Aikuisopiskelusta ja aikuiskoulutuksesta löytyy kyllä paljonkin julkaisuja mainitsemistasi aiheista. Tässäpä muutamia viime vuosina julkaistuja:
* Paane-Tiainen: Oppijaksi aikuisena
* Oppiminen ja ikääntyminen
* Kilpeläinen: Naiset paikkaansa etsimässä
* Leppilampi: Opitaan yhdessä
* Varila: Tunteet ja aikuisdidaktiikka
* Niemi-Väkeväinen: Koulutusjaksot ja elämänpolitiikka...
Lehtiartikkeleitakin aiheesta tuntuu löytyvän. Apua artikkelihakuihin voit pyytää kirjastosta. Ohessa kuitenkin muutama lupavan oloinen:
* Honkonen, Risto: Elinikäisen oppijan narratiivit : aikuiskoulutus elämän kuteena. ( Aikuiskasvatus 1998 ; (18) ; 4) (Selostus seitsemän avoimen yliopiston kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen opiskelijan koulutuselämänkertaan...
Tiedustelemastasi kirjasta on otettu useita painoksia ja se löytyy useista tieteellisistä kirjastoista. Tällä hetkellä se on paikalla Helsingin yliopiston pääkirjastossa sekä Åbo Akademin kirjasossa. Muualta se näyttää olevan lainassa.
Lapin yliopiston Linda-tietokannasta voit nähdä, mistä kirja löytyy.
Myös osoitteesta www.kirjastot.fi voit klikata yliopistokirjastot tai erikoiskirjastot ja tarkistaa, missä näistä kirja on paikalla.
Etsimänne teos on Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoissa juuri tällä viikolla valintaprosessissa. Kirjastoissa siis päätetään parhaillaan, mille osastoille teos hankitaan. Tällä hetkellä se näkyy jo valitun muutamiin kirjastoihin, mutta varmasti useampiakin kappaleita vielä tilataan. Tilaukset lähtevät kirjakauppaan ensi viikolla, ja sen jälkeen kestää vielä jonkin aikaa (päiviä - viikkoja), ennen kuin kirja on lainattavissa.
Tilannetta kannattaa nyt siis seurata HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ). Kun sieltä näkyvät teoksen tiedot ja se, että se on tullut vähintään yhteen kirjastoon pääkaupunkiseudulle, sen voi varata.
Hei!
Jos olet HelMet-palvelusivustolla ( http://www.helmet.fi/en-US ) tai perinteisessä HelMet-haussa ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9/ ), löydät kielivalinnan (suomi/ruotsi/englanti) läheltä sivun oikeaa yläkulmaa. Jos taas olet uudessa HelMet-haussa ( http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=eng ), kielivaihtoehdot löytyvät sivun alareunasta, sen keskivaiheilta otsikolla "Language settings".
Nimi Leevi on hepreaa ja merkitsee "uskollista". On siis raamatullista alkuperää. Erityisesti Pohjois-Suomessa ja Lapissa on Lauri Leevi Laestadius tehnyt nimestä suositun.
Alvar on ruotsalainen nimi,joka 1800-luvulla kirjoitettiin Allvar ja arveltiin saksan Ernst "vakaa" käännökseksi. Nimen pohjana lienee kuitenkin taruolento, keiju ts. haltiaa merkitsevä sana alf. Nimen osat voidaan tulkita "keiju" ja "soturi".
Anteron kreikkalainen kantanimi on Andreas, "miehekäs, miehuullinen". Vanhin suomalainen tieto nimestä on vuodelta 1303.
Väestörekisterikeskuksen sivuilla on tilastotietoa suku- ja etunimistä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lisää nimistä esimerkiksi kirjoista:
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Vilkuna...
Kyllä se käy. Ristiinan ja Mikkelin kirjastot ovat osa eteläisen Savon yhteistä Lumme-kirjastojärjestelmää (https://www.lumme-kirjastot.fi/). Sen alueella käy sama kirjastokortti.
Emma-gaalan juntajina toimivat Jenni Ahola ja Simo Frangen. Emma-gaala oli Yleisradio TV2:n ohjelmistoa. TV2:n tiedotuksesta arveltiin MTV:n eli Music Television juontajien olleen Kicki ja Amelia. Eli Amelia olisi näin ollen etsimäsi tummaihoinen pitkä nainen.
Juuri tuollaista sanaluettelokirjaa loppusointujen mukaan en tiedä.
Erilaisia oppaita runoilijoille kyllä löytyy, esim. Risto Ahdin RunoAapinen. Sanasato 2002.
On myös kirjallisuutta metriikasta yleensä, esim. Leino, Pentti: Kieli, runo ja mitta. SKS 1982 ja Sadeniemi, Matti: Metriikkamme perusteet ja sovellutusta. SKS 1949.
Mahtaisiko apua olla Suomen kielen käänteissanakirjasta?
Sellainen on ilmestynyt Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana 1972. Siinä kielemme sanoja on lueteltu käänteisessä järjestyksessä, siis loppukirjaimen mukaan, toisin kuin esim. Nykysuomen sanakirjassa.
Taitaja-lehteä ei tosiaankaan löydy Helsingin kaupunginkirjastosta. Se on tänä vuonna tilattu Espoon Leppävaaran ja Keski-Espoon kirjastoihin sekä Vantaan Tikkurilan kirjastoon. Uusin numero on luettavissa kyseisissä kirjastoissa, vanhempia numeroita saa varaamalla myös Helsingin kirjastojen kautta. Varausta ei valitettavasti voi tehdä itse HelMet-sivun kautta, täytyy joko käydä kirjastossa tai puhelimitse pyytää tekemään varaus.
Karen Horneyltä on Fennica-tietokannan mukaan suomennettu vain yksi teos, Sisäiset ristiriitamme v.1969.
Att förverkliga sig själv -teoksen alkukielinen nimi on
Neurosis and human growth.
http://websok.libris.kb.se/websearch/showrecord?nr=2&searchId=888&bibId…
Dioja voi skannata tikulle Espoossa Entressen, Sellon, Tapiolan ja Nöykkiön kirjastossa. Voitte ottaa yhteyttä teitä lähimpään kirjastoon ja varmistaa samalla, että kone on vapaa. Valitettavasti palvelu toimii niin, että asiakas ottaa yhteyttä itse. Toivottavasti voitte ottaa itse yhteyttä. Yhteystiedot ohessa: Entresse 09 81653776, Sello 09 81657607, Tapiola 050 4289392, Nöykkiö 09 81657734
Kokonaista kirjaa tapahtumasta ei ole kirjoitettu.
Jonkin kirjan osana uutinen voi olla, mutta sen löytäminen on melko mahdotonta selaamatta kirjoja läpi.
Onneksi Ylen Elävässä arkistossa on haastattelutallenne vuodelta 2017 (kuten uutisessakin sanotaan)
https://haku.yle.fi/?language=fi&UILanguage=fi&q=aulis%20kiviranta&cate…
Sieltä voi kuunnella Aulis kivimäen kertomuksen tapahtumasta.
Kommentissa tulleen lisäyksen mukaan löytyy tapauksesta toistakymmentä sivua Jari Leskisen ja Pekka Silvastin Porkkala-kirjassa Suljettu aika.
Anu Kaajan kirjasta Muodonmuuttoilmoitus (Teos, 2015) voi löytää kävelemään lähtevän Napoleon-patsaan - samoin kuin hedelmä- ja vihannesosaston alla olevan kaivon, jossa on siellä vuosia viettänyt nainen, sekä kuuteensataan punarintaan pukeutuneen Rouva Robinsonin. Viimeksimainitussa tarinassa tavataan sekä Violet että mies keltuaisessa.
Kysymyksestä ei voi varmuudella päätellä, kysytäänkö teknistä neuvoa painetun tekstin siirtämisestä tekstinkäsittelyohjelmaan vai juridista neuvoa siihen, saako näin tehdä, joten yritän vastata molempiin.
Tekstintunnistusohjelmat (OCR eli Optical character recognition) perustuvat skannerilla tehdyn kuvan ohjelmalliseen tulkintaan. Monissa kaupallisissa skannereissa on mukana tulevassa ohjelmistossa myös jokin OCR-ohjelma. Ilmainen, mm. Googlen tukema OCR-ohjelma on esimerkiksi Tesseract. Jokaiselle ohjelmistolla on oma tapansa toteuttaa tunnistus, mutta yhteistä niille on, että yleensä tunnistus ei onnistu täydellisesti vaan sitä täytyy oikolukea.
Tekstin kopiointi omaan käyttöön on tekijänoikeuslain mukaan sallittua. Kopioitua tekstiä...
Kollega ehdotti kuunnelmaa nimeltä Kuka on Sylvia, jonka on kirjoittanut Stephen Dunstone. Yleisradio on julkaissut sen vuonna 1986. Kuunnelmateksti löytyy Jyväskylän yliopiston kokoelmakeskuksesta, josta sen saa lukusalikäyttöön:
https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.22486
Tämä kappale löytyy Piki-kirjastoista cd-levyltä Tilulilulei:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Se on kuunneltavissa myös YouTube-videona. Valitettavasti pelkkiä sanoja siihen emme löytäneet.
Etappipataljoonien päätehtävä oli selustan yhteyksien vartiointi. Tarkentavia aikalaisohjeita etappipataljoonille löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimista päiväkäskyistä:
Etappipalvelusta koskevat määräykset: Etappipäiväkäsky n:o 3.
Etappipataljoonain toiminta: liite Etappipäiväkäskyyn n:o 9.
Etappipataljoonat jäivät lyhytikäisiksi, mutta etappipalvelus käsitteenä esiintyy ohjesäännöissä ja alan lehdissä huoltopalvelun synonyymina pitkälle 1930-luvulle.
Kansalliskirjaston digitoimia lehtiaineistoja 1920-30 -luvuilta
Etappipalvelusohjesääntö (Et. O.). Helsinki, 1922.
Ainakin nimi löytyy suomenruotsalaiselta nimipäivälistalta. Ragnarin nimipäivää vietetään 1.10.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Kollegani ehdottivat muutamaa teosta:Emmi Itäranta, Teemestarin tytärKirsikka Saari, Hölmö nuori sydänZoulfa Katouh, Sitruunapuiden aika (2023), vaikka tämä onkin nuorten aikuisten kirja. Max Porter, Biittiä (2023), joka on kirjoitettu rytmissä ikään kuin laulun sanat. Rankkoja aiheita mitenkään mässäilemättä niillä ja tuo rytmityyli keventää myös lukukokemusta.Tietysti Khaled Hosseinin muut kirjat ehkä kävisivät, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/khaled%20hosseinAiempien vastausten joukossa on suosituksia 12-vuotiaille, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=12-vuotiaalle&page=1Niiden joukosta muutamassa voisi olla sopivia kirjoja, https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjoja-suosittelet-12-vuotiaalle?https://www...
