Tieteelliset kirjastot ovat hallinnollisesti oman kehysorganisaationsa osa. Suomen tieteelliset kirjastot ovat pääosin yliopistojen ylläpitämiä. Niiden rinnalla on joukko tutkimuslaitosten, virastojen ja muiden oppilaitosten kirjastoja. Erillinen laki on olemassa Eduskunnan kirjastosta, Varastokirjastosta ja Näkövammaisten kirjastosta. Kansalliskirjastona toimii Helsingin yliopiston kirjasto. Sitä koskevat säädökset löytyvät yleisestä yliopistolaista ja asetuksesta. Yliopistolaki 27.6.1997/645.
Kysy kirjastonhoitajalta-etätietopalvelun arkistosta (http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=1663&arkisto=…) löytää hakusanalla tieteelliset kirjastot 25.1. 2000 päivätyn vastauksen, jossa selviteään Suomen...
Valitettavasti Turun kaupunginkirjaston kotisivujen linkeissä ei ole sähköpostipalvelimien vertailuja. Niistä löytyy kyllä linkkejä ilmaisiin sähköpostipalveluihin ja sähköpostin käytön opastusta osoitteessa http://www.turku.fi/kirja/linkit/uudet.html#spohje. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistostakaan
ei löytynyt vertailuja.
Alfred Tennysonin runolle "The Vision of Sin" ei valitettavasti löydy suomennosta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
http://www.kirjasampo.fi/fi
Kirjasto ei ylläpidä - eikä sillä ole oikeuttakaan ylläpitää - rekisteriä siitä, mitä kullakin asiakkaalla on aikaisemmin ollut lainassa. Lainaajarekisteristä pystymme selvittämään ainoastaan asiakkaalla tällä hetkellä olevat lainat.
Sen sijaan HelMet.fi-järjestelmässä on tätä tarkoitusta varten asiakkaiden käyttöön tarkoitettu lainaushistoria. Sen voi halutessaan käynnistää milloin vain, ja se kerää muistiin kaikki ne lainat, jotka asiakas on tehnyt otettuaan lainaushistorian käyttöön.
Jos et siis itse ole käynnistänyt lainaushistoriaa, kirjasto ei valitettavasti pysty kertomaan, mitä olet aikaisemmin lainannut. Vastaisen varalle tässä ohjeet lainaushisttosian käyttöön:
Lainaushistoria
Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi...
Varaaminen on nykyisin maksutonta kaikissa HelMet-kirjastoissa myös aikuisille.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Loka-, marraskuun artikkeleita ei ole tallennettu vielä hakutietokantoihin.
Itsemurhista Helsingin sanomissa 5.11. "Itsemurha-ajatukset näkyvät aivoissa..."
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005437426.html
Helsingin sanomissa on kirjoitettu runsaasti aiheesta, mutta artikkelit ovat vanhempia kuin loka-, marraskuu.
Helsingin sanomien paperiversiot ovat kirjastoissa luettavissa. Vain joihinkin artikkeleihin on vapaa pääsy.
Yleisradiossa on ollut teema aiheesta.
https://yle.fi/aihe/termi/yle/18-1218
Yleisradion sivuilla artikkeli: Itsemurhista uutisoiminen on hengenvaarallista. Tämä artikkeli on tammikuulta.
https://yle.fi/uutiset/3-9402416
Helsingin uutiset
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/528378-nuorten-tyttojen-itsemu… . Kesäkuun...
Keski-kirjastojen verkkokirjastosta löytyy hakusanalla "monikieliset" noin 160 teosta. Lista ei valitettavasti ole kattava.
Helsingin kaupunginkirjastossa toimii Monikielinen kirjasto, josta voi tilata kaukolainaksi eri kielistä kirjallisuutta. Monikielisen kirjaston kokoelmaa pääsee selaamaan Helmet-verkkokirjastossa, ohjeet siihen löydät Monikielisen kirjaston omilta sivuilta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto.
Valuma-alue on alue, johon satanut vesi kertyy maanpinnan muotojen ohjaamana. Ympäristö.fi-sivustolla kerrotaan, että "valuma-alueen raja kulkee maaston korkeimmissa kohdissa. Pienet valuma-alueet muodostavat yhdessä yhä suurempia valuma-alueita. Suurista valuma-alueista voidaan käyttää nimitystä vesistöalue, joka koostuu monimuotoisesta uomien ja järvien järjestelmästä."
Lisää tietoa sivustolta:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Pienvesien_kun…
Kyllä, kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Voit tiedustella asiaa lähikirjastostasi. Jos lahjoitettuja kirjoja ei oteta kirjaston kokelmaan, ne ohjataan eteenpäin, esim. kierrätyskärryyn, josta muut asiakkaat voivat poimia teoksia itselleen. Huom! Keskustakirjasto Oodi ei ota vastaan aineistolahjoituksia.
Kirjastoja, joissa on kirjakierrätyspiste, voit etsiä Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjoita hakulaatikkoon kirjakierrätyspiste ja paina enter.
Helmet.fi/Kirjastot_ja_palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kirja vaikuttaa olevan Annikki Setälän vuonna 1959 julkaistu lastenkirja Pikkunoita. Kirjassa seikkaillaan Gufittarien maassa, ja noita muuttaa itsensä välillä Uulaksi, välillä valkoiseksi poroksi.
Kuvataiteilijamatrikkelia ja signeerausta vertailemalla sanoisin, että kyseessä voisi olla Nils Wikbergin signeeraus. Vuosiluvutkin täsmäävät, sillä hän on elänyt vuosina 1907-1971.Lähde: Kuvataiteilijamatrikkeli.fi
Epäilysi on ihan oikea eli Shakespearen Loppiasaatto on englanninkieliseltä nimeltään Twelfth Night, or what you will. Esim. seuraava nettisivulla http://www.kirjasto.sci.fi/shakespe.htm on Shakespearen näytelmien suomennokset.
Mikäli myöhemmin tarvitset suomennettujen teosten alkuperäiset nimet niin esim. kirjastoissa asiakkaidenkin käytössä olevasta Fennicasta (Suomessa julk. kirjallisuus) ne löytyvät. Samoin kirjastojen tietokannoista, kirjan luettelokortin tiedoista (vanhempaa aineistoa ei ole kuitenkaan luetteloitu niin täydellisesti eli em. tieto voi puuttua).
Kyseistä virttä voidaan laulaa kahdella eri nuotilla: 241a tai 241b. Sanat ovat molemmissa samat, mutta sävelmä on eri. Virren on sanoittanut Irja Hiironniemi 1979 ja säveltänyt Hans Puls 1962 (241a) ja Asko Rautioaho 1984 (241b). Virsien nuotinnokset löytyvät myös internetistä osoitteesta http://www.evl.fi .
Hei!
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy luokasta 587.4 kirja Flowers of the Himalaya. Kirjan tekijöinä ovat Polunin & Stainton ja se on tällä hetkellä hyllyssä. Lisäksi löytyy yleisteos
(The) Guiness guide to plants of the world. Se on myös saatavilla lainaksi Pasilasta, luokasta 588.
Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Nepal#Maantiede, on Nepalia käsitteleviä artikkeleita, joiden lähdeluetteloista saattaisi olla aiheesta lisätietoa. Lisäksi Nepalin matkaoppaissa, jotka Helsingin kirjastoissa sijaitsevat pääsääntöisesti luokassa 429, voisi olla myös kasvustosta tietoa.
Tällä hetkellä pääset tekemään varauksia Helmetin perinteisen aineistohaun kautta sellaisista teoksista, joista on varausjono (joita ei ole vapaana hyllyssä) sekä sellaisista teoksista, jotka ovat vasta tulossa kirjastoihin. Kun olet löytänyt haluamasi teoksen, varauspainike on sivun ylälaidassa.
Tässä linkki perinteiseen hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/#
Uudella Helmet-haulla (osoitteessa haku.helmet.fi) pääsee tekemään varauksia kaikesta aineistosta entiseen tapaan 11.5. alkaen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoiminta_Helmetkirjastoissa_alkaa(210370)
Presidentti Martti Ahtisaari, jonka isä työskenteli sotilasteknikkona, asui 1950-luvulla kruununpolttimon päärakennuksessa Lasaretinsaaressa. Polttimorakennus purettiin pysäköintialueen tieltä vuonna 1968.
Lähde: Wikipedia: Lasaretinsaari
Nigeriläis-kongolaiset kielet on wikipedian listauksen mukaan kielten lukumäärässä laskien suurin kielikunta. Täältä näet kielikuntien sijoitukset: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_language_families
Puhujien määrässä indoeurooppalaiset kielet on maailman suurin kielikunta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet
