Runo on ruotsalaisen Gustaf Frödingin (1860-1911) Taideteoria (alkup. nimi En konstteori). Valter Juvan suomentamana runo löytyy vuodelta 1915 kirjasta Fröding, Gustaf: Valikoima runoja. Alunperin runo ilmestyi teoksessa Nytt och gammalt, 1897.
Taideteoria-runo löytyy kokonaisuudessan myös verkosta (Wikisource):
http://fi.wikisource.org/wiki/Taideteoria
Alkuperäinen runo:
http://sv.wikisource.org/wiki/En_konstteori
Ruotsinkielinen artikkeli Frödingistä Wikipediassa:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta ja/tai sen kirjoittajasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Albumista Salaa on julkaistu myös nuottikirja (Fuego Music 1999), johon sisältyy samanniminen kappale. Kirjassa on kappaleiden sanat, melodiat ja sointumerkit.Teosta löytyy myös Satakirjastojen kokoelmista.
Tässä joukko kollegoiden ehdotuksia:
- Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä
- Tommy Taberman, Pelastaja
- Agatha Christien tuotantoa, jossa monessa on kirjan nimikin otettu lorusta. Esimerkiksi Eikä yksikään pelastunut/Kymmenen pientä neekeripoikaa, jossa murhataan lastenlorun mukaisesti ja Hiirenloukku
- Maria Lang: Ei paluulippua. Kirja jakautuu osiin, joiden aloituksena on runonpätkiä, joista muodostuu Bo Bergmanin runo Resan
- Riina Katajavuori, Wenla Männistö
- Ian McEvan, Lapsen oikeus
- Timo K. Mukka, Maa on syntinen laulu
- Anu Kaipainen, On neidolla punapaula
- Ally Condie, Tarkoitettu ja jatko-osat Rajalla ja Perillä
- Vladimir Nabokov, Kalvas hehku
- Riikka Pelo, Jokapäiväinen elämämme
- Göran Tunström, Varas
- J. R. R., Tolkien...
Livro del cavallero Cifar on kirjoitettu arvioiden mukaan vuoden 1300 tienoilla. Kirjan vanhimmat säilyneet kopiot, joita varmaankin tarkoitat, ovat 1400-luvulta. Tunnetuin lienee Pariisin kansalliskirjaston hallussa oleva käsikirjoitus.
Vapaamuotoista käsinkirjoitusta voidaan simuloida fonteilla vain hyvin rajallisesti johtuen fonttien välttämättömästä säännönmukaisuudesta. Etenkin keskiaikaista kirjoitusta on vaikeaa jäljitellä, koska kirjoitus on ollut nykyistä koristeellisempaa, ja vanhat kirjoitusvälineet ovat levittäneet mustetta epäsäännöllisesti.
Pariisin käsikirjoitusta katsoen voin kuitenkin tehdä pari ehdotusta. Fontit ”Dorovar Carolus”, ”Offenbach Chancery” ja ”DeiGratia” voisivat tulla kyseeseen.
Sekä ilmaisia että...
Hei,
Lähtisi etsimään kirjaston kansanperinteen luokasta 86.21. Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) julkaisuissa löytyy varmasti aiheesta. Tässä muutamia kirjoja, joista voi löytyä jotain:
Kertomusperinne : kirjoituksia proosaperinteen lajeista ja tutkimuksesta (SKS, 1982)
Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat (SKS, 2004)
Virtanen, Leea: Suomalainen kansanperinne (SKS, useita painoksia)
Kalevala ja maailman eepokset (SKS, 1987 ; Kalevalaseuran vuosikirja 65)
Kertojat ja kuulijat (SKS, 1980 ; Kalevalaseuran vuosikirja 60)
Kalevala-lipas (SKS, 1999, uusi laitos).
Kertomusperinteen opas (SKS, 1971)
Ilmar Talven kirja "Finnish folk culture", jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) julkaisi v. 1997, saattaisi olla juuri hakemasi teos. Kirja on ilmestynyt sarjassa: Studia Fennica. Ethnologica. Toinen niinikään SKS:n kustantama kirja saattaisi olla sopiva: Leea Virtasen "Finnish folklore", vuodelta 2000. Tämä teos ilmestyi sarjassa Studia Fennica. Folkloristica.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa etsitään lähteitä (kirjoja, artikkeleita tai www-sivuja), josta löytyy sellaista tietoa, jota kysyjä tarvitsee. Lisäksi palvelussa suositellaan lukemista aiheista, jotka kiinnostavat tai esimerkiksi tietyn ikäisille. Palvelun periaatteista löytyy tietoa seuraavasta osoitteesta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/periaatteet/ .
En oikein ymmärtänyt loppuosaa kysymyksestä. Viittaatko ehkä arkiston sisältöön? Kysy kirjastonhoitajalta -arkistoon on karttunut kysymys-vastauspareja noin 20 000 vuodesta 1999 alkaen. Vanhimpien vastausten sisältämät linkit saattavat olla vanhentuneita. Tähän ongelmaan on ryhdytty pohtimaan parannuksia, mutta esim. linkintarkistusohjelmaa ei ole vielä saatu käyttöö.
Naarmuiset dvd:t hiotaan parempaan kuntoon, tosin ei sillä niistä ihan uudenveroisia saada. Indieflixin tapaisiin palveluihin tarvitaan lisenssit, jotka ovat kalliita ja vaikeita saada. Niihin pätee samat tekijänoikeussäännöstöt kuin fyysisiin levyihin. Joten kovin helppoa ei ole saada näitä palveluja kirjastoon, vaikkakin ajatus on toki hyvä ja ratkaisisi naarmuuntuneiden levyjen ongelman.
Kuuntelemasi äänikirjat on varmaan olleet Maijaliisa Dieckmannin "Kaksoset ja kadonnut sisar" ja "Kaksoset ja rahalippaan arvoitus". "Kaksoset ja kadonnut sisar" löytyy vieläkin Helmetin kokoelmista c-kasettina. (Kunto arvoitus.) Dieckmannilta löytyy kirjan muodossa historiallisia lastenromaaneja useitakin esim. Pasilan kirjavarastosta.
Tietoa lukumääristä emme löytäneet,. Kannattanee tutustua Inna Rogatshinin artikkeliin Venäjän kirkon kärsimystie 1900-luvulla, kommunismin valtakaudella ja sen jälkeen (Kanava-lehti, 1992, nro 7, s. 397-401).
Alla muutama kirja aiheeseen liittyen:
Keeping the faith : Russian orthodox monasticism in the Soviet Union, 1917-1939 / Jennifer Jean Wynot (2004)
- Church under the pressure of Stalinism : the development of the status and activities of Soviet Latvian Evangelical Lutheran Church during 1944-1950 / Jouko Talonen (Väitöskirja, Oulun yliopisto, 1997)
- The Soviet saints / Richard Wurmbrand (1968)
Ajoneuvojen tietoja saa Trafista, https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/ajoneuvotiedot-ja-veron-maksu ja useista maksullisista palveluista, esim. https://www.rek-nro.fi/, https://www.16500.fi/rekisterinumerohaku, https://www.autorekisteri.fi/, https://elisa.fi/ajoneuvohaku/, http://www.rekisteritiedot.fi/.
Struven ketjun mittauspisteet ovat historiallisesti merkittäviä näköalapaikkoja, joten käännös johtuu todennäköisesti näköalapaikkojen sijainnista. Voit kysyä tarkempaa tietoa Maanmittauslaitokselta.
Lähde (linkki yhteydenottolomakkeeseen sivun alalaidassa): https://www.maanmittauslaitos.fi/struvenketju
Ihan varmaa vastausta en valitettavasti pysty antamaan. Kustannusosakeyhtiö Tammesta saisit varman tiedon.
Internetistä löytyy kuitenkin eri aikojen suomennettujen Neiti Etsivien kansia osoitteessta http://www.nancydrewworld.com/finnish.html
Kuvauksesi sopii pehmeäkantiseen Pentti Ajannon malliin, vaikka en sen taustaa näekään netistä.
Neiti Etsiviä suomennettiin 1950-luvulla viisi ensimmäistä osaa: N.E. ja kadonnut testamentti (ilm. myös nimellä Neiti Etsivä), N.E. kummitustalossa, N.E. maksaa velkansa, N.E. kohtaa kolmion ja N.E. kallioluolassa. Sitten suomentamiseen tuli 15 vuoden tauko; Neiti Etsivä ja hämähäkkisafiiri suomennettiin vuonna 1972. Voisi kuvitella, että kansityyli olisi noin pitkässä ajassa muuttunut ja kannet olisivat...
