Muistilistatoiminta on tarkoitettu nimenomaan asiakkaan omaan käyttöön, eikä kirjaston henkilökunta eikä kukaan muukaan pääse tutkimaan yksittäisen asiakkaan muistilistoja. Kun kirjaudut HelMet-verkkokirjastossa omiin tietoihisi, pääset tallentamaan teoksia muistilistoillesi. Ohjeet niiden käyttöön löytyvät uudemman HelMet-haun alareunassa olevasta linkistä "Ohjeita" ( http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html ) ja perinteisessä HelMet-haussa kohdasta "Ohjeita" -> "Muistilistani" ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k ).
Kyseinen Kaarlo Sarkian runo Elämän malja on yhdeksäs runo sikermästä Tuskan hukuttaminen, joka sisältyy kokoelmaan Kohtalon vaaka (1943). Runo on luettavissa mm. Kaarlo Sarkian runojen kokoelmasta Runot vuodelta 1948.
Saat runon sähköpostiisi.
Sarkia Kaarlo: Runot (WSOY, 1948)
Orvokki Autiosta ei näytä kovin runsaasti löytyvän aineistoa, mutta löysin kolme kirjaa, joissa käsitellään hänen kirjallista uraansa ja tuotantoaan:
Sinnemäki, Anssi : Kapina rippituolissa ja muita kirjallisuusesseitä, Tamara Press, Hki, 1989// "Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-Liisa Nevala, Otava, 1087, s. 671-675// Suomen kirjallisuushistoria 3. SKS, 1999, s. 199-// Suomalaisia nykykertojia, Kipa, 1987.
Myös seuraavista lehtiartikkeleista löytyy tietoa Autiosta:
Huojuvat kulissit, naamiot valahtavat (Orvokki Autio,Viistotaival), Sinnemäki, Anssi ;
Autio, Orvokki, 1980, Kulttuurivihkot, nro 8, s. 51-52
Ei vain ajankuva: Porra, Olli, 1981, Virke nro 1, s. 57-58
Orvokki Aution...
Verkkolähteiden mukaan merkintä tarkoittaisi Venäjän Punaisen Ristin Leningradin Viipurin piiriä. Sana viitannee siis Leningradin pohjoiseen kaupunginosaan (Vyborgski raion), ei suomalaisille tutumpaan kaupunkiin. Merkistä on verkossa hieman ristiriitaisia tietoja, mutta se on todennäköisesti hyväksytty käyttöön 1934, ja valmistus päättynyt kesäkuussa 1941. Suomalaiseksi sotamuistoksi se on voinut päätyä talvi- tai jatkosodassa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_piiri_(Pietari)
https://salon-collection.ru/internet-magazin/product/682820603
http://wwii.space/наградные-знаки-ссср/2/.
https://forum.faleristika.info/viewtopic.php?t=966&start=90#p1151688
Kirjastot on määrätty toistaiseksi suljetuiksi, eivätkä kirjastot lainaa aineistoa tänä aikana.
Sairaalan minikirjastoa ei täydennetä kirjastojen ollessa suljettuna, joten tuo automaattisesti toimiva kirjakaappi lienee jo tyhjillään.
Lisää ohjeita on kirjaston sivuilla https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä vielä linkki e-kirjojen käyttöön https://www.helmet.fi/ekirjasto
Jean Sibeliuksen alun perin orkesterille säveltämästä Sadusta en löydä sovitusta pianolle 4-kätisesti. Teoksesta käytetään kirjastojen luetteloissa nimeä En saga, op9. Pianosovitus löytyy. Sen on tehnyt F. H. Schneider. Fabian Dahlströmin kokoamassa Sibeliuksen teosluettelossa "Jean Sibelius : thematisch-bibliographisches Verzeichnis seiner Werke" (Breitkopf & Härtel, 2003) mainitaan vain tämä Schneiderin sovitus pianolle.
Tätä kohtausta emme muistaneet emmekä löytäneet. Suunnilleen tuohon aikaan televisiossa esitettiin sarja Raid, joka oli varsin suosittu. Venny-sarjassa taas oli kyse taiteesta, mutta ehkä tuollainen lause ei oikein olisi istunut siihen.
Ehkä joku lukijamme tunnistaa sen?
Teoksessa Lukeva ja kirjoittava työläinen on artikkeli, Pia Koivunen: Neuvostoliiton Komsomol-nuoret lukutaidottomuutta likvidoimassa.
1980 on julkaistu Iljinski, Igor: Komsomol.
Google Books: Gorsuch Anne E: Youth in revolutionary Russia (abstrakti löytyy netistä) samoin Google Books Neumann Matthias: The Communist Youth League and the Transformation of the Soviet Union, 1917-1932.
Koivusen teos Uuden maailman lähettiläät on netissä https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/93071/gradu00804.pdf?seque… .
Internetistä löytyy opinnäytetyö Ystävyyden monet kasvot https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26623. Kohdeyhteisönä on mainittu Komsomol.
Melindassa, kirjastojen yhteistyökannassa on useita aiheeseen liittyviä englanninkielisiä...
Dale Purvesin toimittaman kirjan "Neuroscience" eri painoksia voi tutkia esim. Melinda-tietokannassa:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Valitse Monikenttähaku-välilehti ja kirjoita tekijä ja nimeke oikeisiin paikkoihin. Saadaan hakutulokseksi kuusi kirjaa eri vuosilta. Vuonna 2012 on julkaistu 5th edition. Sen ISBN on 978-0-87893-695-3. Kun sillä tekee jatkohaun, tulee tulokseksi vain yksi kirja. Siitä päätellen uusin on 5. painos. Lainaustiedoista voi tutkia, kiertääkö kirja vielä lukijoilla. Ainakin 4. ja 5. vaikuttavat käyttökelpoisilta painoksilta. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole teoksia, jotta voisin kertoa niistä tarkemmin.
Google-haulla voi saada lisätietoa. Kuudes...
Iisalmen Runnin terveyslähde oli taiteilijoiden suosiossa 1920- ja 30-luvuilla. Leevi Madetojan ja L.Onervan tiedetään vierailleen siellä, ja Madetoja innoittui säveltämään Runnin viisun.
Madetoja-säätiön verkkosivun teosluettelosta löytyy tieto yksiäänisestä kuorosävellyksestä Runni (1937), mutta sen kohdalla on tieto [missing].
Laulun nuotit ja sanat on kuitenkin julkaistu kirjassa Runnin terveyslähde : "Suomen Lourdes" (toim. W.K.Latvala, 1938). Tämä tärkeä sisältötieto löytyi vain Iisalmen kirjaston tietokannasta. Teos näyttäisi olevan saatavissa lainaksi Kuopion varastokirjastosta, joten kannattaa käydä oman kunnan kirjastossa tekemässä kaukolainapyyntö.
https://finna.fi/Record/vaari.1277536
https://madetoja.org/fi/teokset/...
Sellon kirjastosta Espoosta löytyy teos Sweig, Julia: Cuba : What everyone needs to know (New York : Oxford Univeristy Press, 2009) Kirja on jaettu ajallisesti kolmeen osaan eli aikaan ennen vuotta 1959, kylmän sodan aikaan 1959-1991 ja kylmän sodan jälkeiseen aikaan 1991-2006. Kirjassa painopiste on Yhdysvaltain ja Kuuban välisissä suhteissa. Katso saatavuustiedot Helmetistä, pääkaupunkiseudun yhteisestä luettelotietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi
Suomeksi vastaavaa teosta ei näyttäisi löytyvän. Suomeksi löytyvät ainakin Raento, Pauliina: Kuuba : maa, kansa, yhteiskunta (Helsinki : Gaudeamus Helsinki University Press, 2011) sekä Halinen, Antti: Kuubalainen Kuuba (Like : Suomen rauhanpuolustajat, 2007) Ensin mainittu selvittää...
Hankintatoivomuksia voi tehdä Espoon kaupunginkirjaston kotisivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Aineistoa, jota on jo ennestään HelMet kirjastoissa ei hankita. Jos ole jättänyt yhteystietosi,ilmoitamme syyn, mikäli aineistoa ei muusta syystä voida hankkia.
Länsiväylä tarjoaa näköislehti sovelluksen, joka on ladattavissa ilmaiseksi sovelluskaupoista. Sieltä löytyy tällä hetkellä näköislehtiä noin puolentoista vuoden verran (8.7.2020 asti) https://www.lansivayla.fi/asenna/
Kansalliskirjastossa Helsingissä löytyy Länsiväylä mikrofilmeillä vuodesta 1969 alkaen. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422903
Kenties asia selviäisi helpoiten ottamalla yhteyttä länsiväylän toimitukseen. https://oma.media.fi/lehti/lansivayla/yhteystiedot/
Selasin läpi ison määrän Turku-aiheisia kuvateoksia, mutta löysin vain yhden kuvan, jossa esiintyy lähikirjasto. Kuva löytyy teoksesta Saarinen, Pentti A.: Turku - Aboa vetus et nova (1979), s. 81. Kuvateksi: "Yksi seitsemästätoista sivukirjastosta".
Kattavaa listausta aikavälillä ilmestyneistä Turku-kuvateoksista ei pysty tekemään, koska aiheeseen liittyviä kirjoja on ilmestynyt paljon ja ne on osittain kuvailtu puutteellisesti. Pääkirjaston kotiseutukokoelman hylly 42.1 on todennäköinen paikka löytää ko. kirja, mutta selailemalla sitä ei ainakaan nyt osunut silmään.
Kyllä, Fono.fi:n etusivulla mainitaan, että jos hakemasi levyn kohdalla näkyy Spotify-logo, voit kuunnella sen mikäli koneellasi on Spotify-sovellus. Mikäli kyseistä äänitettä ei löydy Spotifysta ei logoa näy. Eli kaikkia äänitteitä ei siis välttämättä pysty kuuntelemaan.
Täältä löytyy lisää tietoa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ajankohtaista/tiedote/ajankohtaista/fono-…
Asian selvittelyä helpottaisi, tietäisimme tuon laulukirjan nimen ja "lajityypin". Myös se olisi tärkeätä tietää, onko näiden tekstien yhteydessä mitään tekijätietoja. Monet nuotittomat laulukirjat on koottu hyvin vähin taustatiedoin, koska tekijänoikeutta ei ennen vuotta 1928 pahemmin kunnioitettu. Kansallisbibliografiamme Viola ei tunne tällaisia lauluja, mutta se ei välttämättä ole koko totuus.
Tunnen näitä vähän vanhempia laulukirjoja jossain määrin ja arvelen, että näissä sanoituksissa voi olla kysymys uusista teksteistä, jotka on tarkoitus laulaa jollain kaikille tutulle perinteisellä sävelmällä (tällainen kyllä yleensä mainitaan) tai sitten kyse on oma aikanaan tunnetuista lauluista, joiden nuotteja ei vaan ole syystä tai toisesta...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy jonkin verran tietoa virolaisesta hääperinteestä ainakin Ilmari Vesterisen toimittamasta teoksesta Viron perinnekulttuuri. Kirja käsittelee kuitenkin pääasiassa vanhaa perinnettä, uudemmasta on tietoa vain puolisen sivua. Vanhoista hääperinteistä on tietoa myös Eesti Rahva Muuseumin internet-osoitteessa http://www.erm.ee/pysi/finpages/pulm.html
Parhaiten sinua auttaisikin varmasti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, jonka yksi erityisala ovat Suomen ja sukukansojen perinteet. Kirjasto on Helsingissä osoitteessa Hallituskatu 1, puh. 131 231 tai suoraan etnologiselle osastolle 131 23274. Se on avoinna ma, ke 10-18, ti to pe 10-16.
Tällä hetkellä 3D-mallinnusohjelma Blender on käytettävissä Tapiolan kirjastossa. Lisätietoa voit lukea alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Kirjaston_palvelut/Tapiolan_Paja(24352)
