Kirjailija ei ole halunnut kertoa julkisuudessa laajasti lapsuudestaan.
Kirjasammosta löytyy lyhyt elämakerta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175929198917
Åsa Stenwallin teos Den förvirrade äventyraren : hur pojkar blir män i nyare finlandssvensk litteratur voisi valottaa myös kirjailijan varhaisvaiheita.
Jyväskylän kaupungin asemakaavahistoriasta tähän löytyy vastaus:
"...eli kun vuonna 1894 oli tehty päätös Jyväskylän kaupungin asemakaavan laajennuksen suunnittelun käynnistämisestä, sen tekijäksi lupautui insinööri Frans Leonard Mahler, joka sai luonnoksen valmiiksi vuonna 1897. Lopullinen asemakaavan laajennus hyväksyttiin senaatissa 14.2.1899. Hyväksyttyyn karttaan olivat merkittynä uudet kadut sekä myös vanhoille kaduille sekä vanhan kirkon puistolle oli annettu uudet nimet. Osalla toki säilyi vanha nimi, kuten Kauppakadulla ja Rantakadulla. Uusien katujen nimeämisestä vastasi pinta-alavaliokunta, joka hoiti myös asemakaavahanketta. Tällöin siis, virallisesti senaatin päätöksellä 14.2.1899 Satamakadusta tuli (W)Vaasankatu."
Tieto...
Tyhjän tien paratiisit -kokoelman "Ulkomaat"-osiossa on sanoin "Baari on suorakaiteenmuotoinen" alkava novelli kahdesta munkista vierailulla matalassa kaupungissa, jossa voi nähdä Atlantin aallot (s. 67-68). Olisikohan tämä kenties etsitty tarina?
Nuortenosastollamme ehdotettiin teosta Young, Caroline: Aaveiden atlas: opaskirja yliluonnolliseen (1997). Siinä mainitaan pyramidit ja faaraot ja Titanic, on vampyyreja, meriaaveita ym. pieniä aavetarinoita ympäri maailman. Kirja on mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Parnasso on luettavissa Emagz-palvelussa, mutta palvelun arkistossa voi lukea vain vuoden vanhoja lehtiä. Kahden vuoden takaista Parnassoa ei siis ole luettavissa sähköisesti. Lehden numero 4/18 näyttää löytyvän useammastakin Helmet-kirjastosta, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#aineistonvaraaminen
Hei,
vuosikymmenet Suomessa luettiin Jaakko Nousiaisen kirjaa Suomen poliittinen järjestelmä (WSOY). Tämä kirja sisälsi selkeät perustiedot kysymistäsi asioista. Alan klassikkona kirja on saatavissa varmaan jokaisesta suomalaisesta kirjastosta.
Viimeisen kerran tästä kirjasta on otettu uusi painos vuonna 1998. Ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Kirjassa on osittaisin siis vanhentunut, mutta sen tärkeimmät teemat käsittelevät suomen valtiollisen järjestelmät perusteita, eivätkä nämä tiedot edelleenkään ole ajasta jälkeen jääneitä.
Nousiaisen kirjan jälkeen vastaavia perusteoksia on julkaistu netissä. Eri yliopistojen laitokset ovat tehneet tällaisia perusteoksia.
Helsingin yliopiston verkkokirja: Suomen poliittinen järjestelmä...
Intia on mantereen kokoinen maa. Sillä on pitkä historia, se sisältää lukemattomia kieliä ja kulttuureita. Kysymyksestä ei käynyt ilmi, haluaako kysyjä uutta intialaista / nyky Intiaa kuvaavaa kirjallisuutta vai kiinnostaako myös vanhempi. Oletan, että kysyjä kaipaa suomennettua/suomenkielistä kaunokirjallisuutta. Kerään kysymykseen joitain mahdollisuuksia. Aluksi kerään listan vanhoista kysymyksistä, joissa on kysytty Intiaan liittyvää kirjallisuutta:
Haluaisin tutustua intialaiseen kirjallisuuteen
Romaaneja ajalta, jolloin Intia oli Englannin siirtomaa
Muita vinkkejä:
Aravind Adiga
Valkoinen tiikeri (2008) . Vuoden 2008 Booker-voittaja. Kirja sijoittuu Delhiin ja päähenkilönä on rikkaan miehen autonkuljettajana toimiva mies....
Valtioneuvoston asetuksessa puolustusvoimista 20.12.2007/1319 eläinlääkärin virkaa ei ole listattu erikoisupseerien virkojen yhteydessä, joten näyttäisi siltä että nykyinen lainsäädäntö ei tällaista vaihtoehtoa tunne. Myös hallituksen esitys HE 217/1996 vp sekä Ruotuväki 9/97 viittaavat siihen, että kaikki tuolloiset sotilaseläinlääkärin virat oltiin muuttamassa siviiliviroiksi.
Seuraavia kirjoja kannattaa kokeilla: Jukka Behm: Ihmepoika Leon, Mika Wickström: Meidän jengin Zlatan, Sanna Heinonen: Noland ja Hanna Kökkö: Niki Dundee -sarja. Ilpo Koskela on tehnyt Rajalinja-nimisen sarjakuvan, joka voisi myös kiinnostaa.
Hän oli taidemaalari ja Turun Sanomien toimittaja (ja myöhemmin myös päätoimittaja) Weikko Ferdinand Puro (1884-1959). Hän aloitti Turun Sanomissa vuonna 1911 ja toimi ensin piirtäjänä ja taidenäyttelyiden arvostelijana:https://fi.wikipedia.org/wiki/Weikko_PuroLisää tietoa löytyy Harri Kalpan kirjasta "Sanansaattajana Auron rannoilla - Turun Sanomat 1905-1985" (Turun Sanomat 1984).
Varpaat ovat kuin joriinin juuret on jossain vaiheessa ollut melko yleinen sanonta. Koska täällä kirjaston puolella ei mieleemme muistunut teosta, jossa kyseistä vertausta käytettäisiin, otin yhteyttä Helsingin Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitokselle.
Laitoksen amanuenssi Lasse Koskela joka kuulemma on "lehtosensa lukenut" ei muistanut joriinin eli dahlian juurten näköisiä varpaita hänkään, mutta piti Lehtosen Putkinotkoa "luontevana oletuksena" sillä sieltä löytyy paljon viittauksia kasveihin, etenkin lääkekasveihin. Kiantokin olisi ihan mahdollinen, mutta Jotunin kielessä tällainen ilmaisu kuulostaa vieraalta - "saattaisi se tietenkin jossain repliikissä olla Jotunillakin".
Valitettavasti et siis saa tähän hätään kysymykseesi...
Ellibs-palvelun PIN-koodi on sama kuin kirjastokorttisi PIN-koodi. Saat uuden PIN-koodin menemällä OUTI-verkkokirjastoon ja klikkaamalla oikean ylälaidan Kirjaudu sisään -painikketta. Tällä sivulla kysytään kirjastokortin numeroa (564-alkuinen numerosarja kirjastokortissa) ja pin-koodia. Alalaidassa on linkki "Unohditko PIN-koodisi?"
Kirjoita kenttiin kirjastokorttisi numero ja se sähköpostiosoite, mikä sinulla on asiakastiedoissasi ja klikkaa "Vaihda PIN-koodi". Saat sähköpostiisi viestin, joka sisältää linkin uuden PIN-koodin tilaamiseksi.
Tein tarkennetun Helmethaun hakusanoilla fantasia ja nuortenkirjallisuus ei potter ei tolkien. Rajasin vielä kirjoihin ja suomenkieliseen aineistoon. Hakutuloksena oli 414 kirjaa.
Niistä vosivat Andy Griffithsin Maailman paras puumaja -kirjat, Mila Teräksen Kadonnut kaupunki tai Erin Hunterin soturikissa -sarja voisivat olla kiinnostavia.Helmet hakutulos
Jos nämä eivät osuneet, niin voitte kysellä aina apua lastenosaston henkilökunnalta.
Kuvailemasi UNRRAn autot ovat todennäköisesti olleet Kanadan puolustusvoimien käytössä olleita autoja (Canadian Military Pattern truck, CMP). Niitä on ollut UNRRAn käytössä avustuskuljetuksissa.
Kuvia ja tietoa CMP-autoista:
Truck Encyclopedia: https://truck-encyclopedia.com/ww2/canada/Canadian-Military-Pattern-tru…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Canadian_Military_Pattern_truck
UNRRAsta on myös aiemmin kysytty palvelussamme: https://www.kirjastot.fi/kysy/aiti-kertonut-avustuksista-joku-untra?lan…
Hei,Tämän sivuston mukaan (https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…)valmistuaika ja - paikka on 1913 Clydebank, Skotlanti.
Kirja on sen verran vanha, että se löytyy antikvariaattien valikoimista. Tuotetta kannattaa etsiä useamman antikvariantin yhteissivulta. Linkki Antikvaari.fiTällä hetkellä en löytänyt kirjaa listoilta, mutta esim. Finlandiakirja antaa tallentaa sen tuotevahtiin. Linkki sivulle.
Frances Vestin häs written the following books:
Hej buss! 1965
Min vän trottoar (a story) 1966
Handbok i barnindoktrinering 1969
Mummel: en ny människa 1970
I didn't find any books of her in english in the Library of congress online catalog.
Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa opetetaan systeemiekologiaa ainakin kasvibiologian opinnoissa. Voit katsoa tarkemmin opintotarjonnasta tiedekunnan omilta sivuilta:
http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/asetukset.html
Systeemiekologia vaikuttaa melko vakiintuneelta tutkimusalalta biotieteellisen tutkimuksen piirissä. Helsingin biotieteellisen tiedekunnan alaisena toimii useita eläintieteellisiä asemia, joiden tuottamaa tutkimusta aiheesta on ilmeisesti kehuttu aina Ruotsissa asti.
http://luoto.tvarminne.helsinki.fi/historiikki/kasikirjoitus_tamminen.h…
