Etsittyyn ajanjaksoon sopisi Jouko Sorvan Lumiukko tuli pihaan, mutta varista ei siitä kyllä löytänyt, vaikka siinä linnut varsin keskeisessä osassa ovatkin: varpusia, kyyhkysiä, tilhiä, jopa papukaija – vaan varista ei.
Muita ehdotuksia, kylläkin tuoreempia Franziska Stich Kiitos, kiltti lumiukko! ja Raymond Briggs Lumiukko.
Hei!Pääkirjaston musiikkiosastolla, vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa, sijaitsee digitointipiste jossa on mahdollista katsella CD- levyn sisältöä ja tallentaa tarvittaessa muistitikulle. Voit varata digitointipisteen käyttöösi osoitteessa varaamo.turku.fi. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja pin- koodilla. Digitointipiste on mahdollista varata max. neljäksi tunniksi ja opastusta on tarjolla arkisin klo 10-16.
Asiasta löytynee tietoa arkistosta, jossa Suomen Huolto on säilytetty. Siis aloittaisin Kansallisarkistosta http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ , toinen vaihtoehto voisi olla Sota-arkisto, http://www.sota-arkisto.fi/index.html .
Tällaisia kirjoja ei näytä juuri ilmestyneen. Yksi talouteen ja raha-asioihin liittyvä on: Eulalia Arbós Figuerasin tänä vuonna suomennettu kirja Talous (julkaisija Perhemediat). Se sopii parhaiten nuorille ja isommille lapsille.
Internetistä ja sen historiasta löytyy kirjoja todella paljon. Lähes jokaiseen Internetiä vähänkin laajemmin käsittelevään kirjaan sisältyy jonkunlainen historiaosuuskin. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:
*Hintikka: Internet:kalastusta tietoverkoilla(1994)
*Gunnarsson:Internetin tekniikka (1997)
*Lubar:Infoculture (1993)
Lisää kirjoja voit etsiä aineistotietokannastamme (http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla internet tai tietoverkot. (Tosin tulokseksi saat satoja kirjoja!)
Tietenkin myös verkon kautta löytyy useita hyviä Internet-opppaita, muun muassa Hämeenlinnan kirjaston sivuilta löytyy monipuolinen Internet-opas osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/inetopas/default.htm . Opas sisältää tietoa myös...
Kysyin asiaa kirjastoverkon yhteisistä palveluista (KiVePa). Vastaus kuuluu seuraavasti:
Helmetin viivakoodit eivät ole EAN-koodeja. Helmetin viivakoodeissa on kaupunkitunnus, juokseva numero sekä tarkistusnumero. Muodosta nähdään, että kyseessä on nide eikä kirjastokortti.
Vähäinenkin määrä alkoholia veressä aiheuttaa vaikutuksia aivotoimintaan. Alussa tapahtuu innostumista, estot häviävät ja asiat tuntuvat myönteisiltä. Alkoholin poistuessa verestä aivot palaavat normaaliin ja siinä tuntuu vastavaikutus, joka voi ilmetä mm. masennuksena. Ei siis tarvita voimakasta humalaa krapulaoireiden kokemiseksi.
Tarkemmin terveyskirjastosta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Realistista fictiota on melkoisen paljon aikuisten kaunokirjallisuudessa. Helpoiten sitä löytää hakusanoilla omaelämäkerrallisuus ja kaunokirjallisuus, sekä raajaamalla kokoelman, kielen ja materiaalin mukaan. Silloin mukaan tulevat esim. Ove Knausgardin Taisteluni-sarja, Antti Holman Kaikki elämästäni ja Eduard Louisin Väkivallan historia.https://varaamo.espoo.fi/search?search=laserleikkuri
Toinen vaihtoehto on hakea sanoilla Arkielämä ja kaunokirjallisuus. Silloin mukaan tulee myös viihdekirjallisuutta, jossa saattaa olla onnellisia loppuja. Muunkinlaisia toki mahtuu mukaan esim. Tommi Kinnusen Pintti, Jonas Hasse Khemerin Isän säännöt sekä Hanna-Riikka Kuisman Kerrostalo. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2372292__Sd%...
Lidia Poët oli tosiaan ensimmäinen italialaisnainen, joka toimi asianajajana. Netflix on julkaissut hänen elämäänsä löyhästi perustuvaa tv-sarjaa helmikuusta 2023 lähtien. Hänestä on tähän mennessä julkaistu ainoastaan italiankielistä kirjallisuutta, esim:
Clara Bounous: Lidia Poët : una donna moderna : dalla toga negata al cammino femminile nelle professioni giuridiche
Chiara Viale: Lidia e le altre : pari opportunità ieri e oggi : l'eredità di Lidia Poët
Ilaria Iannuzzi: Lidia Poët : la prima avvocata
Näitä kirjoja ei ole käännetty englanniksikaan, mutta tilanne voi toki muuttua lähiaikoina, kun kiinnostus Poëtin elämää kohtaan kasvaa myös kansainvälisesti.
Liittoa ei ole sellaisenaan enää olemassa. Metallityöväen liitto (tai Metalliliitto) toimi vuosina 1930-2017. Vuonna 2017 se yhdistyi Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM:in ja Puuliiton kanssa yhdeksi ammattiliitoksi, ja nimeksi muuttui Teollisuusliitto.
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa on sopraanolle,
altolle, tenorille ja bassolle sovitettu (toim. Hjalmar Braxen) "Harpunsäveliä".
Kirsti Kuronen on kirjoittanut Vili Voipio- kirjat. Hänestä ei löydy kirjoista tietoja, mutta kustantajan sivuilta löytyy jonkin verran. Voit varata itsellesi internet-ajan vaikka täältä kirjastosta ja voimme auttaa sinua löytämään tuon tiedon.
Toiseen kysymykseesi: on useita sarjoja,joiden kirjailijat ovat kirjoittaneet yli viisi kirjaa. Voit tulla itse paikan päälle ja löytää sinua miellyttävän sarjan/kirjailijan.
Löytämisen iloa sinulle!
Econ "A theory of semiotics" ei sisälly kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta skylläkin usean tieteellisen kirjaston kokoelmiin pääkaupunkiseudulla. Helka- ja Linda-tietokannoista (finna.fi) löytyy viite, kun hakee tekijän nimellä.
Kirjallisuuspalkintoja on kymmenittäin:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/OpenCms…
Taidepalkintoja kulttuurin laajalla saralla on kasapäinä. Nopeimman arvion saat varmasti kysymällä Taiteen keskustoimikunnasta s-postiosoitteesta tktinfo@minedu.fi
Laajin kaupunginkirjaston puutarha-alan tietokirjakokoelma on Pasilan kirjastossa. Se on myös Helmet-kirjastojen laajin kokoelma. Helmet-kirjastoista seuraavaksi suurimmat kokoelmat on Sellon kirjastossa ja Tikkurilan kirjastossa.
Saat luettelon Helmet-kirjastojen kirjoista kirjoittamalla Helmet-haun tarkennettuun hakuun puutarhanhoito, valitsemalla aineistoksi kirjan ja kokoelmaksi tietokirjat. Luettelo muuttuu hieman, jos hakusanasi on toinen, esim. puutarhat:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi) Onnet-tietokannasta löytyy suuri määrä kuvakirja-aapisia. Kansikuvatuntomerkkeihin tuntuisi sopivan ainakin Sari Jeussosen kirjoittama ja kuvittama Pikkuväen oma aapinen vuodelta 1987. Tietokannan kuvaus kertoo siitä näin: "Jokaisella sivulla kirjain, värikuva ja kahden säkeen runo suuraakkosilla ja tavutettuna. Esimerkiksi: 'Aa AKVAARIOKALALLA MUKAVAA ON ALTAASSA" "BANAANI ON HERKKUA KAIKKIEN, LASTEN SEKÄ AIKUISTEN.' Valkoisen kannen kuvassa pöllö kädessään karttakeppi, vieressä kirjoja. Takakannessa ruudukko, jossa aakkoset ja punaisella painettuja kuvia."
Kyseistä aapista ei löydy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Lastenkirjainstituutin kirjastosta kyllä....
Kyseessä on laulu Orvon valitus, jonka ensimmäinen säkeistö kuuluu: Repaleissa raukka nyt kulkemaan jouduin maantien ravia pitkin. Vei kuolema äitini armahan ja orvoksi jätti mun yksin.
Laulu löytyy teoksesta Suomen nuorison laulukirja, ainakin painoksissa v. 1905 ja 1921 on kyseinen laulu nuotteineen. Laulussa on kolme säkeistöä, ja sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty J. Pärnänen.
Hei, onkohan kyseessä Betty J. Eadie: Valon syleilyssä? Kuulostaako/näyttääkö tutulta?
http://kuunhelmiset.blogspot.com/2016/06/perheenaidin-kuolemanrajakokem…
Kirja löytyy myös Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Lauri Tähkän Miehessä vikkaa-kappale on alunperin Sunrise Avenue-yhtyeen laulu I Help you hate me. Kappale esitettiin Vain Elämää-ohjelmassa Samu Haberin päivänä, joka toimi edellä mainitun yhtyeen laulajana.Kappaleessa vieraili Tuuletar-lauluyhtye, johon kuuluu Venla Ilona Blom, Sini Koskelainen, Johanna Kyykoski ja Piia Säilynoja.
