Fennica - Suomen kansallisbibliografiasta https://finna.fi löytyy 81 viitettä, joissa on tekijänä Jalmari Sauli.
Löydät lisäksi tämän palvelun arkistosta lisää tietoa, kirjoita hakukenttään sauli,jalmari http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Saulin mahdolisesta muusta tuotannosta ei löytynyt paljon tietoa, mutta google-hakukone http://www.google.fi antaa jonkin verran lisätietoja hakusanoilla sauli,jalmari bibliografia.
Mitä tarkoitat kysymyksellä "minkäkokoisia yksiköitä peruskoulut ovat?". Tarkoitatko ryhmäkokoja? Tilastokeskus tekee vuosittain tilastoa esi- ja peruskouluopetuksesta. Tämän tilaston kotisivu löytyy verkko-osoitteesta => http://tilastokeskus.fi/til/pop/index.html.
Tilastoon liittyvä taulukko-osio löytyy osoitteesta =>http://tilastokeskus.fi/til/pop/tau.html.
Opetusministeriö ja Tilastokeskus tekivät peruskoulujen ryhmäkoosta selvityksen vuonna 2008. Se löytyy osoitteesta => http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html?lang=fi
Koko oppilaitoksen oppilasmääristä on tietoa Tilastokeskuksen verkkotilaston "Esi- ja peruskouluopetus" =>
http://tilastokeskus.fi/til/pop/index.html
Taulukot -osiossa => http://...
Kirjailija on meksikolainen Carlos Fuentes ja hänen kirjansa Lohikäärmeen pää, joka on suomennettu 1980. Matti Rossin suomennoksesta on Outi Valle sovittanut Yleisradiolle kuunnelman 1987.
Ks. Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carlos_Fuentes
Tästä kirjasta on ilmestynyt vain yksi painos. Se on vuodelta 2005.
Saman tekijän toimittamana on ilmestynyt myös kirja Työpaikan lait ja työsuhdeopas, jonka uusin, uusittu painos on vuodelta 2014.
Muita uusimpia työelämän lakiasioita käsitteleviä kirjoja ovat ainakin allamainitut:
- Työpaikan lait 2015
- Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun lakikirja 2015
- Palkkahallinnon säädökset / (toim.) Antti Kondelin, Mirjami Laitinen, Tomi Peltomäki (2015)
- Yhdenvertaisuus työelämässä / Katja Leppänen (2015)
- Työpaikan lakikirja 2015 / toimittaja: Raimo Luhtanen (2015)
Työelämän tasa-arvosuunnitelmia käsittellään esimerkiksi näissä:
- Työpaikan henkilöstösuunnitelmat / Hanna Skurnik-Järvinen (2014)
- Sukupuolten tasa-arvon hyvät...
Tarkoitatko Pasilan kirjaston karttoja? Kirjastoissa on mm. ulkoilu-, matkailu- ja opaskarttoja. Alla linkki Helmetin sivuille karttaluetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skartat%20__Ff%3Afacetmediatype%3A2%3A2%3AKartta%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Pasilassa on ollut myös Karttakeskuksen Karttakauppa. Nykyään tuotteet ostetaan suoraan karttakauppa.fi:stä:
https://www.karttakauppa.fi/fi/
16.5.1918 Senaatintorilla otetussa kuvassa P. E. Svinhufvudin ja Mannerheimin välissä on Gösta (Carl Gustaf) Theslöf.
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19221117:3
https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19360620:2
http://www.blf.fi/artikel.php?id=3661
Nuottivertailu varmisti, että Pitkä matka on kauas on alkuperäiseltä nimeltään It’s a Long Way to Tipperary. Judge ja Williams sävelsivät sen vuonna 1912. Laulu oli suosittu Britannian armeijan keskuudessa ensimmäisen maailmansodan aikana.
Kyllä runo on suomennettu, se löytyy ainakin Villonin teoksesta Testamentti. O 1974. Runo on suomeksi Ballaadi menneen ajan naisista. Tuo Veijo Meren suomentama teos näyttää löytyvän Mäntsälän pääkirjaston varastosta.
"Annuario della Scuola archeologica di Atene e delle missioni italiane in oriente" -kausijulkaisun numerot vuosilta 1939-1989 ovat saatavissa Kansalliskirjastosta eli Helsigin yliopiston kirjastosta. Voit kaukolainata haluamasi numeron lähimmän kirjastosi kautta. Kaukolainoista peritään kaukolainamaksu.
"Koulun laulukirjassa" (1934) on laulujen melodianuotinnos ja sanat. Laulu löytyy myös nuottikirjasta "Sävelmistä Koulun laulukirjaan" (1936), jossa on merkittynä kosketinsoitinnuotinnos ja sanat.
"Sävelmistö Koulun laulukirjaan" -teosta löytyy kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudulla Tikkurilan musiikkivarastossa olisi yksi kappale saatavana. Voit halutessasi myös kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Teoksen tiedot HelMet-aineistotietokannassa:
http://www.helmet.fi/record=b1850264~S9*fin
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa ei valitettavasti ole Helsingin poliisilaitoksen matrikkelia tai muuta vastaavanlaista teosta. Kokoelmissa on Kimmo Keskisen ja Oula Silvennoisen teos: Helsingin poliisilaitoksen historia 1826 - 2001, Helsinki 2004. Kirjan sivulla 62. on tietoja Helsingin poliisilaitoksen henkilöstöstä vuonna 1892. Järjestyspoliisissa on tuolloin ollut 2 komisariota, 10, ylikonstaapelia, 42 vanhempaa konstaapelia ja 44 nuorempaa konstaapelia. Etsivä(n) osastolla on ollut komisario, ylikonstaapeli ja 6 konstaapelia.
Kappaleen nimi on "Pieni kukkaistyttö". Tämän tangon on säveltänyt Juhani Sälö (eli Tapio Lahtinen) ja sanoittanut Asser Tervasmäki (eli Helena Eeva). Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Hiljainen ja arka kellonsoitto vain". Tämän tangon on levyttänyt Henry Theel.
Nuotti (melodia ja sointumerkit) ja sanat löytyvät nuotista Kullervon levylauluja 1949-1957 (Musiikki Fazer, cop. 1986).
Hei,
Jos sain kiinni oikeasta kappaleesta, on kyseessä Louis Priman säveltämä swing jazz -kappale Sing, sing, sing. Tunnetuin ehkäpä Benny Goodmanin esittämä versio.
Hei,
lähdekirjallisuudesta ei löydy vastausta tähän kysymykseen. Ongelmana on myös se, miten esimerkiksi määritellään ”yleisyys” tai puhutaanko tietystä lehdestä vai kaikista suomalaista lehdistä.
Suomalaisen sanomalehtihistorian tärkeimmissä tutkimuksissa (Päiviö Tommila toim. Suomen lehdistön historia 1985–1992; Tommila & Salokangas: Sanomia kaikille: Suomen lehdistön historia) ei esimerkiksi käsitellä juuri lainkaan yleisönosastokirjoituksia.
Koska aihetta ei ole tutkittu, joudut selvittämään sitä itse. Lähteenä voit käyttää Kansalliskirjaston digitaalista sanomalehtiarkistoa, jossa haun voi kohdistaa 1930- luvulla julkaistuihin sanomalehtiin:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Vastausta kysymykseesi ei valitettavasti ole löytynyt. Jeerankaira-sanaa ei löydy Nykysuomen sanakirjasta, Kielitoimiston sanakirjasta, Suomen murteiden sanakirjasta eikä Suomen etymologisesta sanakirjasta.Kaikkien edellämainittujen sanakirjojen verkkoversiot ovat vapaasti käytettävissä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla osoitteessa Sanakirjat - Kotus.Jos joku lukijoistamme tunnistaa sanan, vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
