Tässä suora lainaus Helsingin kaupunginkirjaston verkkosivulta:
Aineistoa voi uusia puhelimitse korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen aineisto ja kirjastokortti, jolla aineisto on lainattu, on tuotava kirjastoon uusintaa varten.
http://www.lib.hel.fi/Page/a7b43bff-1836-4124-892c-fe7824a84284.aspx
Tietoa runokilpailuista löytyy mm. alla olevilta Internet-sivuilta:
”Kirjoittajien Kilpailukalenteri” osoitteessa : http://kirjallisuuslinkit.blogspot.com/2007/10/kirjoituskilpailut_25.ht…
Kannattaa käydä vilkaisemassa myös em. sivulla olevien linkkien kautta Kiiltomadon (http://www.kiiltomato.net/keskustelu/viewforum.php?f=3 ) ja Aaltoliikkeen (http://www.feiring.blogspot.com/ ) sivuja. Kiiltomadon runosivut ovat osoitteessa http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+runous .
Lisäksi:
Juuret syvällä, muistot pinnassa -runokilpailu
http://www.plappi.fi/kunnat/enontekio/kylatoiminta/vuontisjarvi/maailma…
Kouvolan rautatieaiheinen runo- ja laulukilpailu
http://www.elvisry.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=46&Item…
Tältä sivulta löytyy yksi ohje:
http://www.avotakka.fi/content/1940-luvun-pikkutuoli#alternative3
Suuri Käsityölehdessä 2006 n:ro 2 ss. 44-46 on artikkeli
Tuolien kevätmekot
Tietoja käännöksistä voi hakea FILIn ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) ja näytelmien osalta myös Teatterin tiedotuskeskuksen tietokannasta (http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&page_id=16&mode=nk_search).
Pohjalaisia- ja Tukkijoella-näytelmistä on näiden tietojen perusteella tehty käännöksiä muille, mutta ei englannin kielelle. Nummisuutarit on käännetty englanniksi nimellä Heath cobblers. Käännöksen on tehnyt Douglas Robinson vuonna 1993.
Lauri Viidalta ei ole käännetty kokonaisia runokokoelmia. FILIn tietokannassa ei ole tietoja kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. Suomalaisen runouden käännösantologioissa Snow in...
Syyt tietää varmasti vain sarjan käsikirjoittaja. Ehkä kauppias Matikaisen roolina on olla nimenomaan kauppias ja Marjan mies on lähinnä sisaren mies, eikä käsikirjoittaja pidä enempiä tietoja tarpeellisena. Jossakin muussa sarjassa syyt voivat olla aivan toiset.
Kirjaa ei löydy Helmet-kirjastoista, mutta kylläkin muualta Suomesta muutamasta paikasta. Kirjasta voi tehdä kaukopalvelutilauksen osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu. Kaukopalvelu on maksullista. Vantaalla kotimaasta tilattu kaukolaina maksaa 7 euroa.
Olisikohan novelli Tšehovin Ruhtinatar? Se löytyisi kirjasta Valitut novellit II. Linkki Helmet hakutulokseen.Ruhtinatar ei siinä jaa ruokaa jouluisin, mutta kuvittelee olevansa kovin armollinen ja hurskas.
Varsinaisia hittilistoja ei ole saatavilla. Seuraavissa kirjoissa on tietoa hiteistä ja niiden esittäjistä:
Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja
Lassila, Juha: Mitä Suomi soittaa: hittilistat 1954-87
Nyman, Jake: Onnenpäivät 1 & 2.
Pääkaupunkiseudun neljän kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) nykyinen järjestelmä on kuvailemasi, eli yleisöpäätteillä varauksen voi kohdistaa vain sen kirjaston aineistoon, missä kulloinkin varauksen tekee.
Järjestelmätason varausta eli varausta joka kohdistuisi teoksen kaikkiin niteisiin ei voi toistaiseksi tehdä. Paperilappuja kirjoitellaan, kun henkilökunta tekee varauksia toisten kirjastojen aineistoon. Laput voi välttää, jos pyytää henkilökuntaa varaamaan suoraan omalle kortille, jolloin varausilmoitus tulee sieltä kirjastosta, minne varaus on tehty. Jos ei kirjaa halua kyseistä kirjastosta noutaa, voi ilmoituslapussa olevaan numeroon soittaa ja pyytää lähettämään sen lähikirjastoon.
Miksi systeemi ei voisi olla...
Runkosarjan paras pisteidentekijä oli HIFK:n Matti Hagman, joka 35 ottelussa keräsi tehot 37+50 =87 ollen myös paras maalintekijä ja syöttäjä. https://www.hockeydb.com/ihdb/stats/top_league.php?lid=fnl1961&sid=1980&leaguenm=SM-liiga
Eino Leino omistaa Z. Topeliukselle kaksi runoa tämän kuoleman jälkeen: Tiedon tultua Z. Topeliuksen kuolemasta ja Hymni Z. Topeliuksen haudalla. Tästä katso Kainuun Eino Leinon seuran sivut
http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kronologia.html
Alunperin runot julkaistiin vuonna 1899 kokoelmassa Ajan aalloilta. Tämä kokoelma löytyy myös Eino Leinon Kootuista runoista, osa 1. Tämä kokoelma löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista. Runot löytyvät myös Ruontietokannasta http://www.internetix.fi/aspit/runot/runohaku.htm
Yleisistä kirjastoista (HelMet-kirjastot) sitä ei löydy.
Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa lehteä on Helka-tietokannan mukaan varastossa vuodesta 2002 alkaen. Lehtien laina-aika on 7 vrk, lainausoikeus kaikilla Helka-kortin haltijoilla.
Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto:
http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/index.htm
Helka-kortti: http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Vuosikerta 2002 löytyy myös Teknillisen korkeakoulun (TKK) pääkirjastosta
http://www.otalib.fi/tkk/index.html
sekä Tietotekniikkatalon kirjastosta
http://www.otalib.fi/tkk/index.html
TKK:n kirjastot eivät lainaa aikakauslehtiä. Kirjastojen käyttöoikeus on kaikilla.
Kirsi-Marja Niskasesta on todellakin hyvin niukasti tietoa. Kirjailijasta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Linkki vastaukseen, jossa on tietoa kahdesta artikkelista, jotka ovat vastauksen mukaan kirja-arvosteluja.
Suomalaisen kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampokaan ei sisällä kirjailijasta varsinaista elämäkertatietoa. Toki sieltä selviää syntymäaika ja -aika, asuinpaikka, ammatti ja teokset.
Ismo Loivamaan kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 (Avain, 2013) käsitellään teokset Lätkäjätkiä ja Vastaamatta jääneet puhelut, mutta kirjailijasta itsestä ei ole tietoja. Kirja on lainattavissa Keskikirjastoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 9 | Keski-kirjastot | Keski-Finna.
Voisiko kyseessä olla Zacharias Topeliuksen satu Lintu sininen, josta on tehty useita näytelmäsovituksia? Esimerkiksi Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun teiniteatteri on esittänyt näytelmää 1970-luvulla, ja siitä on olemassa WSOY:n 1976 julkaisema kasettiäänikirja. Esityksen on ohjannut Maisa Majapuro-Joutsamo ja musiikin on säveltänyt Timo Veijola.
https://finna.fi/Record/kainet.731690?sid=3127047366
Sadusta on olemassa myös näytelmämoniste, käännös ja sovitus Maijaliisa Kauhanen, 1971.
https://finna.fi/Record/uniarts_print.99653924206249?sid=3127047366
Hallinto-oikeudet ovat hallintotuomioistuimia. Yleistä tietoa niistä löytyy Oikeusministeriön sivujen kautta osoitteesta http://www.oikeus.fi/4319.htm
Helsingin hallinto-oikeudesta löytyy tarkempia tietoja osoitteessa http://www.oikeus.fi/5992.htm Mm. yhteystiedot, kokoonpano ja organisaatio ja hallinto-oikeudessa käsiteltävien asioiden asiaryhmät (=mitä käsitellään).
Erikseen on säädetty myös Hallinto-oikeuslaki 430/1999 ja Hallinto-oikeusasetus 438/1999, tekstit voi säädöksen numerolla hakea Finlex-tietopankista http://www.finlex.fi kohdasta Säädökset. Säädöksessä mainitaan mm. että hallinto-oikeutta johtaa hallinto-oikeuden ylituomari ja muina jäseninä on hallinto-oikeustuomareita.
Kolmas keskeinen säädös on Hallintolainkäyttölaki 586...
The Reverse Coloring Book on suomennettu, ainakin vielä, suoraan Käänteiseksi värityskirjaksi.
"The reverse coloring book – käänteinen värityskirja, jonka kuvat Kendra Norton on jo ehtinyt värittää ennen sinua. Kirja on siis täysin valmiiksi väritetty. Voit ostaa sen ja laittaa kirjahyllyyn. Tai sitten voit ottaa esiin mieleisesi kynät ja piirtää ääriviivat kaikkiin Kendran värittämiin kuviin!" Linkki Panduro.com
