Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkistoa ja tilastoja pystyy katselemaan, mutta niissä on tilastoituna vain virallisilla säähavaintoasemilla tehtyjä mittaustuloksia. Oulussa sääasemia on lentoasemalla, Vihreäsaaren satamassa ja Kaukovainiolla. Mennyttä säätä voi kysyä myös Ilmatieteenlaitoksen Ilmastopalvelusta.Lähteet ja lisätietoaIlmatieteen laitos: Ilmastopalvelut ja mennyt sää: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastopalvelut-ja-mennyt-saaIlmatieteen laitos: Havaintojen lataus https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-latausSääasemien arkisto: https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php
Anna Erikssonin sävellyksestä "Kajaanista pohjoiseen" ei löydy nuottijulkaisua. Kappaleen sanat löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä. Samoin kappaleen sointukartta löytyy muun muassa ChordU-palvelusta.
Herttoniemen kirjastoa kohtaa pian remontti, ja se on suljettuna näillä näkymin 28.2.2007 asti. Koska kirjastossa asioiminen ei remontin aikana ole mahdollista, on Herttoniemen aineistolle annettu tavallista ruhtinaallisemmat eräpäivät.
Aineistoa voi tietysti palauttaa aikaisemminkin, suunnaksi täytyy silloin vaan ottaa jokin toinen kirjasto. Niin kuin normaalistikin, kaikki Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastot kelpaavat palautuspaikoiksi.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat videot aiheesta:
-Kielisukulaisia ja kansankohtaloita,
-Jälkiä: suomalaisten alkukotia käsittelevä sarja ja
-Röntyskä: elävää kansanperinnettä pohjois-Inkeristä
Videoiden saatavuutta voi katsoa sivulta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
(asiasanaksi suomalais-ugrilaiset- ja aineistoksi videokasetti, joka löytyy aineistolajivalikkorivin oikeasta reunasta harmaan nuolen avulla)
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta löytyy hakusanoilla käsityö ja historia tai kotiteollisuus ja historia muutama teos joissa mahdollisesti olisi tietoa myös käsityökaluista. Teokset ovat Kaunis käsityö - ohjeita, malleja,historiaa, toim. Aino Nissinen, WSOY, Porvoo, 1929;
Virrankoski, Pentti: Käsitöistä leivän lisää - Suomen ansiokotiteollisuus 1865-1944, Suomen historiallinen seura, Helsinki, 1994; Heino,Ulla: Käsityö ja sen tekijät 1600-luvun Satakunnassa, Suomen historiallinen seura, Hki, 1985;
Heikkinen, Sakari: Suomen teollisuus ja teollinen käsityö 1860-1913, Suomen pankki, Hki, 1986. Teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi . Aiheesta voisi löytyä lisää...
Joensuulainen tutkija Jyrki Piispa on tänä vuonna julkaissut kirjan nimeltä Ei terve työtä kaipaa - suomalainen laiskuus.
Kirjasta ja kirjailijasta löytyy tietoa Helsingin Sanomien verkkoarkistosta
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/arkisto.asp hakusanalla laiskuus.
Painetussa Helsingin Sanomissa jutut ovat olleet 8.5. ja 1.5. 2000. Myös Et-lehden numerossa 7/2000 on ollut kirjasta juttu.
Karpalo-kirjastojen nettisivulta http://www.karpalokirjastot.fi/ näkyy, että Ranuan kirjastossa on yksi kappale kirjan vuoden 1994 painosta. Voit ottaa yhteyttä kirjastoon puh. 0400-949 319
Suomalaisuuden liiton julkaisemassa Teoksessa Sukunimiopas - Suojatut sukunimet vuodelta 1994 Virvell nimeä ei löydy. Tosin tuossa listauksessa ei taida olla esimerkiksi ruotsalaisperäisiä nimiä, miltä Virvell kuulostaa. Virvell nimestä ei kokonaisuudessaankaan valitettavasti löytynyt mitään tietoa, ja kannattaakin kääntyä suoraan Kotimaisten kielten keskuksen puoleen:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Tietoa etsitty Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin (2000)
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Ilmeisesti kyseessä on Irene Mendelinin (1864 - 1944) ensimmäinen runokokoelma Koivikossa (1893). Teoksen hinnan tarkkaan määrittelyyn tarvittaisiin antikvaariliikkeen asiantuntemusta, joten teidän kannattaa ottaa yhteyttä vanhojen kirjojen liikkeeseen. Eräässä nettiantikvariariaatissa kirjasta on pyydetty hiljattain 60 euroa. Hinta riippuu luonnollisesti kirjan kunnosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Irene_Mendelin
Näälä
Näälämies tulee osin Laatokan Karjalasta Inkerinmaalta. Tarkoittaa vaimon veljeä, lanko. Pidetty hämärtyneenä johdoksena siitä uralilaisesta sanavartalosta, jonka takavokaali variantin johdannaisia ovat suomalaiset sanat nainen ja naida. Oletus on sangen epävarma.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 2. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen kirjallisuuden seura 1995.
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana....
Se on valmistettu 1920-luvulla. Malli on 128K, jossa K tarkoittaa, että että kone on valmistettu Singerin Kilbowien tehtailla Skotlannissa.LähteetSinger sewing machine serial number database: Serial numbers beginning with Y https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.htmlSinger 128 and 128K: https://www.singersewinginfo.co.uk/128
Teoksessa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002, joka on sarjan uusin osa, vuoden 1866 kuparisen viiden pennin rahan hinnaksi on mainittu 0,50€. Kolikossa on Aleksanteri II painettuna toiselle puolelle. - Alhainen arvo johtunee siitä, että rahaa on runsaasti liikkeellä. - Asia varmistuu edellisen vuoden luettelosta, jossa hinta on kolme markkaa.
Sitaatti on Eino Leinon runosta Vaalin valta. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Halla (1908).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906773?term=VAALIN%20VALTA&term=vaalin%20valta&page=65Runo on luettavissa myös Gutenberg-projektiin tallennetuista aineistoista:http://www.gutenberg.org/ebooks/14724
Kadonnen kirjan voi korvata maksamalla siitä hankintahinnan tai kiinteän korvaushinnan. Kadonneesta kirjasta peritään kirjastojärjestelmän tietokannassa oleva teoksen hinta, kuitenkin vähintään 17 € aikuisten aineistosta ja 9 € lasten aineistosta. Pitäisi siis tietää, mistä kirjasta on kyse.
Voit myös korvata kirjan toisella vastaavalla teoksella, mutta tällöin asiasta on sovittava erikseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Lapponia-teoksen (alkuteos 1674 latinaksi) on kääntänyt suomeksi Tuomo Itkonen, kielentarkistus Kerttu Manninen. Teoksesta on ilmestynyt kaksi painosta: Karisto 1963 (Lapin tutkimusseuran Acta Lapponica-sarja nro 2) ja Karisto 1979.
