Liekö niin, ettei kuvataide synnytä tarpeeksi suuria intohimoja riittävän suuressa joukossa ihmisiä, jotta innostus manifestoituisi samanlaisena listapaljoutena kuin elokuvista ja musiikista puhuttaessa. Tauluja ja veistoksia listattaessa miltei poikkeuksetta listauskriteerinä on hinta - arvokkaimmista ja kalleimmalla hinnalla myydyistä teoksista on kyllä listoja tehty.
Erilaisia listoja sisältävistä kokoelmateoksista löytyy lähinnä kuriositeettiluonteisia kuvataidetta sivuavia listoja (esimerkiksi David Wallechinskyn Listojen kirja luettelee "9 taiteilijaa, joiden teosten päälle maalattiin" ja "8 yllättäen löydettyä taideaarretta"), mutta ei lähestulkoonkaan niin runsaasti kuin musiikki- tai elokuva-aiheisia.
Maalauksista on sentään...
Linkin takaa löytyvä kappale ei ole "I'll survive" kuten sen (virheellinen) otsikointi antaa ymmärtää, vaan toinen B.B. Kingin kappale, "Peace of Mind". Siihen löytyy nuotti HelMet-kirjastosta seuraavista nuottijulkaisuista:
All-American blues. Volume 2: The original blues standards : Music, chords, souvenir photos (http://www.helmet.fi/record=b1001782~S9*fin)
Greatest hits (http://www.helmet.fi/record=b1339983~S9*fin)
I'll survive -kappaleen nuottia ei löydy pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista eikä muistakaan suomalaisista maakunta- tai tieteellisistä kirjastoista. Sitä ei myöskään ole Yhdysvaltain kongressin kirjaston (The Library of Congress) kokoelmassa tai suurimpien verkkokauppojen (esim. Amazon http://www.amazon.com/, Sheet Music...
Kirjastonhoitajien tervehtimisessä pätevät samat tavalliset käytöstavat kuin kaikkien muidenkin. Kirjastonhoitajan voi yleensä odottaa vastaavan tervehdyksiin kohteliaasti ja jos mahdollista suunilleen samassa tyylilajissa jota asiakas käyttää.
Esimerkiksi Asianajotoimisto Jarkko Pulkkisella on tällainen maksuton neuvontapalvelu, jossa vastauksen saa sähköpostiin.
http://www.jplaki.fi/kysy_asianajajalta.html
Myös muita lakiasioiden neuvontaan liittyviä sivustoja löytyy Makupalat-linkkihakemistosta:
http://www.makupalat.fi/k/12886%2B10629%2B30049/hae?kissa=114169
Varmaankin ensimmäinen lähde olisi Sotasurmaprojektin sivusto
https://sotasurmat.narc.fi/fi/
Sivuilta löytyy myös tietoja asiaa koskevista arkistolähteistä.
Kirjallisuutta:
Paavolainen, Jaakko
Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 - 1 : Punainen terrori. - Tammi, 1966
Paavolainen, Jaakko
Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 - 3 : Valkoinen terrori. - Tammi, 1968
Paavolainen, Jaakko
Vankileirit Suomessa 1918. - Tammi, 1971
Roselius, Aapo
Amatöörien sota : rintamataisteluiden henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918. - Valtioneuvoston kanslia, 2006
Roselius, Aapo
I bödlarnas fotspår : massavrättningar och terror i finska inbördeskriget 1918. - Leopard, 2009
Roselius, Alpo
Teloittajien jäljillä : valkoisten väkivalta Suomen...
Hallituksen esitykseen 43/2016 sisältyy numerotietoa perheenyhdistämisestä.
2.1.5
Perheenyhdistäminen lukuina
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_43+2016.aspx#PerusteluOsaYleisetPerustelut
Maahanmuuttovirasto Migrin sivuilla tietoa perheenyhdistämisestä, sieltä voi myös kysyä lisätietoa.
http://migri.fi/perheenjasenelle
Mikko Niskasen vuonna 1974 ohjaama elokuva Omat koirat purivat on Yleisradion tuotantoa. Elokuvasta on kirjastoissa lainattavana Ylen tallennepalvelun tuottama VHS-tallenne, mutta DVD:llä elokuvaa ei valitettavasti ole katsottavissa. VHS-tallenne on lainattavissa muutamasta Suomen kirjastosta, joten jos olette kiinnostunut siitä, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman lähikirjastonne kautta.
Yle Arkistomyynnistä voi tilata tallenteita lähinnä Ylen tuottamista ohjelmista omaan käyttöön, mutta hinnat ovat varsin korkeita. Alla olevista linkeistä löydätte lisää tietoa asiasta.
Elonet https://www.elonet.fi/fi
Finna https://finna.fi/
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Yle Arkistomyynti https://docs.google.com/...
Ainakin Anni Korpelan teoksessa Rakkaus on kotini: kootut runot (1993) löytyy Lähtö-niminen runo.Lastu-kirjastot https://lastu.finna.fi/Record/lastu.78946?sid=4975210723
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia teoksia uinninopetuksesta:
Helenius, Martti: Peruskoulun liikunta 7 : uinti (WSOY 1984)
Koskinen, Pentti: Uinnin opetuksen perusteet (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1984)
Uinninopetuksen opas (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1992)
sekä videokasetti
Uimakoulu (Yleisradio 2000).
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi mm. seuraavia viittauksia:
Kohta mennään koiraa: rantauimakoulussa lapset tottuvat viileäänkin luonnonveteen/ Kaaja, Susanna
Helsingin sanomat 13.7. 2001
Polskis! sanoi pikkuneiti: eka kerta uimahallissa/ Kiuru, Titta
Vauva 1/2001
Leikin varjolla uimaan!/ Kujansivu, Nina
Vauva 6-7...
Kyseessä ei tarkkaan ottaen liene sanatarkka Kalle Päätalo -sitaatti, vaan ote Esa Liljan Helsingin Sanomissa julkaistusta Päätalon Iijoki-sarjaa käsittelevästä esseestä:Tästä kaikesta selviämiseen Päätalolla on tarjota resepti: olkoon sitten niin. Elämälle voi sentään nauraa. Häpeästä ja kärsimyksestä Päätalo kattaa lukijoilleen pitopöydän ja järjestää kaikkien aikojen juhlat. Tappioissa ja nöyryytyksissä kieriskellään.Ja lopulta jäljelle jää se, mikä elämän sekavassa vyöryssä lopulta on tärkeää: hyvät ihmiset, ystävälliset sanat, pienet kohtaamiset ja merkitykselliset hetket.– Esa Lilja, Essee : Iijoki antaa aina vaan. - HS 10.11.2019
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) voit käydä tarkistamassa mitä kirjallisuutta kirjastoista löytyy koskien Carpelania. Klikkaa rasti asiasanahaun kohdalle ja käytä asiasanaksi Bo Carpelan. Pääset näin tarkistamaan itse ovatko kirjat sellaisia, jotka kiinnostavat sinua, ja mistä kirjastoista ne löytyvät.
Teoksesta "Suomen kirjailijat 1945-1980" löytyy luettelonomaisesti lyhyet elämäkertatiedot, tuotanto ja Carpelania käsittelevät artikkelit v. -80 saakka. Uudempaa ja monisanaisempaa faktatietoa Carpelanista löytyy mm. kirjasta Tarkka Pekka: "Suomalaisia nykykirjailijoita". Kirjan uusin painos on v. 1990.
Verkosta löytyy tietoa Carpelanista mm. kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilta...
Kyllä se on mahdollista. Järvenpään kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät sen kotisivulta, http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=92 .
On monta hyvää websähköpostia, kuten esim gmail.
Katso lisää:
https://www.google.com/accounts/ServiceLogin?service=mail<mpl=xena&hl…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gmail
Elizabeth Goudgen teosta Three plays ei löydy Suomen eikä Pohjoismaiden kirjastoista eikä enää kirjakaupoistakaan. British Librarysta sitä voi yrittää kaukolainata. Kaukolainaus maksaa vähintään 25 euroa. Myöskään Elizabeth Goudgen elämäkertaa ei löydy Suomen kirjastoista. Kysyin sähköpostitse Suomi-näytelmän nimestä Victorian kirjastosta Lontoosta, jossa se piti olla varastossa. Otan yhteyttä, kun sieltä vastataan. Elizabeth Goudgen lyhyestä elämäkerrasta http://www.elizabethgoudge.org/a_short_biography_of_elizabeth_g.htm päätellen hänellä ei ole ollut yhteyksiä Suomeen.
Rakennustiedon kortistot on kattava rakennusalan tietopalvelu. Rakennustieto kertoo kortistoihin kuuluvan RT Net -palvelun olevan rakennusalan monipuolisin ja laajin tietopalvelu. http://www.rakennustieto.fi/index/tietopalvelut/rt/tuoteesittely_2.html
Rakennustiedon muiden kortistojen esittely löytyy sivulta https://www.rakennustieto.fi/kirjautuminen/
Palvelu on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjastojen toimipisteissä. Kortistot ovat käytössä myös monessa muussa kirjastossa: http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/RT+Net
Kolikoiden ja seteleiden arvoon vaikuttaa ratkaisevasti se, miltä vuodelta ja missä kunnossa ne ovat. Hintoja voi etsiä esimerkiksi Suomen numismaatikkoliiton kustantamasta "Suomen kolikot ja setelit n. 1400 - 2012 : luettelo arvohintoineen" -oppaasta tai Suomen numismaattisen yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen 2008" -teoksesta. Em. yhteisöjen www-sivut http://www.snynumis ja http://www.numismaatikko.fi tarjoavat myös tietoa rahoista.
Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arvioitavaksi.
Nimikirjoja on useita. Muutamia esimerkkejä:
Patjas, Kortesuo: Uusi etunimikirja Aadasta Äijöön
Nummelin, Teerijoki: Aenna, Rosma, Velveena : 300 etunimiehdokasta maailmalta
Nummelin, Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Lehtonen, Nummelin, Teerijoki: Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimiksi.
Nummelinin teoksissa ei ollut nimeä Saida.
Suomalaisista etunimikirjoista suosittujat ovat mm. seuraavat: Kiviniemi: Suomalaisten etunimet ja Vilkuna: Etunimet
Lisää nimikirjoja löytyy esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=etunimet&type=Subject&dfAp…
Saida nimestä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
https://www...
Pro graduja tai muita opinnäytetöitä Linda Olssonista en löytänyt. Hakupalvelu Finnan (finna.fi) avulla löytyy muutama lehtiartikkeli. Finnan etusivulta kohdan Muita aineistoja alta löytyy mahdollisuus rajata haku lehtiin ja artikkeleihin. Haulla "Linda Olsson" löytyi yksi kirja-arvostelu ja kaksi haastattelua. Lehdet ovat Sydän 52 (2009): 5, Kotivinkki 2009: 15 ja Apu 2015: 18.
Jos sinulla on Vanamo-kirjastojen kirjastokortti ja pin-koodi, voit lisäksi hakea ruotsin- ja englanninkielisiä artikkeleita PressReader -lehtitietokannasta. Vanamo-kotisivuilta kohdasta https://www.vanamokirjastot.fi/e-lehdet?refId=yh3gfK&culture=fi löydät ohjeen ja linkin, jolla pääset PressReaderiin kotikoneeltasi. Sivulla olevan suurennuslasi-...
