Kirkes kirjastoilla on etäkäytössä eMagz (johon kirjaudutaan kirjastokortilla ja tunnusluvulla) ja Journal.fi sekä ePress, joka toimii kirjastojen koneilla. https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/kirjaston-aineisto/lehdet
Lisäksi monet lehdet antavat lukea verkkoversiotaan ilmaiseksi.
Terveyskirjasto kertoo iskun vaikutuksesta näin: "isku kehoon, raajoihin tai päähän aiheuttaa iskun kovuudesta ja osumapaikasta riippuen eriasteisesti kudosten vaurioitumista. Ihon alla oleva rasva- ja usein myös lihaskerros vaimentavat iskun voimaa mutta puristuvat samalla kokoon ja soluja rikkoutuu. Myös iskukohdassa kulkevat pienet verisuonet vaurioituvat ja verta vuotaa kudoksiin aiheuttaen kudoksen sisäisen veripahkan tai ihonalaisen mustelman."
Lisää tietoa Terveyskirjastosta:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00237
Vaski-finnasta ei löydy e-kirjojen tietoja laisinkaan. E-kirjoja voi hakea Ellibs-palvelusta, johon löytyy linkki Vaski-finnasta seuraavanlaisesti:
- etusivulla valitse yläpalkista E-aineistot
- näytön vasemmalla puoliskolla näkyy otsikko "Kirjat ja äänikirjat"
- linkki Ellibs-palveluun on ensimmäisenä otsikon alla
Tässä myös suora linkki Ellibsiin: https://www.ellibslibrary.com/collection
Nimenomaan Anne Frankin päiväkirjoja meillä ei valitettavasti ole saatavilla. Ellibs-palvelusta löytyi kuitenkin kaksi e-äänikirjaa hakusanalla "Anne Frank": Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa sekä Kuka ilmiantoi Anne Frankin, josko ne kiinnostaisivat. Mikäli kiinnostaa, niin huomaa, että Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa löytyy myös E-kirjana,...
Turun kaupunginkirjaston kotisivulta (http://www.turku.fi/kirja/ pääsee
aineistorekisteriin katsomaan kirjaston kokoelmiin kuuluvaa aineistoa. Kirjaston lehtiluettelo löytyy kotisivulta linkistä 'kokoelmat'. Sekä Turun että muidenkin tieteellisten kirjastojen aineistorekistereihin pääsee esim. Suomen yleisten kirjastojen etusivun kautta (http://www.kirjastot.fi).
Turun yliopiston kirjaston (http://www.utu.fi/kirjasto/volter/) ja Åbo
Akademin kirjaston (http://www.abo.fi/library/dbs/alma/wwls) kokoelmatietokannoista voi hakea sekä kirjoja että lehtiä. Lisäksi Turussa on
Kansaneläkelaitoksen tietopalvelu, jonka puhelinneuvonnasta voi kysyä
mahdollisuutta tutustua kirjaston kokoelmiin (puh. 264 6279).
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen kelpoisuudesta Suomessa saa tietoa Opetushallituksen sivulta Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa (http://www.oph.fi/page.asp?path=1;438;2280;14957;14945 ). Ulkomailla kouluttautunut tarvitsee yleensä päätöksen tutkintonsa tunnustamisesta, jos hän haluaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään. Yksityisellä sektorilla päätöstä tutkinnon tunnustamisesta ei tavallisesti vaadita. Sivulla on linkit, joista voi ladata hakemuslomakkeen ja tarkemmat ohjeet tutkinnon tunnustamisesta.
Pielavedellä ilmestyy paikallislehti nimeltään
Pielavesi-Keitele. Se tulee Kuopion kaupunginkirjaston lehtisaliin sekä Pielaveden kunnankirjastoon.
Mahdollisia Pielaveden ilmaisjakelulehtiä voit
tiedustella Pielaveden kunnankirjastosta, jonka yhteystiedot
ovat :
Laurinpurontie 14
72400 PIELAVESI
(017) 273 2193
fax (017) 273 2316
pielavesi.kirjasto@pielavesi.fi
Julkishallinnon tasoiksi käsitetään ylin hallinto (keskushallinto), valtion aluehallinto, paikallishallinto ja paikallinen aluehallinto. Ylin hallinto käsittää valtion keskushallinnon, johon kuuluvat karkeasti ottaen valtioneuvosto (ministeriöt), eduskunta ja presidentti (http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/julkishallinnon_toiminta/).
Valtion aluehallinto on uudistunutta lääninhallintoa (Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lapin, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen, Pohjois-Suomen aluehallintovirastot, sekä Ahvenenmaan valtionvirasto), jossa "Aluehallintovirastot (AVI) ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) hoitavat 1.1.2010 alkaen alueilla tehtäviä, joita tähän asti ovat hoitaneet lääninhallitukset, TE-keskukset,...
Nylénin Baudelaire-suomennosta ”Pahan kukat” (Sammakko, 2011) löytyy HelMet-kirjastoista, joskin tällä vastaushetkellä kaikki kirjan kappaleet ovat lainassa ja niistä on varauksiakin. Kallion kirjaston Lukupysäkiltä löytyy selailtava kirja, jota ei saa kotilainaan.
Voit tehdä halutessasi kirjasta varauksen osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b2014552~S9*fin. Klikkaa vasemmalla olevaa nappia ”Varaa” ja kirjoita sitten kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Varaus tulee, kunhan asiakkaat ovat palauttaneet kirjan kappaleita. Varauksesta peritään 50 sentin maksu sen noutamisen yhteydessä.
Valitettavasti kumpaakaan laulua, Jussi Hakulisen laulua Kiertolainen ja Anna Puun, Knipin, Jukka Immosen ja Lasse Puun laulua Venus ja Mars ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa keino mahdollisesti saada näistä nuotteja on yrittää ottaa tekijöihin yhteyttä tai hankkia apulainen, joka pystyy muuntamaan levytyksen nuotiksi.
Heikki Poroila
Haku Suomen kansallisdiskografiasta ja muualta Finnasta tuottaa tulokseksi vain äänitteitä ja videoita, joten näyttää siltä että kyseistä kappaletta ei ole julkaistu nuottina
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22viisaalle+syd%C3%A4melle%22+malmsten&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29&limit=20
Keskustelua puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta on käyty runsaasti paitsi kielen kehittämisen myös kielentutkimuksen ja kielenhuollon näkökulmista. Aihe on edelleen ajankohtainen, koska nykyaikaiset viestintävälineet, kuten tekstiviestit ja verkon keskustelupalstat, häivyttävät puheen ja kirjoituksen rajaa.
Puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat monella tavalla siinä, miten niitä käytännössä tuotetaan ja otetaan vastaan. Ne ilmenevät eri tavoin, koska puhe on tarkoitettu kuultavaksi ja kirjoitus nähtäväksi. Toisaalta ne eroavat myös siinä, millaisissa vuorovaikutustilanteissa ne tyypillisesti esiintyvät.
Puheen tuottaminen on usein nopeaa ja suunnitteluaika lyhyt. Kirjoitettuja tekstejä voi sen sijaan monesti suunnitella ja korjailla....
Kappale voisi olla Hectorin laulu Nostalgia, osa 1. Se on hänen Nostalgia-nimiseltä albumiltaan, joka on julkaistu vuonna 1972. Laulun sanat alkavat näin: "Mä ajassa oudosti liidän Tää untako on vaiko ei?"
Kappale löytyy myös Mari Rantasilan levyltä Kummalliset unet : Hectorin lauluja, joka on tosin julkaistu vasta vuonna 2008.
https://www.youtube.com/watch?v=6f9xDIBO65U
Voit ottaa yhteyttä oman kuntasi kirjaston kaukopalveluun esim. Helmet.fi Kaukopalvelu ja Kaukopalvelujen yhteystiedot
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, ja sen avulla voit hyödyntää koko kirjastoverkkoa. Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta.
Kaukolainaksi tilataan kirjoja, levyjä, nuotteja, elokuvia ja mikrofilmejä. Lehtien vuosikertoja ei yleensä saa lainaksi, vaan niistä tilataan yksittäisiä artikkelikopioita. Kirjastot eivät kuitenkaan tilaa kaukolainana aineistoa, joka on saatavissa jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta. Jos etsimäsi teos on...
Vaalilaissa säädetään, että ennakkoäänestystilan järjestelyistä ja ennakkoäänestyspaikasta tiedottamisesta on vastuussa keskusvaalilautakunta (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714?search%5Btype%5D=p…).
Palautetta ja kysymyksiä voi lähettää suoraan keskusvaalilautakunnalle: https://www.tampere.fi/paattajat-ja-paatokset/lautakunnat-ja-jaostot/ke…. Yhteystiedot löytyvät sivun alaosasta.
Materiaali rosteri on ruostumaton teräs. Tällainen teräs on rautaseos, joka sisältää kromia enemmän kuin 10 prosenttia. Kromi reagoi hapen kanssa ja muodostaa teräksen pinnalle korroosiolta suojaavaan passiivikalvon. Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa kerrotaan, että sana on tullut puhekieleen joko ruotsista (rostfri), saksasta (rostfrei) tai englannista (rustless). Sitä ei pidä sekoittaa englannin sanasta roster johdettuun rosteriin, jolla tarkoitetaan joukkueen kokoonpanoa.Rasterilla sen sijaan tarkoitetaan paino- tai tietotekniikan menetelmiä, joilla muodostetaan värejä ja kuvia pienten kuvapisteiden avulla.
Kirjastoalan koulutuksesta on tietoa internetissä Kirjastot.fi sivuilla
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Opetusministeriön sivuilla:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kysy kirjastonhoitajalta palvelusta on kysytty aiemminkin kirjastovirkailijan pätevyyden hankkimisesta. Aiemmat kysymykset/vastaukset löytyvät arkistosta. Esim.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=fb1f… tai
http://www.oamk.fi/ajankohtaista/index.php?kieli=fi&osio=kategoria&kid=6
Voit tiedustella asiasta tarkemmin esim. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta
http://www.oamk.fi/ajankohtaista/index.php?kieli=fi&osio=kategoria&kid=6 .
Fritz Zornin teosta Mars ei valitettavasti ole suomennettu, mutta ruotsinnos julkaistiin vuonna 1978 nimellä Mars i exil (övers. av Margareta Åstrand)-
Teosta on Suomessa Kuopion Varastokirjastossa, josta voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/vaari.569583?sid=4183593822
https://libris.kb.se/bib/7152826?vw=full
Paavo Cajanderin suomennoksessa Henrik V (1905) tämä sitaatti näytelmän kolmannen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu näin:"Ryntäyshuuto olkoon: / Henrikki, Englanti ja pyhä Yrjö!The Project Gutenberg eBook of Kuningas Henrik Viides, by William ShakespeareMatti Rossi suomensi saman kohdan seuraavasti: "Jumala Henrikin puolesta! / Pyhä Yrjö ja Englanti!"William Shakespeare: Henrik V (suom. Matti Rossi, 2009, s. 78)
