Kysymyksesi on todella laaja ja edellyyttää suurtakin tutkimustyötä.
Vastaus tähän kysymykseen löytyy kirjoista Suomen lehdistön historia, osat 1 ja 2.
Vuosisadan alussa ilmestui koko Suomen alueella 292 lehteä
kun kaikki lyhytaikaisetkin hankkeet otetaan mukaan.
Ns. luovutetulla alueella ilmestyi ennen talvisodan syttymistä marraskuussa 1939 kaikkiaan yhdeksän sanoma ja kuusi paikallislehteä. Viipurissa ilmestyi Kansan Työ, Karjala, Karjalan suunta, Maakansa ja Wiborgs Nyheter, Sortavalassa Kansan Voima, Karjalan Ääni ja Laatokka sekä Käkisalmessa Käkisalmen sanomat. Paikallislehdet olivat Itä-Karjalan Sanomat (Suojärvi), Jaakkimaan sanomat, Keski-Vuoksi (Pölläkkälä), Parikkalan sanomat, Rannan sanomat ( Koivisto) sekä Räisälän sanomat....
Karkkila-nimi kuuluu germaaniseen nimiryhmään (Gericke, Kercho, Garko), josta Suomessa on kehittynyt mm. pitäjännimet Karkku ja Karkkila sekä sukunimet Karkkola, Kerkkonen ja Karkkonen. Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki : Otava, 2000. - S. 200 - 201
Musliini ja karttuuni ovat kankaita.
Musliini on ohutta ja pehmeää, palttinasidoksista villa- tai sekoitekangasta. Sen uskotaan olleen alun perin Irakin Mosulista peräisin olevaa silkkikangasta. Nykyään sitä tehdään monista raaka-aineista. Se on koostumukseltaan laskeutuvaa ja läpikuultavaa ja siitä valmistetaan esimerkiksi juhlapukuja.
Karttuuni on painettua pellava-, tai puuvillakangasta. Koostumukseltaan se on paksua, tiivistä ja jäykkää.
Lähteet:
Boncamper, Irma: Tekstiilioppi: kuituraaka-aineet 2004
Kielitoimiston sanakirja, 2. osa 2006
Sivistyssanakirja WSOY, 2001
Suomen käsityön museo: http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/sanasto.htm
Kyseinen runo julkaistiin alunperin Aale Tynnin runokokoelmassa "Ylitse vuoren lasisen". Runo on toki julkaistu myöhemmin uudelleen useissa runoantologioissa. Runo löytyy kokonaisuudessaan myös internetistä osoitteesta: http://www.nic.fi/~virvatu/kaarisilta.htm
Vertasin kyseistä tekstiä Aale Tynnin "Kootuista runoista" löytyvään runoon ja huomasin vain yhden poikkeaman: runon loppupuolella oleva säe menee "he antavat kyllä sen anteeksi, jos sillan rakennat". Internetin versiossa lauseesta puuttu sana 'sen'.
Lähteet:
Tynni, Aale: "Kootut runot" (WSOY, 1977)
http://www.nic.fi/~virvatu/kaarisilta.htm
Mannerheim-museon vastaus: Marsalkka Mannerheimin arkku oli todellakin hautajaisten aikana verhoiltu Suomen sotalippuun (nyk. kielekkeinen valtiolippu), jonka päälle oli asetettu hänen oma valkea turkislakkinsa sekä miekka ja marsalkan sauva. Esineet olivat Mannerheimin henkilökohtaisia tavaroita, jotka hautajaisten jälkeen palautuivat hänen kotiinsa, eli nykyiseen Mannerheim-museoon Helsingin Kaivopuistossa, missä ne ovat edelleenkin nähtävissä.
Lause on Kainuun murretta ja tarkoittaa suurinpiirtein, että "mitäpä se kannattaa" tai " mitäpä se hyödyttää", ja antaa luvan olla yrittämättäkään.
Lauseesta oli uutinen Ylen sivustolla (28.5.2012 ). Myös Puolanka-lehti mainitsee lauseen uutisessaan (1.7.2014) Suomen virallisesta pessimismi-illasta.
https://yle.fi/uutiset/3-6137420
https://www.etlehti.fi/node/9342
Joel Lehtosen satu Tynnyrissä kasvanut tyttö kuuluu seuraaviin kokoelmiin:
Suomalaisten satujen helmiä, Kirjapaja, 2000
Satumaailma 7 - Yli vuorten ja laaksojen, Otava, 1967
Tarulinna - Suomen kansan satuja Suomen lapsille uudelleen kerrottuina, WSOY, 1953 (3. p.)
Tarulinna - kansansatusovitelmia Suomen lapsille , Otava, 1953
Suomen kansan satuja , Valistus, 1950 (2. p.)
Vanhan hongan tarina ja muita satuja , Otava, 1947
Lähde: Satukortisto / Kallion kirjasto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
Helmet-aineistohaku: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Tynnyriss%C3%A4+kasvanut+tytt%…
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sanakirja kertoo, että viita tarkoittaa: tiheä nuori lehtipuumetsikkö, tiheikkö, vesakko.
Sanonta on ylätyylinen. Kielitoimiston sanakirja
Puutarhaterapiaa käsitteleviä kirjoja ja etenkin artikkeleita on runsaasti, tässä niistä muutamia. Lisää aineistoa voi etsiä esimerkiksi alla mainituista lähteistä. Tietokannat ovat käytettävissä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Tervetuloa!
Kirjoja:
Korpela, Elli
Kasvien vaikutus ihmisten hyvinvointiin
Kandidaatintutkielman tiivistelmä : Helsingin yliopisto , soveltavan biologian laitos, puutarhatiede
Horticulture as therapy : principles and practice / Sharon Pastor Simson, Martha C. Straus, editors
New York : Food Products Press , cop. 2003
ISBN 1-56022-279-4 (pbk.)
Nikkilä, Kalervo
Puutarhaterapiaopas : puutarhaterapia - opastusta ja työvälineitä puutarhanhoidon ja terapian toteuttamiselle ihmisen parhaaksi
[Ulvila...
Olen hakenut aineistoa käytettävyydestä keskittyen sinun aiheeseesi ja sen liepeille (www-sivut, käyttöliittymät) ja jättäen ulkopuolelle esim. erilaisten tavaroitten käytettävyyden.
Taideteollisen korkeakoulun tutkimustietokannasta ReseDasta ( https://reseda.taik.fi ) voit etsiä tietoa Taikissa meneillään olevista väitöstutkimuksista ja tutkimushankkeista. Hae esim. sanalla ’usability’. Tutkimuksessa Designing interactivity for learning in public spaces käsitellään myös käytettävyystestausta (tosin digitaalisovellusten). Tutkimuksia voi myös selata osastoittain/yksiköittäin tai tutkimusaloittain. Lopputöistä, joita ollaan juuri tekemässä, ei löydy tietoa tutkimustietokannan kautta.
Taikin lopputöiden tiivistelmiä pääset selaamaan...
Kaikki kolme kieltä kuuluvat slaavilaisten kielten itäslaavilaiseen ryhmään. Näiden kielten puhujat ymmärtävät toisiaan jokseenkin vaivatta. (Lähde: Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat, s. 79)
Käsiohjelmien tekeminen on sinänsä vapaan luovuuden aluetta, mutta kun kyseessä on kuulijoille tarkoitettu informaatio, tavoitteena voidaan pitää ainakin kahta asiaa: (1) informaatiota on riittävästi ja olennaisista asioista ja (2) että informaatio on tutkittua tietoa, ei omasta päästä otettua. Tekijänoikeuslakikin edellyttää, että tekijät ja heidän teoksensa ilmaistaan asianmukaisella tavalla.
Tietojen esittämistapa on typografinen kysymys, kun puhutaan paperille painetusta käsiohjelmasta. Esimerkiksi seuraava malli on aika yleinen:
Sibelius, Jean [säveltäjän nimi]
Surusoitto, op. 111b (1931) [Sävellyksen mahdollisimman tarkka nimi ja mahdollinen lisätieto, tässä tapauksessa sävellysvuosi]
Kalevi Kiviniemi, urut [esittäjän nimi ja...
Suomen murteiden sanakirjasto löysin kantasanaksi hailakka tai hailu eli laimea, laiha, haalea, yhdentekevä.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=hailea&sms_id=SMS_aacab2f6a267a3921240307ebcb74b22
Suosittelen tutustumaan ns. "easyreader" -lukemistoihin, jotka on tarkoitettu nimenomaan luetun ymmärtämisen harjoittamiseen. Kirjat ovat englannin kielisiä lyhennelmiä tutuista kaunokirjallisista teoksista ja niiden mukana on myös sanasto. Kirjoja on eri tasoisille opiskelijoille: aloittelijoista pidemmälle edenneisiin.
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia "easyreder"-sarjoja:
Penguin readers, tasot 1-6.
Macmillan readers -sarjasta löytyvät seuraavat tasot: 2 beginner, 3 elementary, 4 pre-intermediate, 5 intermediate, 6 upper. Sopivan aloitustason löytämiseksi suosittelen kokeilemaan eri tasoja. Uskoisin, että voisit aloittaa tasojen keskivaiheilta, mutta itse kokeilemalla löydät parhaiten itsellesi sopivan...
Alla kirjailijoiden teokset ja ilmestymisvuodet sekä mahdollinen linkki, jossa enemmän tietoa kirjailijasta ja hänen teoksistaan:
Elsa Anttila -salanimellä (oik. Jorma Kurvinen):
Minäkö pappilan hätävara, 1980 - Pankkineiti ja paremmat ihmiset, 1981 - Anopinkesyttäjät, 1982 - Opettajako muka herrasväkeä, 1982 - Meikätyttö ei niiaa, 1983 - Olenko muka vaaraton nainen, 1984 - Hoituri ei haukottele, 1985 - Mitäs maineesta neiti emäntä, 1986 - Huijarin tuntee jo tuoksusta, 1987 - Muovirahamiehiä ja perijättäriä, 1988 - Karjalanneito kimpaantuu, 1989 - Karjalanneito kapinoi, 1990 - Täällä Rodos, 1991 - Loma Espanjassa, 1992 - Kai miehestä eroon pääsee, 1993 - Kanaria kutsuu, 1994 - Suvituulia Euroopasta, 1995 - Kolmas kassa vasemmalta, 1996 -...
Kyseessä on tosiaankin Rabindranath Tagoren mietelmä. Suomennettuna se löytyy teoksesta "Villilintuja" (suom. Pertti Seppälä, Memfis Books, 2002). Pertti Seppälän on sommitellut mietelmän sanat hiukan toisin:
”Kuolema kuuluu elämään niin kuin syntymäkin. Käveleminen on jalkojen nostamista ylös ja laskemista alas.”
Etsimäsi Rabbe Enckellin sitaatti puolestaan on katkelma runosta ”Välisanat, pitkospuut”. Runo sisältyy Enckellin runojen kokoelmaan ”Hiljaisuuden varjo. Runoja vuosilta 1923 - 1974” (suom. Tuomas Anhava, toim. Helena ja Jaakko Anhava, Otava, 2004). Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa "Andedräkt av koppar" ("Vaskihengitystä", 1947).
http://www.eldritchpress.org/rt/stray.htm
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/...
"Vain" on yleinen täyte- ja riimittelysana suomenkielisessä runoudessa ja laululyriikassa. Tässäkin laulussa rimmaavat "vain" ja "rinnassain", joten luultavasti tämä hienoinen asiavirhe on käännöstekninen seikka. Saattaahan toki olla, että ensimmäinen viini on tehty vain mansikoista, sitten rakkaus on saanut tekemään sitä lisää omenoista ja kirsikoista!
Vastaajan työyhteisön nurmijärveläisjäsen viittasi teokseen
Aikamatka Nurmijärven historiaan : muistikuvia ja menneisyyttä pitäjän historiasta / kirjoittaneet Timo Klaukka ja Jaakko Ojanne. - Nurmijärven uutiset, 2005
jonka s. 62-69 on kuvaus Nurmijärven Nummen hautausmaasta.
Nurmijärven kirkon hautausmaa oli 1880-luvun alussa käymässä liian pieneksi ja seurakuntalaiset pyysivät lupaa sen laajentamiseksi. Lupaa ei saatu, koska silloisten hygieniamääräysten mukaan asutus olisi ollut liian lähellä.
Erilaisten vaiheiden jälkeen seurakuntalaiset taipuivat ja päättivät perustaa uuden hautausmaan lukkarin virkatalosta erotetulla alueelle, jota on aikojen saatossa kutsuttu eri nimillä: Nummi, Syrjä, Nummensyrjä, Ärtinnummi, Aholannummi tai...
Valitettavasti nimenomaan Britannian poliisin menetelmistä ei tunnu olevan juurikaan kirjallisuutta saatavilla Suomessa. Mahdollisesti jotakin sellaista saattaisi olla Richard Plattin teoksessa ”Crime scene : the ultimate guide to forensic science” (Dorling Kindersley, 2003). Rikoksista kirjoittamisen kannalta kiinnostava voisi olla Mauro V. Corvascen ja Joseph R. Paglinon ”Murder one: a writer's guide to homicide” (Writer's Digest Books, 1997). Suomalaisesta näkökulmasta löytyy ainakin Kimmo Himbergin teos ”Tekninen rikostutkinta: johdatus forensiseen tieteeseen” (Poliisiammattikorkeakoulu, 2002).
Vanhempaa ja kenties jo tarpeidesi kannalta vanhentuneita teoksia ovat Arne Svenssonin ja Otto Wendelin ”Rikospaikkatutkimus” (Valtioneuvoston...
Vuonna 1969 Jyväskylän kesässä käsiteltiin latinalaisen Amerikan ongelmia ja suomalaisten reaktioita niihin. Festivaalien ohjelmaan kuului mm. Kalle Holmbergin ohjaama katuteatteriesitys Saaren vangit. Yksi näytelmään sisältyvistä lauluista on Pentti Saaritsan Pablo Nerudan Almería-runon pohjalta tekstittämä Lautanen Guatemalan verta. Alkuperäinen Nerudan teksti liittyy Espanjan sisällissotaan ja siinä pahoin kärsineeseen Almerían kaupunkiin. Kenties Saaren vankien käsikirjoittaja Kaisa Korhonen on nähnyt sen avulla voitavan osuvasti kuvata sen hetkistä Guatemalaa, sen köyhyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa.
"Niin, ateria kaikille teille, rikkaat läheltä ja kaukaa, / lähettiläät, ministerit, kammottavat pöytäkumppanit, / mukavaa...
