Valitettavasti Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa vaan ohjaa asiakkaita tiedonlähteille.
Työ- ja elinkeinoministeriöllä on työlainsäädäntöä koskeva sivusto
https://tem.fi/tyolainsaadanto
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteystiedot
Valtioneuvoston vaihde 0295 16001
kirjaamo@tem.fi
Yhtä selkeästi erottuvaa lähdeteosta ei ole helppo antaa. Ehdotan tutkittaviksi esim. alla listattuja teoksia.
Akerlöf George A., Vaiston varassa : miten ihmismieli ohjaa maailmanlaajuista kapitalismia. Gaudeamus 2009.
Lundberg Tommy, Apinajohtajan käsikirja : esimiestaitoja simpanssien tapaan. Atena 2013.
Martikainen Joni, Älä usko kaikkea mitä ajattelet : miten, miksi ja milloin aivosi johtavat sinua harhaan? Talouspsykologia 2012.
Tammisalo Osmo, Ihmisluontoa etsimässä : moraalin ja kulttuurin biologiaa. Terra Cognita 2012.
Ylikoski Petri, Evoluutio ja ihmisluonto. Gaudeamus 2009.
Lähteet: Ratamo-tietokanta, Fennica-tietokanta
Kuva on sen verran tumma ja epätarkka, etten voi sen perusteella ottaa kantaa lajiin.Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about...
Seitsemän kuolemansyntiä ovat katolisen kirkon pääsyntejä. Näistä synneistä on kirjoittanut Dante runoelmassaan Jumalainen näytelmä. Seitsemän kuolemansyntiä ovat pahimmassa laskevassa järjestyksessä ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo.
Kyseessä saattaisi olla Calvin Millerin runo "Kuolematon laulaja". Runo alkaa säkeellä:
"Kadulla hän näki naisen.
Tämä seisoi ovella ja lauloi
huulet puoliavoimina
laulun, jonka tuskin saattoi kuulla.
Hän tiesi, että tämän naisen
ystävyys on vuokrattavana."
Tämän Leena Huiman suomentaman runon voi lukea kokonaan Juha Virkkusen ja Satu Koskimiehen toimittamasta teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3. (Tammi, 2000).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://finna.fi
Lontoon olympialaisissa 1908 suomalaisten joukkueelle ei ollut varattu lainkaan lippua eikä omaa nimikylttiä. Suomen urheilijat marssivat avajaismarssissa kentälle viimeisenä ja heillä oli jostain mukaan napattu kyltti, jossa luki Finland. Joidenkin lähteiden mukaan se olisi ollut pukuhuoneen ovesta löytynyt painettu nimikyltti. Suomessa vastaperustetun (1907 joulukuussa) olympiakomitean suunnitelmissa oli ollut ottaa mukaan oma lippu ja tarjolla oli ollut kolme vaihtoehtoa, yhdessä niistä oli ollut Suomen vaakuna tunnuksena. Kahdessa muussa vaihtoehdossa oli ollut tekstattuna toisessa Suomi-Finland, toisessa Finlandia. Omaa lippua ei kuitenkaan saanut käyttää. Nimikyltinkin puuttuminen saattoi johtua siitä, että Venäjä olisi halunnut...
Keskisuomalainen on luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjastossa mikrofilminä vuodesta 1917 vuoden 2021 heinäkuun loppuun saakka. Mikrofilminlukulaitteen varaukset pääkirjaston 1. kerroksen palvelupisteestä, puh. 014-266 4119.
Mikrofilmejä on mahdollista tilata myös kaukolainaksi omaan kirjastoon. En löytänyt Asikkalan kirjaston sivuilta tietoa mikrofilminlukulaitteesta, mutta Lahden kaupunginkirjastossa sellainen varmaan on. Kannattaa kysyä kaukolainausta omasta kirjastosta.
Voit ottaa yhteyttä myös Keskisuomalaisen tietopalveluun (sähköpostiosoite tietopalvelu(at)keskisuomalainen.fi). Palvelu saattaa kuitenkin olla maksullinen. Lisätietoja osoitteessa: http://www.ksml.fi/asiakaspalvelu/yhteystiedot/toimitus/
Etsimäsi satu on italialais-amerikkalaisen kirjailija Leo Lionnin alun perin vuonna 1968 julkaisema "Frederik", joka löytyy Frederikin satukirjasta. Sadussa Frederik ei kerää muiden hiirien tavoin ruokaa talvivarastoon, mutta muut hiiret oppivat pitkän ja pimeän talven aikana arvostamaan niitä tarinoita ja muistoja, joita Frederik on kesän aikana ruoan sijasta kerännyt.
Torniossa on kuulunut 1980- ja 90-lukujen taitteessa ainakin kaksi paikallisradiota: Radioankkuri (Kemi-Tornio alueella) ja Radio Provinssi, mutta en löytänyt tietoja näiden lastenohjelmista.Teoksessa Radio kuuluu kaikille! käydään läpi paikallisradioiden vaiheita ja Hyödyksi ja huviksi pohjoissuomalaisille selvittää Pohjois-Suomen radiotoiminnan vaiheita.
Valitettavasti suomeksi ei kirjailijasta tietoa löytynyt. Teoksessa Twentieth-Century Children's Writers vuodelta 1983 (tunnus 0-333-24743-4) löytyy hänestä englannin kielellä lyhyet elämänkertatiedot: syntynyt Colchesterissa, Essexissä 31. 12. 1924, kaksi tytärtä, asunut Mallorcalla vuodesta 1964 ja muutama työpaikkatieto. Kirjassa on luettelo hänen lastenkirjoistaan, joihin sisältyy teos As Far as Singapore (suom. Lapsentyttönä Singaporeen). Lisäksi on maininta Pamela Brownin kommentti omasta kirjoittamisestaan (suomennettuna) seuraavasti:"Kun aloitin kirjoittamaan olin vielä lapsi ja kirjotin vain omaksi ilokseni. Huomattuani, että se viihdytti myös toisia lapsia jatkoin kirjoittamista heidän huvikseen. Näin olen tehnyt siitä lähtien...
Voit etsiä asiasta lisätietoja Opetusministeriön tekijänoikeussivuilta, josta löydät linkkejä myös tekijänoikeusjärjestöihin. http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/?la…
Koiraemon maito on koostumukseltaan huomattavasti rasvaisempaa ja proteiinipitoisempaa kuin kuin ihmisen, joten ihmisten äidinmaidonvastikkeet ovat sellaisenaan koiranpennuille liian "laihoja". Niissä on myös enemmän laktoosia kuin koiran maidossa.
Koirille sopivia vastikkeita voi kysyä apteekista tai eläintarvikeliikkeistä. Vastiketta voi myös valmistaa itse. Ohjeita sekä vastikkeen valmistamiseen että keinoruokintaan yleensä löytyy internetistä tai kirjallisuudesta, esim. Auli Koponen: Koira saa pentuja (Tammi 1998).
Kirjastolla ei valitettavasti ole tarjolla osa-aikaista viikonlopputyötä. Jos olet kiinnostunut keikkatöistä pääkaupunkiseudun kirjastoissa tai muissa kaupungin virastoista, ota yhteyttä henkilöstöpalveluyhtiö Seureen. Seuren yhteystiedot löytyvät täältä:
http://seure.fi/fi-FI/
Löydät tiedon helposti Internetin hakupalvelujen kautta, joihin pääset esimerkiksi osoitteesta http://www.kirjastot.fi. Suomalaisten hakupalvelujen sivulla on esimerkiksi Ihmemaa-haku. Hakusanoilla Pirkamaan helmi löytyy osoite http://www.info.uta.fi/helmi/. Se on Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen käynnistämä "Digitaalinen tietopalvelu". Projektin etusivulta löytyy myös linkki "tietoa projektista".
Saat tarvitsemasi tiedot menemällä Åbo Akademin sivulle
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/studier_frames.htm
napauta
Vill du studera informationsförvaltning
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/studier_frames.htm
Sivulla kerrotaan Åbo Akademin avoimen yliopiston opinnoista näin:
"Från och med hösten 2003 kan du läsa 35 sv informationsförvaltning i en nätbaserad studiehelhet som arrangeras av Öppna universitetet i samarbete med Institutionen för allmän samhällsforskning / Informationsförvaltning."
Voit kysyä tarkemmin opinnoista em. sivulla kerrotulta yhteyshenkilöltä (sivulla on yhteyshenkilön nimi ja hänen sähköpostiosoitteensa).
Lapsi voi olla allerginen melkein mille tahansa ruoka-aineelle. Aikuisten ruoka-aineallergioista osa on peräisin lapsuudesta ja osa on syntynyt vasta aikuisena. Allergia- ja astmaliiton sivuilla on perusteellinen tietopaketti niin lasten kuin aikuistenkin ruoka-aineallergioista ja linkkejä muille aihetta käsitteleville sivuille, sekä linkit Ruokayliherkkyys- ja Lasten ruoka-allergiaoppaisiin:
http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/ruokayliherkkyys/
http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/lasten-ruoka-allergia/
Käpylän kirjastossa on 3.2.2015 klo 18 kirjallisuusilta, jonka aiheena on Sergei Dovlatovin tuotanto. Tilaisuuden järjestävät Suomi-Venäjä-seura, Käpylän kirjasto ja kirjastoyhdistys. Tilaisuudessa vierailevat Dovlatovin teosten suomentaja Pauli Tapio ja kirjailija Marja-Leena Mikkola.
Lisää kirjallisuusillasta voitte lukea alla olevasta linkistä. Tilaisuudesta tiedotetaan piakkoin myös HelMet-sivustolla.
Eduard Limonovin tuotantoa esittelevää kirjallisuusiltaa Käpylän kirjastossa ei ole tulossa.
http://www.venajaseura.com/node/4022
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjasto
