihtoehtona tarkoittamaksenne kirjaksi.
Tiedustelin asiaa Salon seurakunnasta:
Halikossa on tapana soittaa kesäaikana ns. aamu- ja ehtookellot (kello 7 ja 19).
Papinkellot soitetaan Halikossa kello 9.45. Ajatuksena tässä soitossa on ollut muistuttaa joko vielä kirkon viereisessä pappilassa viipyilevää tai kirkkovieraiden kanssa keskustelemaan jäänyttä pappia jumalanpalveluksen viettoon valmistautumisen aloittamisesta. Vähän ennen kello kymmentä soitetaan niin sanottu sisäänsoitto muistutukseksi kirkonmäellä olevalle kirkkokansalle jumalanpalveluksen alkamisesta.
Kuolinkellot soitetaan Halikossa omaisten niin toivoessa kello 11.00. Lisäksi on tapana, että kelloja soitetaan vainajaa ruumishuoneelle saatettaessa. Tämä tapahtuu nykyisin kauko-ohjauksella ruumissaaton saapuessa...
Runo löytyy Kari J. Kettulan kokoelmasta Yksipistekaksi (1981).
JOHN DEWEY
Hän seisoi liukkaalla ikkunanlaudalla.
Sade liimasi paidan ihoon kiinni.
Selkä painautui lujasti seinään.
Rappaus lohkeili kynsien alla.
Hän veti syvään henkeään:
"Ei, tieto ei ollutkaan kymmenellä jaollista."
Tässä on Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyviä seuraleikki- ja tietovisailukirjoja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1970:
Seuraleikkivälineitä ja juhlakoristeluja / Ruth Zechlin ; Ruth Zechlinin teoksesta .. toimittanut Mary Olki. 1956.
Ajanvietteen ihmekirja : seuraleikkejä, pelejä, hupaisia temppuja ja leikillisiä esityksiä / toimittanut Ilmari Jäämaa. 1949.
VISANIEKKA : 1500 TIETOKILPAILUTEHTÄVÄÄ / TIMO T. KAUKONEN. 1966
Tiedon puntari / Jouko Nikula. 1967.
Mieleni minun tekevi : askartelun ja kokeilun, keräilyn ja retkeilyn sekä eri harrastusalojen pikku jättiläinen / toimittanut Yrjö Karilas.1957
Viisasten kerhon parhaat palaverit / Tauno Rautiainen. 1952
Vanhoista seuraleikeistä ja tietokilpailuista löytyy varmasti lisää...
Todennäköisesti kysymyksessä on liikennöitsijä Martti Rinta, jonka yhtiö Lahden linjat sijaitsi Rahikankadulla Asemantaustassa. Rinta oli merkittävä urheilumesenaatti, joka kuljetti jalkapalloilijoita yhtiönsä autoilla sopuhintaan pelimatkoilla. Kuljetustuki oli vain pieni osa urheilun ystävän tuesta seuralle, nettisivu kertoo että Rinta olisi käyttänyt Kuusysin tukemiseen vuosien varrella miljoonia markkoja.
Lisätietoja:
http://www.jukkajoutsi.com/FC%20Lahti.html (vuosi 1969)
http://www.jukkajoutsi.com/lahtifutis2.html (vuosi 1992)
http://fi.wikipedia.org/wiki/FC_Kuusysi
Uusi Lahti 1995, s. 8-9 : Martti Rinnan kuolema jätti Kuusysin ilman selustatukea : uusi nimikin on jo rekisteröity - FC Lahti
Hannu Kivilä: Markalla Möysään :...
Voisiko kyse olla Seppo Sillanpään lastenlaulusta "Ujo postimies"? Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Sekä nuottijulkaisu että cd-levy on lainattavissa mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Suomessa on karkeasti arvioitu syntyvän vuodessa noin 4 000 tonnia lujitemuovijätettä. Tästä puolet on käytöstä poistettuja tuotteita, pääasiassa veneitä ja kuljetusvälineiden osia, ja loput tuotantojätettä. Lujitteista yleisin on lasikuitu 96% osuudella. Sen lisäksi käytössä on mm. hiilikuituja ja aramidikuituja.
Lujitemuovin sijoittaminen kaatopaikalle on ollut kiellettyä vuodesta 2016. Lujitemuovien kierrätystä on tutkittu, mutta kaupallisesti kannattavaa tapaa ei ole toistaiseksi onnistuttu luomaan. Luijitemuovijätettä voidaan myös polttaa. Kotitalouksien pienet lasikuituerät lajitellaan sekajätteeseen.
Lähteet ja lisätietoa:
Olli Saarela, Ilkka Airasmaa, Juha Kokko, Mikael Skrifvars, Veikko Komppa: Komposiittirakenteet (2019...
Tällä toivomallasi aikataululla en ehdi asiaa paljon tutkia, mutta tuossa alla on muutama uudehko suomalainen kirja, joissa motivaatio näkyy jollakin tavalla päähenkilöiden toiminnassa.Miika Nousiainen: Ratakierros, 2024. Päähenkilö motivoi itseään urheilemaan ja pärjäämään juoksukisoissa.Terhi Törmälehto: He ovat suolaa ja valoa, 2024. Päähenkilö motivoituu uskostaan ja siitä, että uskoo toimivansa oikein.Iida Turpeinen: Elolliset, 2023. Tiedonjano ja uuden löytäminen/oppiminen ovat tässä kirjassa yhden henkilön motivaation lähteet.Camilla Nissinen: Meitä vastaan rikkoneet, 2022. Motivaattoreina toimivat ensin uskonto, sitten sairaus, lopulta halu voida paremmin.
Shakin sääntöjen mukaan pelaaja ei voi tehdä siirtoa, jonka seurauksena hänen kuninkaansa jää tai joutuu tilanteeseen, jossa se on yhden tai useamman vastustajan nappulan uhkaama. Koska kuninkaat uhkaavat kaikkia niitä ympäröiviä ruutuja, ei ole mahdollista, että yksi kuningas siirtyisi toisen viereen.
Lähde: Shakin säännöt 2018, Suomen shakkiliitto (3.8.1., 3.9.2.) https://www.shakkiliitto.fi/wp-content/uploads/2018/01/Shakin-säännöt-2018.pdf
Pasilassa Veturitien alkupäässä sijaitsevaa punatiilistä rautatieläisten taloa on kutsuttu Toralinnaksi. Se on rakennettu vuonna 1899 alun perin VR:n työntekijöiden vuokra-asunnoiksi. Talon on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm. Helsingin kaupunginmuseon Helsinkikuvia-kokoelmasta löytyy kuva rakennuksesta vuodelta 1911 https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:00….
Toralinnaksi kutsuttiin muitakin VR:n vuokrakasarmeja, mm. Tampereella. Työväen keskusmuseo on julkaissut kirjan Tampereen Toralinnasta. Kirjan mukaan nimitys Toralinna juontaa siitä, että talot olivat hyvin suuria eikä kaikkien asukkaitten uskottu tulevan toimeen keskenään.
Lutikkalinnaksi on kutsuttu Katajanokalla sijaitsevaa...
Hei,
Suomen ainoa kirjastovene liikennöi Turunmaan saaristossa.
Kirjastoveneen ensimmäinen matka tehtiin M/s Tiiralla 21. toukokuuta 1976.
Nykyään kirjastovene liikennöi kerran kuukaudessa toukokuusta syyskuuhun.
Iniön kirjasto palvelee kauempana sijaitsevilla saarilla asuvia Ms Jurmo II:n lainauspisteessä. Lautalla on viisi laatikollista kirjoja, jotka Iniön kirjastonhoitaja vaihtaa kuukausittain talviaikana. Kirjoja voi myös kaukolainata ja tilata. Tilaukset merkitään sitä varten varattuun vihkoon. Palvelu sai Opetusministeriön tukea ja sitä jatketaan, koska se on osoittautunut pidetyksi ja tarpeelliseksi.
http://www.pargas.fi/web/tjanster/bibliotek/Bokbat/fi_FI/Bokbat/
http://www.pargas.fi/web/tjanster/bibliotek/Bokbat/fi_FI/bokbat/
Eevertin nimipäiväivää on vietetty suomalaisen almanakan mukaan 9.9. vuosien 1791-1928 aikana ja uudestaan vuodesta 1995 alkaen. Ruotsinkielisessä almanakassa nimi on Evert. Kustaa Vilkunan mukaan Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard, alasaksan Everhard, Evert tarkoittaa "luja, voimakas kuin karju".
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, Otava, 2005.
Lisätietoa löytyy myös Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat, Mitä nimet kertovat, Kirjapaja, 1994.
Tiedot Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan väestön ikärakenteesta saat esim. Tilastokeskuksen julkaisusta Väestörakenne 2000. Ennustetta varten kannattaa tutustua Kansaneläkelaitoksen julkaisemaan Väestöennuste 1998-2050. Julkaisujen saatavuuden Eduskunnan kirjastossa voit tarkistaa Eduskunnan kirjaston Selma-kokoelmatietokannasta http://selma.CSC.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG… . Väestötietoja voi kysyä myös suoraan asianomaisista kunnista.
Kysymyksesi on aika vaikea, koska 12-vuotiaat tytöt ovat keskenään hyvin erilaisia, samoin kirjat. Oletan, että pidät fantasiasta, koska kerrot lukeneesi Potterit ja Narniat. Pysytellään tällä kertaa fantasiakirjoissa. Oikein kovalle fantasiafanille voi aina suositella Tolkienin Taru sormusten herrasta -sarjaa ja sen johdanto-osaa Hobitti. Muita alan klassikoita ovat esimerkiksi Susan Cooperin Pimeä nousee -sarja ja Ursula Le Guinin Maameren tarinat -sarja. Vähän ehkä satuun päin kallellaan on John Masefieldin Keskiyön kansaa -tarina, mutta siinä on yllättäviä yhteyksiä Pottereiden maailmaan. Cornelia Funken Mustesydän ja sen jatko-osat ovat perinteisiä, muhkeita fantasiatarinoita, samoin Lohikäärmeellä ratsastaja ja Rosvoruhtinas....
Tässä vielä joitakin vinkkejä kirjoista, joissa käsitellään mm. yksinäisyyttä.
Joku on nukkunut vuoteessani / Kristiina Lähde
Pihtari : rakkausromaani / Elias Kalmisto
Mahdollisuuksien piiri : romaani / Jari Ehrnrooth
Perhoskerääjä : romaani / Joel Haahtela
Manner : esitys ystävyydestä, yksinäisyydestä ja kaipauksesta / näyttämösovitus Seija Holma (näytelmä siis)
Ero / Annamari Marttinen
Kung Po / Anu Silfverberg
Aallonmurtaja / Jussi Wahlgren
Vedenaliset / Maria Peura
Pesula / Hannele Huovi
Hei! Nämä virkkeet ovat myös tässä saksankiel. pokkarissa s. 128. Englannista saksaksi kääntänyt Fr. von Wurzian.
"Ich kan nicht arbeiten, wenn mir nicht sehr, sehr warm ist. Aber Sven Hjerson hackt allmorgendlich das Eis in seiner Wanne auf."
Helsingin kaupungin sosiaalihuollon keskusarkistosta löytyi tieto lastenkodista:
Kyseessä on Barnavårdsföreningen i Finland / Kallion lastenkoti joka on toiminut myös 1970- luvulla. Kyseessä ei ole Helsingin kaupungin lastenkoti, vaan kaupunki on ostanut ostopalveluna palveluita.
Helsingin kaupungin lastenkodit 1970-luvulla löytyvät mm. kunnalliskertomuksista, niistä ei löydy lastenkotia Hakaniemestä
1974 s. 253 luettelo Helsingin kaupungin lastenkodeista. Näistä ei näytä mikään sijaitsevan Hakaniemessä https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnall…;
ja 1971 s. 139-140 lista on sama, https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnall…
1956 Kalliossa ollut Kallion...
Kanssakatsoja on ehkä lukenut jotain samanlaista, mutta elokuva Rakkaani merikapteeni ei perustu kirjaan.
Elokuvan käsikirjoituksen ovat tehneet Kirsi Vikman ja Jimmy Karlsson Härön vuonna 2015 saaman idean "Maailmassa on paljon elokuvia ensirakkaudesta. Mitä jos tehtäisiin elokuva viimeisestä rakkaudesta? Kun teemme Romeo ja Julia -elokuvaa, vanhemmat asettuvat esteeksi. Mitä jos vanhemmat ovatkin ne, jotka rakastuvat, ja lapset ne, jotka asettuvat esteeksi." perusteella.
Kaleva, 4.10.2022, viitattu 24.2.2023
