On harmillista, kun löytää kiinnostavan kirjailijan, mutta tämän kirjoja ei sitten myöhemmin enää suomennetakaan. Kustannustoiminnassa on varmasti lukuisia eri syitä, minkä perusteella päätetään mitä kirjoja julkaistaan. Kustannustoimintahan on ennen kaikkea liiketoimintaa, joten kustantamoissa mietitään tarkkaan, mikä kirja kannattaa kääntää. Jo kääntäjän korvaukset työstään nostavat kirjan hintaa verrattuna suoraan suomeksi kirjoitettuun teokseen. Painoksen koollakin on merkitystä. Saadaanko koko painos kannattavasti myytyä. Lisäksi viihdekirjallisuudessa on nykypäivänä valtavasti tarjontaa. Tästä massasta kustantamot valitsevat vuosittain vähän jotain vanhaa ja vähän jotain uudempaa.
Kustantamoihin voi...
Sinun on mahdollista tulostaa omalta laitteeltasi, eli vaikkapa läppäriltä tai älypuhelimesta. Sitä varten sinun tarvitsee luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tästä eteenpäin voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Lisäohjeita löydät täältä:
https://print.lib.hel.fi/custom/ohje.html
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/...
Kyseessä on Helena Anhavan runo kokoelmasta Maininki ennen aaltoa (1997, s. 65). Runo alkaa rivillä "Se on käsitetty väärin".
Runo sisältyy myös mm. teokseen Muista runolla (toim. Irina Björkman ja Heini Kantala, 2009, s. 34).
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmatiedoista löytyi hakusanalla aapiset seuraavat ranskankieliset kirjat:
Dena, Anaël Les chiffres, les lettres
[S.l.], Nathan, 2001
Coran, Pierre Comptines de chats de Z a A
Paris, Pere Castor Flammarion, 2001
Arnaud, Brigitte Les lettres
[Paris], Hachette Jeunesse, 1992
Gaetano Donizettiin ooppera "L'elisir d'amore" on italiankielinen, eikä siitä juuri käännösversioita esiinny. HelMet-kirjastoissa ooppera on CD-versiona hyllyssä monena kappaleena.
Seuraavat saa nopeimmin, koska ne ovat Vantaan kirjastoissa (tee varaus linkin kautta, tämä palvelu ei hoida varauksia):
http://luettelo.helmet.fi/record=b1221112~S9*fin (Myyrmäessä hyllyssä, levytys on vuodelta 1959)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1221012~S9*fin (Tikkurilan musiikkivarastossa hyllyssä, levytys on vuodelta 1967)
Seuraavat ovat hyllyssä HelMet-kirjastossa muualla kuin Vantaalla:
http://luettelo.helmet.fi/record=b1221014~S9*fin (levytys vuodelta 1984)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1221113~S9*fin (levytys vuodelta 1996)
http://luettelo....
Moskovan rauhansopimuksen 13.3.1940 mukaisesti Sortavala luovutettiin Neuvostoliitolle. Seminaari ei ehtinyt evakuoimaan kalustoaan, opetusvälineistöään ja kirjastoaan, joten sen toiminta ei yhteen paikkaan siirrettynä olisi enää ollut mahdollinen. Toisaalta mikään muista seminaareista ei olisi voinut ottaa tiloihinsa kaikkia Sortavalan kymmentä luokkaa. Rauman seminaariin sijoitettiin tässä vaiheessa miesosaston kokelaat.
Suosittelemme Oulun kaupunginkirjaston Kirjastoreitti https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti sivustolla mainittuja teoksia:
https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/ois-reading-diploma olevaa
Itäkeskuksen kirjastoon tulee kaksi vironkielistä lehteä, Eesti ekspress ja Eesti naine.
Itäkeskuksen lehtikokoelma on hyvin laaja, joten listaa siitä ei kannata tehdä. Voit tarkastella Itäkeskuksen lehtivalikoimaa Helmet-haulla, kun kirjoitat Helmet-hakuun hakusanan lehti ja valitset hakutulossivun vasemmassa laidassa olevista rajoittimista sijaintikirjastoksi Itäkeskuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mahtaako kyse olla tästä Bullyland AG -nimisestä yrityksestä, joka on alkujaan saksalainen ja perustettu 1973?:
https://en.wikipedia.org/wiki/Bullyland
Tällä yrityksellä on kotisivut sekä englanniksi että saksaksi. Heihin voi olla yhteydessä sähköpostitse:
https://www.bullyland.de/
https://www.bullyland.de/kontakt.html
Hei,
tämä on täysin mahdollista. Hallituksen muodostaminen tapahtuu perustuslaissa säädettyjen muotojen mukaisesti. Yksikamarisen eduskunnan olemassaoloaikana vuodesta 1907 lähtien mikään säädös ei koskaan ole estänyt sellaisen hallituksen muodostamista, jossa kaikki eduskunnassa edustettuina olevat puolueet olisivat mukana.
Poliittisesti ei kuitenkaan ole pidetty hyvänä, että eduskunnassa ei lainkaan olisi oppositiota vaan kaikki puolueet olisivat mukana hallituksessa. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty vain äärimmäisessä hätätilanteessa.
Jatkosodan aikana vuosina 1941-43 toimi esimerkiksi Jukka Rangellin hallitus, jossa mukana olivat kaikki eduskuntapuolueet: SDP, maalaisliitto, kokoomus, edistyspuolue, IKL, Rkp.
Toki lähes aina...
Kakko-sanalla on suomen murteissa useita merkityksiä. Useimmiten kakko merkitsee reiätöntä leipää, hiivaleipää, leipäkakkaraa. Joillakin seuduilla kakko-sanaa on kuitenkin käytetty merkityksessä kakku eli makea (vuoassa paistettu kookas) leivonnainen tai pikkuleipä.
Suomen murteiden sanakirja mainitsee esimerkin Vampulasta: "Kyl se ikä̀väm muutteen tekì ko kakòsta leìpääv vetì" (kun juhlien ja pyhien jälkeen tuli arkiruoat.) Toinen esimerkki on kerätty Raisista: "Juo vain että kakko vajjoo pohhaan" (alas). Tässä kakolla tarkoitetaan ohukaista.
Suomen murteiden sanakirja verkossa
En löytänyt tähän suoraa vastausta suomenkielisistä lähteistä, mutta nestemäisen pyykinpesuaineen käyttöä ruokailuvälineiden puhdistamiseksi ei ainakaan yleisesti suositella. Asiasta löytyy jonkin verran tietoa esimerkiksi Googlesta hakemalla englanniksi, tosin monesti enemmän tai vähemmän kaupallista yhteistyötä tekevien sivustojen ja pesuainemerkkien sivuilta. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä asiasta: pyykinpesuaineen käyttäminen ruokailuvälineiden puhdistamiseen ei ole suositeltavaa. Vaikka molempien pesuaineiden ainesosaluetteloissa on samankaltaisuuksia ja ruokailuvälineet varmasti puhdistuvat pyykinpesuaineellakin, liittyy etenkin jatkuvaan käyttöön riskejä. Pyykinpesuaineissa on usein hajusteita, optisia kirkasteita ym....
Runo Minusta on mukava kävellä kauniissa puistoissa sisältyy Påwals-suomennosvalikoimaan Salaatinvihreä rakastajatar ja runoja muista kokoelmista (Otava, 1970).
Kysymääsi artikkelia ei löydy 1991 vuoden Soundi-lehdistä. Löytyy kyllä tällainen:
Juntunen, Juho: Torin laidalla posetiivi ja vanha mies, joka syöttää pulua vaimolleen : Gösta Sundqvist, ajatuslautturi, Sound 1991 (vol. 17) : n:o 7, s. 90-94. Aleksi-tietokannasta ei löytynyt kysymääsi artikkelia, vaikka Soundi-lehti on sinne indeksoitu. Muita Sundqvistista tehtyjä artikkeleita eri lehdistä eri vuosilta löytyi tämän lisäksi 6 kpl.
Suositeltavin teos olisi Johan von Wrightin Oppimiskäsityksen historiaa ja pedagogisia seurauksia. Myös Pekka Himasen toimittaman Verkkoyliopistostrategia-teoksen osa 2: Oppimiskäsityksistä voisi olla avuksi. Molempia löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta.
Verkossa on saatavilla myös artikkeli Pragmatistisia näkökulmia konstruktivistisiin oppimiskäsityksiin. Sen osoite on
http://elektra.helsinki.fi/se/p/0355-1067/38/1/pragmati.pdf
Eipä juuri muuta vaihtoehtoa selailun lisäksi ole kuin että otat yhteyttä kustantajaan ja lehden päätoimittajaan.
Jollet sitten halua tutkia seikkaperäistä kakka-kaaviota alkuperäismuodossaan kankaanpääläisen vessan seinästä.
Tässä yhteystiedot
Banana Press Oy, Pl 12, 33251 Tampere
Puhelin: 03-2143227
Fax: 03-2130227
e-mail: banana.press@pahka.pp.fi
http://www.bananapress.fi/
Katselu- ja kuvakirjoja pienelle pojalle(ikä 2,6v.)
Antti-kirjat, Tomppa-kirjat, Teemu-kirjat, Riku-kirjat ja
Mikko Mallikas-kirjat. Hauskoja katselukirjoja ovat myös Puppe-kirjat, joissa lasten rakastamia avattavia luukkuja. Yksittäinen kiva kirja on Pikku toukka paksulainen. Puuha-Pete kirjoja löytyy kyllä kirjastoista monenlaisia versioita (myös videoita ja DVD-elokuvia) Kuvatietokirjoja esim. Rekkoja ja traktoreita, Pienten oma eläinkirja. Kannatan lämpimästi matkaa lähikirjastoon eli Hakunilan kirjastoon, jossa asiantunteva henkilökunta kyllä auttaa aineiston etsinnässä. Mikäli aineistoa ei ole paikalla, sitä voi varata eikä lastenaineiston varauksista mene varausmaksuja. Käytettävissä on näin koko pääkaupunkiseudun kirjastojen...
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. (Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.)
