Hakusanoilla sisarukset ja lastenkirjallisuus löytyy kirjaston tietokannasta monenlaisia kirjoja sisaruudesta. Kuitenkin aivan ensimmäiseksi minulle tuli mieleen runsaasti kuvitettu Teija Rekolan lastenromaani Eetu ja ruma Rusina. Siinä Eetu oppii tykkäämään siskostaan, vaikka aluksi sisko on ihan kamala. Samantyyppinen asetelma on Anneli Kannon kuvakirjassa Perttu Virtanen ja kamala kateus. Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -sarjassa sisaruus on tärkeä aihepiiri. Muita vinkkejä: Langreuterin Kaverit kaikesta huolimatta, Scharenbergin Tänään ei riidellä, Känkäsen Ilo irti, Apo Aapponen!, Jarmanin Isoveli auttaa sekä Franklin-kilpikonnasta kertovat kirjat Franklin ja Harriet & Franklin antaa anteeksi.
Kysymyksen kuvausta vastaa varsin hyvin Martti Sirolan ensimmäinen Apassit-sarjakuva-albumi, alun perin vuonna 1974 julkaistu Apassit. 1986 kaikki kolme Apassit-seikkailua (Apassit, Apassit : erämaaseikkailu, Apassit : Rautaparta) ilmestyivät yksissä kansissa nimellä Apassit.Apassit | Kirjasampo
Helsingin asemakaavasuunnitelmista eri aikakausilta löydät tietoa mm. Helsingin asemakaavahistoriallisesta kartastosta (toim. Olof Stenius, 1969) tai moniosaisesta Helsingin kaupungin historia -teoksesta, jonka osassa 3:1 (1950) esimerkiksi kerrotaan J.A. Ehrenströmin asemakaavasuunnitelmasta vuodelta 1812. Arvelen sinun tarkoittavan tätä kysymyksessäsi. Nämä teokset ovat luettavissa tai lainattavissa kirjastoissamme, saatavuustiedot näet pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi)
Seitsemän veljestä löytyy useampanakin julkaisuna. SKS:n Seitsemän veljestä, https://7veljesta.finlit.fi/, Gutenbergin Seitsemän veljestä, https://www.gutenberg.org/ebooks/11940
Kajava, Viljo: Ei kukaan ole voittaja. Hki Otava 1962. Runo löytyy myös kokoelmasta Kajava, Viljo; Tuuli, valo, meri. Runoja vuosilta 1935 - 1982. Hki Otava 1984.
Minulle jäi epäselväksi, onko etsinnässä kyseinen kirja kirjastosta lainattavaksi, vai omaksi ostettavaksi. Vastaan molempiin.Pehmeäkantisena kirjaa löytyy Helmet kirjastosta yksi kappale. Tämän voi laittaa varaukseen Helmet.finna nettisivuilta.Possujuhla | Helmet-kirjastot | helmet.fiJos tarkoituksena on ostaa tämä kirja, erilaiset verkkoantikvaarit ovat ystäviäsi. Linkkaan alle muutamia löytämiäni tuloksia.Possujuhla - Leif G. W. Persson - Kunto: Erinomainen - Antikvariaatti.netPossujuhla - Leif G. W. Persson | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaPossujuhla - Persson Leif G. W. | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossa
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Toimistolehteä 2001 vuosikerta, mutta jostain syystä vuoden 2002 numeroita kirjasto ei ole saanut. Selvittelemme asiaa. 2001 vuoden Toimistolehti löytyy pääkirjastosta kolmannesta kerroksesta - lehtiä ei lainata, mutta kopioita toki voi ottaa.
Toimistolehti vaihtui vuoden 2003 jälkeen Portaali-lehdeksi, http://www.portaalilehti.fi/ . (Toim. huom. 4.3.2008)
Joensuun kaupunginkirjaston aineistotietokannan mukaan Pellervo-lehtien 1990-luvun alusta olevia numeroita löytyy Joensuun pääkirjaston käsikirjastosta, luokka on 67.051. Niitä voi lukea siellä, ne eivät ole lainattavissa. Kirjastosta löytyy myös kopiokone.
Lisätietoja saa kaupunginkirjaston Internet-sivuilta, http://www.jns.fi/palvelut/kirjasto/index.html tai soittamalla kirjastoon, käsikirjasto, neuvonta: 267 6241 (lehtisali, neuvonta: 267 6240).
Asiaa on pohdittu ainakin evoluution kannalta. Skottilainen geologi ja kirjalija Dougal Dixon visioi 1980-luvulla, miltä ihminen saattaisi näyttää 50 miljoonan vuoden kuluttua. Katso kuvat:
http://www.geekologie.com/2012/02/fugly-what-humans-will-look-like-in-5…
http://www.findance.com/uutiset/17512/taltako-ihminen-nayttaa-50-miljoo…
Dixon on kirjoittanut useita kirjoja mm. dinosauruksista ja evoluutiosta. Kirjassaan "Ihmisen jälkeen : tulevaisuuden eläinkunta" (Kirjayhtymä 1983) hän pohtii tieteelliseltä pohjalta millaisen suunnan evoluutio voisi saada sitten kun nykyiset valtalajit, myös ihminen, ovat tuhoutuneet ja aikaisemmin vähäpätoiset lajit ovat saanneet kehittyä esteettä. Kirjaa on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso...
10.10. on Oulan nimipäivä ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenterin mukaan, kertoo Yliopiston nimipäiväalmanakka 2013 (http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/).
Sinun kannattaa soittaa niihin kirjastoihin joissa kirjoja Plussan mukaan on hyllyssä. Voit pyytää kirjat lähetettäväksi siihen kirjastoon, josta haluat ne lainata. Puhelinnumerot kuhunkin kirjastoon löydät puhelinluettelosta sekä kaupunginkirjaston etusivulta http://www.lib.hel.fi/ kohdasta "kirjaston toimipisteet".
Tällä hetkelllä Kaksi paavia -elokuvaa ei ole lainattavissa kirjastoista DVD:nä eikä sitä ole Suomessa julkaistu DVD:llä.
Elokuva sai Suomen teatteriensi-illan 13.12..2019. Elokuva on katsottavissa Netflix -suoratoistopalvelussa.
The Two Popes = Kaksi paavia (suomenkielinen nimi)
Elokuva, pitkä fiktio, Yhdysvallat
Fernando Meirelles, Ohjaaja
2019
Lähteet:
Finna https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1611666
Netflix https://www.netflix.com/fi/title/80174451
helmet.fi
Kustaa Vilkunan kirjassa Oma nimi ja lapsen nimi (2. p. 1960) kerrotaan että Arja-nimi tavataan ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsissä (2. sarja, 1916) runossa Arja ja Selinä, mutta tässä sitä on käytetty pojannimenä. Kirjassa mainitaan myös, että nimeä olisi käytetty naisennimenä eräässä L. Onervan runossa vuonna 1917. (s.41).
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan nimi Arja annettiin nimeksi vuosina 1900-1919 11 tytölle, mutta ei yhdellekään pojalle. Ennen vuotta 1900 nimeä ei ollut saanut vielä kukaan:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
L. Onervalta ei julkaistu runokokoelmaa vuonna 1917. Vuonna 1916 julkaistiin runokokoelma Liesilauluja ja vuonna 1918 Murattiköynnös, mutta näistä ei "...
Kirjoita Outi-kirjaston etusivulla olevaan hakuruutuun sana Juopuli ja klikkaa suurennuslasia. Saat ensimmäiseksi hakutulokseksi ensimmäisen etsimäsi kirjan.
https://outi.finna.fi/Record/outi.945121
Mene uudelleen etusivulle ja kirjoita hakuruutuun Kivikaudelta euroon ja klikkaa uudelleen suurennuslasia.
Saat hakutulokseksi toisen etsimäsi kirjan. https://outi.finna.fi/Record/outi.695418
Jos sinulla on kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi, voit vaikka varata kirjat.
Aivan kuvan kaltaisen liivin ohjetta en onnistunut löytämään. Tässä muutama muu:
Novita: https://www.novitaknits.com/fi/naisen-virkattu-liivi-novita-pikkusisko-…
Drops Design: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=4232&cid=11
Kokonaisista paloista liivin voi sommitella itse. Isoäidinneliön perusohje löytyy esim. Novitalta: https://1588670.167.directo.fi/@Bin/1265741446aee17f8c63c52ab97e30e5/16…
Taiteen tunnistaminen vaatia aina asiantuntijaa. Voisit kysyä neuvoa esim. Suomen taidegraafikot ry:ltä. Linkki Yhteystietoihin.
Myös monet huutokauppakamarit arvioivat esineitä ja taidetta ilmaiseksi.
Kyseessä on Christine Nöstlingerin Mini-kirjasarja. Siihen kuuluvat seuraavat kirjat:
Mini epäiltynä
Mini hiihtolomalla
Mini hoitaa kotia
Mini ja Miuku-Mauku
Mini joutuu sairaalaan
Mini menee kouluun
Mini merellä
Mini naamiaisissa
Mini on paras
Mini on sankari
Mini rakastuu
Mini saa isoisän
Mini salapoliisina
Mini tapaa joulupukin
Minin syntymäpäivät
Ainoa lähde, josta onnistuin löytämään tietoja Ylinamman alueen metsätöiden historiasta, on Eino Dannbergin toimittama Nammankylien historiikki, julkaistu v. 1994. Kirjassa on Dannbergin kirjoittama n. 50 sivun jakso alueen savotoista, metsätöistä ja uitosta vanhempina aikoina. Ahvenjärven kämppäkartano nähdäkseni vain mainitaan tekstissä, Ahvenlammen (Pienen Ahvenjärven) pääpirtistä (rakennettu 1954) on kuva ja muitakin tietoja. Liekö Stora Enson Veitsiluodon arkistoissa säilynyt tarkempia tietoja?
Eero Väänäsen teos Tukkikämpät : metsien miesten arkkitehtuuria (Sarmala Oy, 2002) on hyvä johdatus tukkikämppien historiaan. Siinä on esitelty myös tärkeimmät tahot (Museovirastoa ja Metsähallitusta myöten), jotka ovat asiaa selvitelleet".
Kuukausiaiheisia runoja ja loruja löytyy esimerkiksi teoksista
Koulun juhlat (1982) sekä Pieni aarreaitta III: Runoaitta (1994), mutta valitettavasti ei kyselemääsi versiota.
Bioneer on väännetty sanasta 'pioneer' (edelläkävijä, tienraivaaja). Bioneer on siis biologian alan edelläkävijä. MacMillanin sanakirjan mukaan se tarkoittaa henkilöä tai ryhmää joka kehittää uusia ratkaisuja ympäristöongelmiin, erityisesti silloin kun nämä ongelmat ovat kytköksissä sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin.
Sanan on luonut Kenny Ausubel vuonna 1990.
Bioneers.org: http://www.bioneers.org/
MacMillan dictionary: http://www.macmillandictionary.com/buzzword/entries/bioneer.html
