Vuorotteluvapaalla vuorottelukorvausta saavalla henkilöllä ei ole oikeutta opintotukeen.
Osittaista ammattikoulutusrahaa voi saada vuorottelukorvauksen ohella seuraavin edellytyksin:
Henkilö,
1. joka on 30 - 60 -vuotias ennen koulutuksen alkamista
2. jonka nykyinen palvelussuhde on kestänyt vähintään vuoden ja joka on ollut yhteensä vähintään viisi vuotta päätoimisissa työ- tai virkasuhteissa suomalaisen työnantajan palveluksessa
3. jolle työnantaja ei maksa palkkaa tai palkan sijaan tulevaa etuutta koulutuksen ajalta
4. joka ei saa työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea
5. joka on saanut ko. koulutusta koskevan opiskeluoikeuden tai -paikan ensimmäisen kerra 1.1.1996 jälkeen.
Suosittelen yhteydenottoa lähimpään KELAn -toimistoon, jotta...
Antero Vuorion teos Rajajääkäripataljoona 7, 1941-1944 : Salla, Kiestinki-Uhtua, Tolvajärvi (Rajajääkäripataljoona 7:n perinnetoimikunta) on ilmestynyt jo vuonna 1993, joten kirjakaupoista sitä ei varmastikaan löydy. Teidän kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaatit ovat mainio tapa löytää vanhempaa kirjallisuutta. Jo pelkkä googletus kirjan nimellä saattaa johtaa nettiantikvariaattiin, jossa etsimänne kirja on myytävänä.
Nettiantikvariaattien sivuja löytyy helposti googlettamalla "antikvariaatti". Monissa niistä on myös puutelista, johon voi ilmoittaa etsimänsä teoksen.
https://finna.fi
Kyseinen teos on nimeltään Batrakhomyomakhia (Rottahiiritaistelu) ja sen tekijästä ei ole tietoa.
Rottahiiritaistelussa parodioidaan antiikin sankarieepoksia, mm. Homerosta. Gunnar E. Rancken on suomentanut katkelmia teoksesta ja käännökset löytyvät vuonna 1927 ilmestyneestä kirjasta Poimintoja klassillisesta runoudesta. Ranskankielisen käännöksen (La Batrachomyomachie ou Combat des grenouilles et des rats. 1865) pituus on 70 sivua, suomennettuna on vain 7 sivua.
Tiedonlähteenä tiedon etsimisessä oli Maarit Kaimion, Teivas Oksalan ja H.K. Riikosen teos Antiikin kirjallisuus ja sen perintö.
Nimillä on usein uskonnollinen merkitys, mutta merkitys ei yksin riitä selittämään, miksi henkilölle on annettu tietty nimi. Tarvitaan ehdottomasti tietoa siitä, millä paikkakunnalla henkilö on asunut, ja mihin aikaan. Missä kysyjän isänpuoleinen isoäiti on ollut kirjoilla, onko hän asunut Suomessa? Onko suvussa muita, joilla on sama nimi?
Yliopiston almanakkatoimiston, https://almanakka.helsinki.fi/fi, esimies Minna Saarelma-Paukkala löysi ortodoksisesta kalenterista Aftonios-pyhimyksen muistolle varatun päivän 2. marraskuuta. Aftonios tarkoittaa avuliasta tai anteliasta. Mutta Aften- ja Aftena -nimisiä tyttöjä löytyy myös Yhdysvalloista.
Vanhasta testamentista, Valitusvirsistä, löytyy lause "Eklafsen ep afteen". Afteen...
En oikein ole varma, mitä tarkoitatte kieliopilliselle, mutta tuo aika 22.12.2020-4.1.2021 tarkoittaisi yleisen käytännön mukaan sitä, että palvelu on suljettu jo 22.12. ja kiinni vielä 4.1. Merkinnässä näkyvät päivämäärät kuuluvat mukaan ajanjaksoon, Kielitoimiston ohjepankki, ajanilmaukset http://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/56
En löytänyt muuta jonkin verran nuotin vierestä -versiota kuin Kari Salmelaisen esityksen 1980-luvulta, voisiko olla kyse tästä, https://www.youtube.com/watch?v=cI8xz91sUYM?
Kirjastoväen keskustelulistalta sain vinkin tästä versiosta, muita ei muistettu.
Tätä on kysytty ennenkin joitakin vuosia sitten, mutta vastausta ei löytynyt silloin eikä löytynyt nytkään.
Kaksitoistaosaisen englanninkielisen kirjasarjan The works of Aristotle hakemistossa ainoa viite punkkeihin oli Historia animaliumin ’The tick is generated from couch-grass,’. Parasiitti-hakusanat eivät myöskään tuottaneet sopivaa sitaattia.
Lukemattomilla nettisivuilla todellakin esiintyy tuo kysytty pätkä, usein niin että ensin siteerataan edellä mainittua Historia animaliumin lausetta ja sitten lisätään, että Aristoteles myös sanoi punkkien olevan inhottavia loisia. Sitä ei koskaan kerrottu, mistä Aristoteleen teoksesta jälkimmäinen lause on peräisin.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy niukasti tietoa ylioppilasperinteestä. Matti Klingen ja Laura Kolben kirja "Suomen ylioppilas" tosin sisältää mielenkiintoista tietoa yliopistoelämästä kautta vuosisatojen. Kirjan saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopistomuseossa sen sijaan löytyy asiasta enemmän tietoa. Heilläkään ei tosin ollut tietoa fuksi sanan alkuperästä. Museon yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.halvi.helsinki.fi/museo/HYM.htm
Tämän verkkokaupan käyttöohjeista usein kysytyistä kysymyksistä löytyy yksityiskohtainen selostus maksamisen turvallisuudesta. Siinä kerrotaan mm. että palvelussa käytettävän salauksen ansiosta luottokortin tiedot pysyvät turvassa:
http://www.music44.com/Merchant2/merchant.mvc?Session_ID=51610F9AE23892…
Jos yllä olevan nettiosoitteen avulla ei löydy ohjetta, se löytyy myös menemällä verkkokaupan etusivun linkistä "?Help" usein kysyttyjen kysymysten sivulle ja sieltä kohdasta "Safe Shopping Guarantee" pääsee klikkaamaan linkkiä "we guarantee it".
Ohjeissa kerrotaan myös mahdollisuudesta maksaa shekillä tai faksaamalla luottokortin numeron, mutta nämä tavat vaikuttavat vähän hankalilta.
Petersin kustantamassa Vivaldin Kevät-viulukonserton partituurissa (Edition Peters EP12293) on allekkain stemmat solistille (violino principale), 1. viululle, 2. viululle, alttoviululle, sellolle (kontrabassolle) ja cembalolle. Nuotin on toimittanut Walter Kolneder. Erillisiä stemmoja ei tähän partituuriin sisälly.
Myös Petrucci Music Librarysta (http://imslp.org) löytyy vastaavanlainen Gian Francesco Malipieron toimittama partituuri
(http://imslp.eu/Files/imglnks/euimg/f/f2/IMSLP386586-PMLP126432-Vivaldi…).
Ilmaisu "lähiomainen" ei tässä asiassa ole riittävän täsmällinen käsite. Tekijänoikeuslain mukaan teoksella - tässä tapauksessa runolla - on aina joku oikeudenhaltija, kunnes oikeus raukeaa 70 vuoden kuluttua tekijän kuolemasta.
Lupa täytyy siis saada siltä, joka on perintönä saanut kuolleen oikeudet. Yleensä kyseessä on ns. perikunta, paitsi jos perijöitä on vain yksi. Lupa täytyy immateriaalisissa oikeuksissa saada kaikilta perillisiltä, jos heitä on useampia. Kun ei voida varmuudella tietää, minne oikeudet ovat menneet, pelkästään kuuluminen lähiomaisiin ei takaa perintöoikeutta. Kaikki riippuu yksityiskohdista. Voin arvioida asiaa tarkemmin, jos saan yksityiskohtaisempia tietoja.
Sillä, julkaistaanko runot kustannettuna tai...
Augusto Monterroso on kirjoittanut faabelin Kärpänen joka uneksi olevansa kotka. Faabeli sisältyy Monterroson teokseen Musta lammas ja muita eläinsatuja (La Oveja negra y demas fabulas, suom. Tarja Roinila, 1996).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden oman kirjastoverkkosi kokoelmissa.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Kyllä, myöhästymismaksut alkavat kertyä heti eräpäivän jälkeisenä päivänä. Ja lainat rekisteröityvät palautuneiksi saman tien, kun ne on palauttanut. Lisää tietoa maksuista Keravan kirjaston sivuilta:
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/maksut
Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Keravan kirjastoon:
https://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-j%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A4t-ja-tuottajat/kirjasto
Aiheesta ei ihan suoraan löytynyt kirjoja, mutta voit katsoa, olisiko esimerkiksi näistä hyötyä:
Aavaluoma, Sanna: Elämä SuhteelliSeksi : kirjoituksia psykoseksuaalisuudesta
Kihlström, Marja: Iso O : matkaopas huipulle
Oulasmaa, Minna: Sexfullness : yhdessä jaettu nautinto
Santalahti, Tarja: Seksuaaliterapia
Sexologi för psykologer och psykoterapeuter
Virtanen, Jukka: Kliininen seksologia
Tämä kysymys osoittautui varsin vaikeaksi. En löytänyt tuoreita suomalaisia lastenlauluja käännettyinä englanniksi kirjastojen kokoelmista. Etsin Finnasta ja Helmetistä. Violasta eli kansallisdiskografiasta hain lastenlauluja, joiden alkukieli on suomi ja jotka on julkaistu englanniksi, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Helmetistä ainoa englannin kielinen lastenlauluäänite oli 1990-luvun lopulta oleva kasetti Songs of adventure, Othman-Sundell, Margareta, säveltäjä. Espoo : Fg Music, p1998.
Voisikohan Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselta, https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat… tai Suomen...
Sinua voisi kiinnostaa seuraavat: Tarina rakkaudesta ja pimeydestä | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi) Appelsiininkuorten katu | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)Missä on liikaa, sieltä puuttuu jotakin : juutalaisen huumorin maailma | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi) Seitsemän sietämättömän pitkää päivää | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)Unorthodox : näin hylkäsin hasidijuutalaiset juureni | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi) (elämäkerta) Voit itse etsiä lisää Vaski-kirjastojen finnasta hakusanalla juutalaisuus ja valitsemalla päägenreksi kaunokirjallisuuden.
Kirja on tilattu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin, ja se on lainattavissa todennäköisesti parin viikon kuluessa. Tilannetta kannattaa seurata Helmet-verkkokirjastosta:
www.helmet.fi
Ainakin äänitteeltä Huumorimiehiä;Rotestilaulu löytyy
kappaleet Pornolaulu sekä alle lujaa. Olisikohan tuo
"muija-juttu" juuri tuo Rotestilaulu.Se löytyy ainakin samalta äänitteeltä.(sekä kasettina että cd-levynä, ainakin paikalla Paloheinän kirjastossa sekä Puistolassa.
Runo löytyy antologiasta Kello 0 : Latinalaisen Amerikan runoja ja runoelmia / toimittanut ja suomentanut Pentti Saaritsa. Kirjan on julkaissut WSOY Porvoossa vuonna 1969. Sen saatavuuden näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
