Tunnissa tai kahdessa luettavia näytelmiä ovat Pasi Lampelan "Kuolemaani saakka" ja Seija Holman näyttämösovitus kirjasta "Manner". Klassikoista Minna Canthin "Papin perhe", Arto Mellerin "Siriuksen vieraat" ja William Shakespearen "Kesäyön unelma" täyttävät ehkä antamasi toiveen eli ovat nopasti luettavia.
En onnistunut löytämään tuota sitaattia fyysikko Lawrence M. Kraussin Universumi tyhjyydestä -kirjasta. Joidenkin lähteiden mukaan se on hänen puheestaan. Näin kerrotaan mm. Se elää sittenkin -opettajan jonkinlaista sielunelämää -blogissa. Blogista löytyy myös bloginpitäjän suomennos sitaatista. Se on luettavissa alta:
https://oversti.org/so-forget-jesus-the-stars-died-so-you-could-be-here-today/
Kansikuvan oikeassa alalaidassa on nimikirjaimet E. T., jotka kertovat, että kannen on tehnyt Erkki Tanttu. Hän on suunnitellut kannet myös useisiin muihin Sillanpään teoksiin. Tanttu oli hyvin tuottelias kuvittaja ja merkittävä taidegraafikko.
Lisätietoa:
Wikipedia: Erkki Tanttu
Markku Tanttu: Päällys: Erkki Tanttu: kirjankansitaidetta seitsemältä vuosikymmenneltä (2015)
Hei,
Kyseessä on todennäköisesti Tommi Aition Lajinsa paras: 176 tapaa viettää ylettömän hienoa elämää (Avain, 2008). Kirjaan on koottu hänen Kauppalehteen kirjoittamansa Lajinsa paras -kolumnit yhteen.
Hei,
Kyseessä taitaa olla Bjørn Sortlandin Silmätyksin (WSOY, 2007). Kannessa olevalla tytöllä ei ole aurinko- tai silmälaseja ja kirjassa matkataan Firenzeen. Kannen värimaailma täsmää ja muutnekin osuu silmäsairautta myöten yksiin kuvailun kanssa. Tässä linkki Kirjasampoon kirjan tietoihin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud7ed8fbf-db48-4077-8093-a…
Suuren toivelaulukirjan osassa 19 (2008) julkaistun Hair-musikaalin laulun Good morning starshine on suomentanut Esko Elstelä. Laulun suomenkielinen nimi on tässä Hei, tähdet taivaan.Suomen kansallisbibliografia Fennicasta voi etsiä myös musiikin tekijätietoja.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4974667?sid=4736873623
Runo Remmikengissä löytyy Tuula Korolaisen teoksesta Mummola : runoja mummoista, vaareista ja lapsista (2022, s.48-49).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4219652?sid=4942498298
Hei!Ilmeisesti italialaisistä käännösiskelmistä ei ole olemassa omaa tietokantaa mutta tietoa niistä löytyy eri kirjastojen tietokannoista ja Wikipediasta joihin olitkin jo tutustunut. Näiden lisäksi on olemassa esimerkiksi tällainen sivusto: https://www.tiedonportailla.fi/italianmusiikki/Myös eri musiikkipalveluista (Spotify, Apple Music jne.) löytyy käyttäjien luomia soittolistoja. Myös musiikin tunnistussovellukset (esim. SoundHound) tunnistavat soivan tai hyräillyn kappaleen ja kertovat kappaleen, myös alkuperäisen, tiedot. Myös tältä sivustolta (Kysy kirjastonhoitajalta) saattaa löytyä vastauksia aiemmin esitettyihin kysymyksiin tästä aiheesta. Google-hakuun syöttämällä hakusanat "italialaiset käännösiskelmät", "Saukki...
Kysymääsi videota ei löydy yleisten kirjastojen kokoelmista. Makuunissakaan ei elokuvaa ollut. Internet Movie Database -sivuston mukaan kyseessä olisi TV-elokuva, joten sitä ei liene video/dvd-levityksessä ollenkaan. Voit ottaa yhteyttä tv:n katsojapalveluihin ja kysyä suomenkielistä nimeä sieltä. Samalla voit myös toivoa elokuvan uusintaa.
Television katsojapalveluiden yhteystiedot:
http://www.tv-opas.com/tietoa/katsojapalvelut.php
Robert Lowellin teoksia ei ole suomennettu, enkä myöskään onnistunut löytämään mistään käännösvalikoimista hänen runojaan. Joitakin yksittäisiä runoja voi tosin suomeksi löytyä esimerkiksi kirjallisuuslehdistä. Ainakin Tuli & Savu -lehden numerossa 1/2007 on Teemu Mannisen suomennos Lowellin runosta "Kuolleille tasavaltalaisille".
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään tämän nimistä taiteilijaa. Voisiko Peters.-nimen lopussa oleva piste kertoa nimen olevan lyhennetty, ja että nimi olisikin esim. Peterson tai Petersson?
Mikrotietokoneita ja niiden oheislaitteita käsittelevien kirjojen mukaan lasertulostuksen tekniikan periaate on samanlainen sekä mustavalko- että värilasertulostimissa. Tekniikkaa ja toimintaperiaatetta käsitellään esim. seuraavissa kirjoissa:
Piipponen, Tero: Hardware (1998)
- tässä kirjassa yksityiskohtainen selostus
Inside PC: Vol. 1.: Laitetekniikka / Reima Flyktman (1999)
Flyktman, Reima: PC-mikron laitetekniikka (10. p., 2000)
Lähteinen, Olavi: Uusi pc-tekniikan käsikirja (5. uud. p. 2000)
1960- ja 1970-luvun kulttuurihistoriasta löytyy paljon tietoa. Kirjastomme aineistotietokannasta voit hakea tähän liittyvää kirjallisuutta/musiikkia laittamalla aineistotietokantamme hakukaavakkeeseen (tarkka haku) asiasanaksi joko "1960-luku" tai "1970-luku". Voit vielä tarkentaa hakua lisäämällä asiasanoiksi tarkempia termejä kuten "pukeutuminen", "musiikki", "populaarimusiikki", "arkkitehtuuri", "muoti", "kirjallisuushistoria"...
Lisäksi jos haluat erikseen tietoa eri maiden ilmiöistä 1960- ja 1970-luvuilla, voit lisätä asiasanaksi myös tietyn maan nimen (Suomi, Yhdysvallat, Ruotsi jne.). Aineistolajiksi voit valita erikseen esimerkiksi kirjat, videot, cd-levyt tai kaikki aineistolajit.
Musiikkiosastoltamme löytyvät kirjat ja levyt...
Saksalaisen Vilhelm-nimen naispuolinen vastine Vilhelmiina tuli almanakkaan Ruotsissa ja Saksassa v. 1789 kuningas Kustaa IV Aadolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi. Suomen almanakkaan Minna tuli vuonna 1950 sekä Mimmi vuotta myöhemmin. Muita meillä käytettyjä muotoja ovat Miina, Minni, sekä myös Iina ja Ina. Minnaa on levittänyt erityisesti kirjailija Minna Canth. Nimen suosio alkoi 1960-luvulla ja 1980-luvuilla se oli suosituimpia alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimissä.
Tiedot kirjoista Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat, Kirjapaja 1983
Kustaa Vilkuna :Etunimet, Otava 1995
Saavuttuaan noutokirjastoon varaus odottaa asiakasta 8 päivää. Kun varaus on saapunut kirjastoon, sen viimeisen noutopäivän voi tarkistaa netissä (http://www.helmet.fi kohdassa "Omat tietoni") tai soittamalla noutokirjastoon. Mukavaa matkaa!
Ulrich Lins on kirjoittanut esperantonkielisen teoksen La dangera lingvo: studio pri la persekutoj kontrau esperanto.
Tämä teos on aikanaan kuulunut Oulun maakuntakirjaston kokoelmiin.
Saksankielinen käännös löytyy Tampreen yliopiston kirjastosta:
Lins, Ulrich: Die gefährliche Sprache : die Verfolgung der Esperantisten unter Hitler und Stalin. Gerlingen : Bleicher, 1988.
Kun syötät googleen "lymphogranuloma venereum" löydät runsaasti suomenkielisiä viiteitä kyseisestä taudista ja sen etenemisestä. Kaipaamaasi perusteellista tekstiä ei välttämättä ole saatavilla. Ohessa muutama linkki.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/naytaartikkeli/tunnus/khp000…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01… venereum
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lymphogranuloma_venereum
Tällä hetkellä sinulla ei näytä olevan varausta Pasilan kirjaston asiakaspäätteille. Kone numero 32 on vapaana tänään klo 15.30 lähtien, mutta tilanne voi tietysti vaihtua koska vain.
Aika asiakaspäätteelle kannattaa varata Helmet-sivuston varaa tietokone -palvelusta, niin näet ajantasaisen tilanteen:
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Voit myös varata ajan soittamalla kirjastoon tai käymällä meillä. Voin myös tehdä sinulle varauksen, jos kerrot tarkan ajan.
