Lahden kirjastossa on lainattavissa vuoden 2013 ja vuoden 2012 lehtiä paketissa, joka sisältää Retro auto moto lehden numerot 82, 83, 84, 85, 86, 87 ja 88.
Lehden etukannessa mainitaan vain lehden numero, ilmestymisvuosi puuttuu. Ainoa vuositieto löytyi lehden takakannesta, jossa viivakoodin yläpuolella on maininta pal.vko ja vuosi
Jäsenlehti sinänsä ei ole tekijänoikeuden suojaama, mutta siinä julkaistut kirjoitukset ja kuvat sen sijaan ovat. Suoja kestää 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeenkin, joten suurella todennäköisyydellä kaikki lehdessä julkaistut tekstit ja kuvat ovat edelleen suojattuja ja verkkojulkaiseminen edellyttää luvan pyytämistä tekijöiltä.
Kaupallisen lehdistön puolella voi olla tilanne, että tekijä on myynyt levitys- ja painatusoikeutensa kustantajalle, jolloin riittää, että kustantaja antaa luvan uudelleenjulkaisuun.
Jos kaikkien oikeudenhaltijoiden tavoittaminen on erittäin työlästä, harrastetaan joskus sitä, että julkaisun alkuun laitetaan teksti, jonka mukaan tekijänoikeusasiat on pyritty selvittämään, mutta kaikkiin ei ole saatu yhteyttä ja...
Työpaikan pukeutumis- ja pesutiloista puhutaan ainakin seuraavissa säädöksissä
1) Työturvallisuuslaki (luku Terveydellisiä määräyksiä, 10 §)
2) Valtioneuvoston päätös työpaikkojen terveys- ja turvallisuusvaatimuksista 10.6.1999/728.
Molemmat ovat verkossa osoitteessa http://www.doshnet.fi/Hatsp/Saados/lait9899.htm
Säädösteksti on kuitenkin hyvin pyöreää. Sinun kannattaisi varmaan ottaa yhteyttä alueesi
työsuojelupiiriin. Sieltä saat tietää, onko olemassa jotain alemman tason määräyksiä joissa käsitellään
juuri mainitsemiasi asioita. Yhteystiedot löytää osoitteesta ttp://www.doshnet.fi/. Ne ovat: Turun ja Porin työsuojelupiiri Eerikinkatu 40-42 20100 TURKU Puhelin (02) 2715 777 Faksi (02) 2715 778 e-mail:turku.tsp@tsp.stm.vn.fi
Kun kuivunut kasvinsiemen saa vettä, se imee kosteutta ja turpoaa. Vesi rikkoo turvonneen siemenkuoren ja pääsee näin siemenen sisälle. Lisää tietoa aiheesta vaikkapa puutarha.net-sivuston artikkelista Kasvata taimesi itse siemenistä alkaen:
https://puutarha.net/artikkelit/74/kasvinlisaysta_siemenista.htm
Päiväkotien, koulujen ja erilaisten laitosten kortit ovat voimassa vain vuoden kerrallaan.
Syynä ovat tiuhat henkilövaihdokset. Haluamme, että kirjastokortilla on aina oikea vastuuhenkilö, joka voi paikanpäällä hoitaa luokan, ryhmän tai laitoksen lainoja.
Kirjastokortin saa taas vuodeksi voimaan, jos käyt lähimmässä Helmet-kirjastossa kuvallisten henkkareiden kanssa. Silloin voimme vaihtaa Sinut kortin vastuuhenkilöksi tai vain uusia voimassaolojakson, jos jo olet vastuuhenkilö.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Toukka näyttäisi olevan karvainen. Rohmut ja riesat -kirjan mukaan karvainen toukka voi olla mm. ihrakuoriaisen, museokuoriaisen, riesakuoriaisen, outokuoriaisen tai turkiskuoriaisen toukka.
Kodin tuhohyönteisistä saat lisätietoa mm. kirjasta Rohmut ja riesat (Suomen museoliitto 2005) sekä nettiosoitteesta https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Tunnistusta voi kysyä myös osoitteessa https://foorumi.laji.fi/ , joka on Luontoharrastajien ja Suomen Lajitietokeskuksen keskustelufoorumi.
Esimerkiksi Seinäjoen kirjastoon lehdet hankitaan kaupungin hankintatoimiston kautta. Eli kun olemme päättäneet seuraavan vuoden lehtitilaukset, lähetämme listan niin aikuisten kuin lasten ja nuortenkin lehdistä hankintatoimistoon, joka taas käyttää kanavana lehtiagentuureja, kuten Lehtimarketia tai Suomalaista kirjakauppaa. Lehtiagentuuri taas vuorostaan tilaa lehdet kustantajilta. Hankintatavat saattavat toki vaihdella kirjastoissa.
Lasten- ja nuortenlehdillä on monia kustantajia ja mainitsen tässä nyt muutamia esimerkkejä. Nimien perässä on internet-osoitteet joista löydät kustantajista tietoa.
Aku Ankkaa, Lemmikit ja eläinmaailmaa ja Nalle Puhia kustantaa Helsinki Media Oy http://www.helsinkimedia.fi/helsinkimedia/
Hevoshullua Egmont...
Kahvista ennustamisesta kertoo esim. Pieni Povauskirja (Anuirmeli Sallamo-Lavi 2019). Vanhempaa kirjallisuutta, ks. linkki.Prättäkitistä Vaski-kirjastoissa, ks. linkki. Lisää kirjallisuutta löydät Prättäkitti-aiheisen Wikipedia-artikkelin lähdeluettelosta, ks. linkki.Visan tietäjästä löytyy hiukan tietoa Wikipediasta, jossa mainitaan lähteenä Someron murrekirja (Pentti Virtaranta 1973), ks. tarkemmin: linkki. Lisää tietoa ja tarinoita Visan tietäjästä löytyy kansalliskirjaston kokoelman vanhoista digitoiduista lehdistä, ks. linkki.
Jõerüütin kirjaa löytyy Kouvolan kaupunginkirjastosta ja Helmet-kirjastosta. Aineiston paikannuksessa voi käyttää monihakua, joka etsii Suomen kirjastojen tietokannoista, http://monihaku.kirjastot.fi.
Viime vuonna on ilmestynyt mainio kirja 1970-luvusta nimeltään Reilusti ruskeaa, tekijänä Minna Sarantola-Weiss (WSOY). Tuon ajan ruokakulttuuria on esitelty kirjassa 70-luku tarjottimella, tekijänä Christina Aalto (Schildt 2002). Muodista ja muotoilusta löytyy esim. kirjasta Muodon kuvat 1960-1990, toimittanut Juliana Balint (Tietopuu 1991) ja nuorisokulttuurista kirjassa Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kaj Häggman ( WSOY 2006). Lähiöelämää on tutkittu mm. seuraavissa kirjoissa: Matti Kortteinen: Lähiö, tutkimus elämäntapojen muutoksesta (Otava 1982), Kotikaduilla, kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä (Edita 1990) ja Riitta Astikainen: Elämää lähiössä (Helsingin Sanomat 1997) sekä Riitta Hurme: Suomalainen lähiö...
Suomenkielistä tietoa Anita Brooknerista löytyy mm. kirjoista Ulkomaisia nykykertojia 1, 1998 ja Kissansilmä:angloamerikkalaisia naiskirjailijoita 1970-80-luvuilla, 1991. Tiedot kirjoista saat Kuopion kaupunginkirjaston aineistohausta (yhdistelmähaku) http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll
Valitse hakutyypiksi asiasana ja asiasanaksi Brookner, Anita. Kannattaa myös tutustua Kuopion kaupunginkirjaston käsikirjastokokoelmaan mm.seuraaviin teoksiin Contemporary popular writers ja Encyclopedia of world literature in the 20th century. Viittauksia Brookneria koskeviin lehtiartikkeleihin löytyy jonkin verran. Kysy kirjastosta Arvostelevaa kirjaluetteloa vuodelta 1988. Kirjaston työasemilta voit käyttää Aleksi WWW-viitetietokantaa (sisältää...
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn Tietoja ja tilastoja -sivulle on koottu suomalaisia tilastoja opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilöstön kansainvälisestä liikkuvuudesta. http://www.cimo.fi/nakokulmia_kansainvalisyyteen/tietoa_ja_tilastoja.
Sivulta löytyvä Tietoja ja tilastoja -raportti 4/2012 sisältää vuoden 2011 tietoja, sen mukaan 2011 Suomesta ulkomaille lähteneistä opiskelijoista oli miehiä 36 %. Tilasto sisältää ohjelmien (esim. Erasmus) puitteissa tapahtuvan liikkumisen. Sivulla on myös yhteystietoja kysymyksiä varten.
Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla. Myös yritys voi saada kirjastokortin näillä samoilla edellytyksillä. http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki…
Ilmoittatuminen kirjaston käyttäjäksi käy yleisellä kirjastokorttihakemuksella, sivulla:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjasto…
Asemat, joilla pääkaupunkiseudun lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät löytyvät HSL:n sivuilta:
http://aikataulut.reittiopas.fi/linjat/fi/train.html
Kaukoliikenteen junat voivat pysähtyä Riihimäen, Leppävaaran, Tikkurilan ja Pasilan asemilla:
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/abc_lahiliikenne
Tavarajunat pysähtyvät omien sopimustensa mukaan.
Eli kaikenlaiset junat ohittavat asemia pääkaupunkiseudulla. VR:ltä ei osattu arvioida, minkä aseman junat useimmiten ohittavat. Radoilla liikkuu satoja junavuoroja päivittäin. Aseman ohittamisessa noudatetaan Liikenneviraston antamia nopeusrajoituksia.
Junabongaus on harrastus, jossa voi mm. valokuvata junia, seurata kalustokiertoa tai yrittää löytää harvinaisia junia tai vetureita. Alla linkki Vantaan...
Ira Levinin kirjasta Rosemaryn painajainen löytyy tietoja kirjasta Ilkka Mäyrä : Kiehtova ja kauhea demoni. Katkelmia Mäyrän kirjasta on myös Internetissä http://www.uta.fi/laitokset/taide/kirjallisuus/fantasia/kauhu.html
Teoksessa Verikekkerit on Rosemaryn painajaisesta pari sivua ja kirjallisuusarvosteluissa vuodelta 73 B/574. Kirjan Twentieth century crime & mystery writers mukaan Ira Levinistä on julkaistu 1988 teos: Fowler, Douglas: Ira Levin.
Rosemaryn pojasta tietoja on vaikeampi saada: kirja-arvostelu löytyy Portti lehdestä 1999, numero 3, sivuilta 111-112.
Internetin englanninkielisiä arvosteluja löytyy etsimällä esim. hakupalveluista http://www.alltheweb.com tai http://altavista.com. Muita hakupalveluja listattu osoitteessa...
Nukentekijä Geppetto tunnetaan henkilöhahmona italialaisen Carlo Collodin saturomaanissa Pinokkion seikkailut.
Geppetto on italiankielisestä miehen etunimestä Giuseppe johdettu diminutiivinen kutsumanimi, "pikku-Giuseppe", ei siis virallinen ristimänimi.
Giuseppe on yleisimpiä italialaisia miesten etunimiä. Tavallisia Giuseppen kutsumanimiä ovat Giuseppino, Geppino, Beppe, Peppo ja Pippo. Sen sijaan leimallisesti satuun liittyvä Geppetto näyttää jääneen pois käytöstä. Yritysten nimissä kuitenkin Geppettoa näkyy eri puolilla maailmaa.
Nimitietoa italiankieliseltä sivulta.
Tässä hyviä lähteitä Usko Kempin tuotantoon: Usko Kemppi -seura, populaarimuseo Pomuksen sivut ja Suomen äänitearkiston sivusto (tietoa sekä sävellyksistä että sanoituksista). Alla linkit lähteisiin:
https://www.uskokemppi.fi/
http://pomus.net/001492
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/saveltaja.php?Id=Kemppi+Usko
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Kemppi+Usko
Kuvaukseesi sopii ainakin Russ Harrisin kirjoittama teos The Happiness Trap. Löydät kyseisen teoksen helmet-hausta tämän linkin kautta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069173
Voisiko kyseessä olla tämä kirja?
Abin apu -kirjoja ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Sen sijaan niitä on saatavilla Varastokirjastosta. Niistä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Abin apu 1 ja Abin apu 3 Finna-tietokannassa.
Monet taiteilijat ja näyttelyt hyödyntävät tietotekniikkaa mm. tuomalla vuorovaikutteisia näyttölaitteita julkisiin tiloihin. Esim. Oulussa UBI-näyttöjen Katugalleriassa esitellään digitaalisia uusmedianäyttelyitä:
http://www.ubioulu.fi/katugalleria
Näyttelyiden aiheet eivät kuitenkaan näytä liittyvän ubiikkiin yhteiskuntaan.
Aihetta käsitteleviä taiteilijoita näyttää olevan vaikea hakemalla löytää. Ehkä pääsisit alkuun tämän teoksen avulla:
Digitaalinen kulttuuri / Charlie Gere [et al.]
