Kirjastojen aineistotietokannoista on mahdollista tehdä hakuja myös kirjasarjojen nimillä. Seitti-kirjastojen aineistohausta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2 voit hakea kirjasarjoja kirjoittamalla nimeke-kohtaan kirjasarjan nimen esim. Nummelan ponitalli, Sweet Valley High tai vihreä varis. Klikkaamalla kirjan nimeä, näet kirjan luettelokortin. Jos kirjoilla on jokin tietty järjestys, niin sarjan nimen perässä oleva luku ilmoittaa sen.
Lisäksi kirjastoissa on lainattavana Anna-Riitta Hyvärisen kirjaa Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat, josta myös löytää eri kirjailijoiden kirjoittamat kirjasarjat oikeassa järjestyksessä.
Uuden PIKI-verkkokirjaston järjestelmäntoimittaja on lupaillut seuraavaan, huhti-toukokuussa 2011 ilmestyvään versioon mm. uutuushakua ja oma kokoelma -toimintoa, joka vastaa vanhan PIKI-verkkokirjaston Omat hyllyt -palvelua. Tarkkaa aikataulua ei vielä ole tiedossa, mutta uutuushaku on siis suunnitelmissa.
Verkkokirjastoon liittyviä uutisia, suunnitelmia ja saatuun palautteeseen annettuja vastauksia voi seurata sivulla http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/verkkokirjaston-rakentaminen.
Tarkoitat varmaankin tätä englannin kielen oppikirjaa: Profiles, Course 7 / Jaana Ikonen, Anna-Mari Mäkelä, Lynn Nikkanen, Olli-Pekka Salo, Tuula Sutela (2010).
Kirja pitäisi voida varata normaalisti. Helmet-kirjastoista Pasilan kirjaston kappale on tällä hetkellä lainassa. Kallion kirjaston kappale on matkalla kotikirjastoonsa, mutta sen pitäisi olla takaisin Kalliossa muutamassa päivässä.
Varaamisen estää esimerkiksi kortilla oleva vähintään 10 euron muöhästymismaksu. Jos kuitenkaan maksuja tai muuta lainausta tai varaamista estävää ei ole, varauksen teolle ei näy esteitä.
Jos lähetät kirjastokorttisi numeron ja tiedon siitä, mistä kirjastosta haluat varauksen noutaa, voin tehdä varauksen myös puolestasi.
Kaikki Vaski-alueen kirjastokortit käyvät kaikissa Vaski-kirjastoissa. Voit halutessasi vaihtaa vanhan kirjastokorttisi Vaski-korttiin veloituksetta. Lainaamasi aineiston voit myös palauttaa mihin tahansa Vaskiin kuuluvaan kirjastoon.
Tästä linkistä näet koko Vaski-yhteistyöalueen.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kyseessä saattaisivat olla Erich Ballingerin kirjoittamat Hirviötieto ja Salapoliisitieto.
Hirviötieto: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1150399?lang=fin Kansikuva: https://www.goodreads.com/book/show/18484192-hirvi-tieto
Salapoliisitieto: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1150732?lang=fin Kansikuva: https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=781871
Tein Helmet.finna.fi sivustolla haun hakusanalla taikausko. Rajasin aineiston tietokirjoihin ja lasten ja nuorten osastoon. Haku toi 9 suomenkielistä vastausta esim. Deary, Terry: Karmea totuus keskiajasta, Hjelt, Marjut: Taikametsä : tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä ja Allen, Judy: Yliluonnollista : outoja ilmiöitä, uskomuksia ja tapahtumia. Linkki Helmet.finna.fi
Sama haku rajattuna aikuisten osastolle löytää 41 teosta. Esim. Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko : samaaneista saunatonttuihin, Kaskinen, Piia: Mustan kissan kirja : miten välttää epäonni ja Turunen, Ari: Pahan merkit, eli, Taikauskoisten tapojen tarina. Linkki Helmet.finna.fi
Hakusanalla uskomustarinat ja rajauksella...
Valitettavasti Jarmo Jylhän kappaletta "Soita hiljaa kitaraani" ei ole julkaistu nuottina.
Suomalaista musiikkiaineistoa voi hakea Kansalliskirjaston hakupalvelusta https://kansalliskirjasto.finna.fi/, johon Viola-tietokanta on yhdistetty. Viola on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Hei,
Etsimäsi kappale voisi olla laulaja Anneli Sarin esittämä 'Ken oli hän?'.
Kappale on julkaistu Mustalaisten lauluja -kokoelmalevyllä (1969/1970), jolla esiintyy useita eri laulajia. Myöhemmin kappale esiintyy monilla Anneli Sarin kokoelmalevyillä, myös kappaleen nimeä kantavalla albumilla Ken oli hän (1975).
Kappale on kansansävelmä ja sen on sanoittanut Pirkko Ahlgren. Myös muut laulajat ovat kappaletta esittäneet.
Lähde: Äänitetietokanta fono.fi
Albert Camus'n näytelmästä Oikeamieliset (Les justes,1950) on kaksi suomennosta.Eugen Terttula suomensi näytelmän vuonna 1980. Suomennos on muutaman Suomen kirjaston kokoelmissa ja näyttää olevan saatavissa myös kotilainaan.https://finna.fi/Record/tuni.991800644205973?sid=4713291098Reita Lounatvuoren suomennos vuodelta 2001 on vain Taideyliopistojen Sörnäisten kampuskirjaston kokoelmissa näytelmämonisteena.https://finna.fi/Record/uniarts_print.993310894206249?sid=4713292430
Voit etsiä tietoa aiheesta hakusanoilla työharjoittelu tai työskentely ulkomailla myös oman koulusi kirjaston kokoelmista (http://tietokeskus.ekamk.fi/).
Maakuntakirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat kirjat hakusanalla työharjoittelu:
38.4 Lähtölaskenta. -Kansalaiskasvatuksen keskus. 1991
40 Menoksi. -Kansalaiskasvatuksen keskus. 1990
38.5 Munnukka, Terttu:Hoitamaan oppiminen ja opettaminen. -Tampereen yliopisto. 1997.
Namibiasta löytyy seuraavat kirjat:
48.2 Else, David:Africa - the south. -Lonely Planet. 1997
99.1 Ihamäki, Kirsti:Leonard Auala. -Kirjaneliö. 1985
98.2 INTERNATIONAL CONF. ON NAMIBIA:NAMIBIA 1884-1984 : READINGS ON NAMIBIA'S HIST... 1988
48.2 Issakainen, Martti:Namibialaisia sydänääniä. -Weilin + Göös. 1978
75.7 Itään ja...
Löydät bibliografian Klaus Mannin teoksista mm.seuraavasta osoitteesta:
http://lexikon.freenet.de/Klaus_Mann
Suomennettuja teoksia ovat Mefisto (Mephisto); suomentaja Markku Mannila ja Pako pohjoiseen (Flucht in den Norden); suomentaja Klaus Karttunen.
Italo Calvinon teosten tiedot löydät Italo Calvinon kotisivuilta osoitteesta
http://www.geocities.com/Athens/Forum/7504/calvino.html
Suomennetut teokset ja suomentajat löytyvät mm. Suomen kansallisbibliografiasta osoitteesta
http://finna.fi
Calvinosta löytyy tietoa myös teoksesta: Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus, joka on ilmestynyt vuonna 1989 ja jonka on toimittanut Merja Vannela. Kustantaja on Kirjastopalvelu Oy.
Kyllä kirja on Vaasan kaupunginkirjastossa ja tätä kirjoittaessa hyllyssäkin kahdessa toimipisteessä, Suvilahdessa ja pääkirjastossa. Kirjan nimi on Perinnönjakajat, eikä Perinnön jakajat, siksi et ole sitä Vennystä löytänyt.
Saatavuus Venny-verkkokirjastossa: http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…
Vastausta kysymykseen ei voi antaa pelkästään väestömäärään suhteutettujen lukujen avulla, sillä Pohjoismaiden väestöissäkin on ikärakenteessa eroja ja kuolleisuuden mittaamiseksi tulee eri maiden kuolleisuus ikävakioida.
Siksi tarkastelu tulisi tehdä elinajanodotteiden avulla. Elinajanodote on ikävakioitu luku, joka mahdollistaa vertailukelpoisen vertailun.
Tilastokeskuksen "Suomi numeroina" -palvelusta löytää valmiin taulukon, jossa on Suomen O-vuotiaiden elinajanodote vuodesta 1990 alkaen => http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestonmuutokset
Pohjoismaisen vertailun löytää mm. Pohjola numeroina 2013 -taskutilastosta (pdf, sivulla 11) => http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2013-766
Vaikka kirjan nimi ei sisällä sen paremmin sanaa takaisin kuin paluutakaan, tekisi mieleni ehdottaa Nelson DeMillen jännäriä Syvälle viidakkoon (Tammi, 2002).
Puolustusvoimain tutkija, entinen Vietnamin veteraani Paul Brenner matkustaa Vietnamiin etsiäkseen käsiinsä 30 vuoden takaisen amerikkalaisen luutnantin murhan todistajan. Saigonissa Brenner tapaa Susan Weberin, joka tarinan edetessä osoittautuu CIA:n agentiksi.
RAID-levyjärjestelmästä löytyy lehtiartikkeleita Aleksi-lehtitietokannasta hakusanalla ' RAID' tai 'levyjärjestelmät' . Esimerkiksi Kouti, Sakari, ' RAID-levyjärjestelmät: katkeamatonta käyttöä', lehdessä Tietokone, 1996, (14) ; 4 ; 97-103, Kouti, Sakari, ' RAID-levyjärjestelmät vertailussa: turvaa ja tukevuutta, sama lehti, 1994, (13); 4 ; 85-99 sekä Riihikallio, Petri, ' Varmoja RAID-kiintolevyjä' lehdessä Prosessori, 1994; 2 ; 34-37. Kirjassa ' Efficient memory programming' , tekijä Loshin, David, julkaistu 1999, mainitaan RAID-levyjärjestelmä. Aleksi-lehtitietokanta on käytössä yleisissä kirjastoissa, joten käänny oman kirjastosi puoleen lisätietoja tarvitessasi.
Internetistä löytyy paljon suomenkielistä tietoa RAID-järjestelmästä....
Makupalat -linkkikirjastossa on oma osio nettisivuille joilta voi hakea ja imuroida musiikkia lähinnä MP3 muodossa. Tarkemmat ohjeet saat selville kun perehdyt näiden nettisivujen sisältöön. Osoite on http://www.makupalat.fi/ .
Tällä hetkellä suosittu imurointisivusto on Kazaa. Voit asentaa ohjelman koneellesi osoitteesta http://www.kazaa.com. Tämän kautta voit etsiä ja imuroida netistä mm. musiikkia ja muita äänitiedostoja, ohjelmia ja liikkuvaa kuvaa. Yksityiskohtaiset ohjeet löydät em. osoitteesta.
Aiheesta on julkaistu myös kirjoja, esim:
KUSHNER, David : Musiikkia netistä keltanokille. 2001.
FRANKEL, Justin : MP3 (Musiikkia Internetissä). 1999.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löydät HelMet-tietokannasta
http...
Kysymys on tainnut jäädä kesken, mutta ehkä tässä tarkoitetaan Paavo Cajanderin Salomaa-runon säettä "Kuin kukat kirren alt’ elpyvät taas elohon."Sanan perusmuoto on kirsi, ja se tarkoittaa routaa. Se taipuu siis samoin kuin hirsi, hirren.Lähde:Nurmi, T. (2004). Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja (Kolmas, korjattu ja päivitetty painos.). Gummerus Kustannus Oy.
Kyseinen nimitys näyttää tarkoittavan lääninräntmestaria eli lääninrahastonhoitajaa. Esim. näissä lähteissä käännös esiintyy:
http://www.genealogia.fi/hakem/sanasto/sanastol.htm
http://vaskivakka.net/tietovakka/sanastot/yleinen/sanasto_r.htm
Myös sukutauluissa ko. käännös näyttää yleisemminkin esiintyvän.
Tarkoitatkohan laulukaskasta? Laulukaskaita on olemassa eri lähteistä riippuen noin 1500-4000 eri lajia, jotka elävät pääasiassa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Laulukaskaiden toukat elävät maan alla ja saavat ravintonsa kasvien juurista. Toukat viettävät maan alla useita vuosia, ennen kuin ne kehittyvät täyteen mittaansa aikuisiksi kaskaiksi ja nousevat maan pinnalle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tavataan niin sanottua seitsentoistavuotiskaskasta, jonka kehittyminen kestää 17 vuotta, minkä ajan se viettää miltei kokonaan maan alla. Tämän lajin kaskaat ovatkin tunnettuja periodisesta kuoriutumisestaan, sillä niitä tavataan vain kerran 13 tai 17 vuodessa suurina parvina.
Lähteet:
Maailman eläimet. Selkärangattomat. (Tammi, 1989)...
