Suomenkielisenä julkaistuja äänikirjoja voi etsiä mm. kirjastojen verkkosivuilta. Esimerkiksi www.outikirjastot.fi - > tarkka haku. Haun voi rajata valitsemalla cd-äänilevy ja jos haluaa suomenkielisiä, kieleksi suomi. Etsittäessä kertomakirjallisuutta suomeksi valitaan hakusanan tilalle luokka 84.2 ja rajaukset cd-äänilevy, kieli suomi.
Myynnissä olevia äänikirjoja on kirjakauppojen sivuilla. www.suomalainen.com ja hakusana äänikirjat.
Luettelot vanhenevat nopeasti. 2004 on tehty bibliografia: Kertomakirjallisuutta kuultuna /Pirkko Cajanus, Maria-Leena Tuominen.
Aineistoa, joka on hyllyssä Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastoissa, voit tilata Helsingin kirjastoihin soittamalla siihen kirjastoon, josta materiaali löytyy. Tällöin aineiston toimitusaika on normaalisti 2-3 päivää. Jos aineisto on lainassa kaikista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tehdä siitä
omassa kirjastossasi normaalin varauksen hintaan 5,- mk. Vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tilattavasta aineistosta tehdään kaukolainapyyntö.
Alla on muutamia tanssiteoksia, joita on saatavilla Helle-kirjastoissa:
Horwood, Craig Revel: Tanssi. (kirjassa tietoa, historiaa ja tanssiohjeita perinteisistä vakiotansseista)
Seppänen, Sirke: Itämainen tanssi (itämaisen tanssin muotoja ja liikkeitä sekä historiaa)
Vihmanen, Liisa: Varpaille : balettia koko elämä
Kahila, Heikki: Kun Suomi sanoi saanko luvan (tanssien historiaa Suomessa)
Vornanen, Rauni: Opa! Kreikkalaisten tanssien maailma antiikista nykypäivään
Lindroos, Katja: Flamenco (flamencon historia, tyylilajit, jne.)
Kuusisto, Sanna: Baila, baila : kuubalaisen tanssin käsikirja
Kirjastot ovat kirjastoja. Ne tarjoavat asiakkaille aineistoja - kirjoja ja tutkimuksia - esimerkiksi tieliikennelain tulkitsemisesta, mutta eivät anna oikeudellista neuvontaa yksittäisistä tulkintakysymyksistä. Tässä tapauksessa tulkinnan antaminen kuuluu tieliikennelakiin erikoistuneelle juristille.
Jos asiasta tahtoo keskustella juristin kanssa, silloin voi käyttää hyväkseen esimerkiksi Suomen asianajajaliiton maksutonta asianajajapäivystystä:
https://asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/mista-loydan-asianajajan/m…
Hei,
tähän taisikin tulla eilen vastaus puhelimitse. Nummen kirjasto Hämeenlinnassa avautuu koronarajoitusten jälkeen siis maanantaina 7.6.2021 klo 12. Kirjaston aukioloajat löydät verkkokirjastosta Nummen kirjaston sivuilta.
Helmet-tietojen mukaan teos oli jo tilattu (5kpl) mutta sen ilmestymisaika oli lykkääntynyt. Ensimmäisen kerran vuonna 2020, eikä teos ilmeisesti ole vieläkään tarjolla sopimustoimittajamme valikoimissa. Tilaus on peruttu. Helmet hakutulos
Jos olet löytänyt sen kirjakaupoista, voit tehdä uuden hankintapyynnön. Hankintaehdotus
Valitettavasti Helmet-alueen kirjastoissa ei näytä tällä hetkellä olevan muita kuin Oodin rintanappikone. Helsingissä näyttää toimivan joitain yksityisiä palveluita, jotka tarjoavat rintanappikoneen vuokrausta; voit etsiä näitä palveluita esimerkiksi Googlesta hakusanoilla "rintanappikone helsinki".
Suomen kansallisbibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Toivo Rautavaaralla on useampikin kuvailuun sopiva teos luonnonkasveista lääkekasveina. Luonnon hyötykasvit ja luonnonmukainen viljely, WSOY 1996. Toivo Rautavaaran terveyskasvikirja, WSOY 1995. Mihin kasvimme kelpaavat ruokaa, ryytiä ja rohtoa luonnosta, WSOY 1977. Miten luonto parantaa kansanparannuskeinoja ja luontaislääketiedettä, WSOY 1980. Terveyttä kasveista, Provita 1981. Valitettavasti näitä teoksia ei ole käännetty englanniksi.
Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtajina ovat toimineet vuosina 1991-1996 Veikko Lappalainen, vuosina 1997-2003 Raimo Matikainen ja vuodesta 2004 lähtien Elias Ekdahl pääjohtajan nimikkeellä.
Lähde:
Kauranne, L. K. [et al.] 2010. Ikuisesti nuori : Geologian tutkimuskeskuksen 125-vuotishistoriikki. Summary: Geological Survey of Finland - a brief history 1886-2011. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 185 p.
Ratkaisevaa on, kenellä on alkuperäisen konserttitaltioinnin oikeudet hallussaan ja minkälaisia sopimuksia on tämän kirjakustantamon kanssa aikanaan tehty. Lainausoikeuden elokuvateokseen voi antaa vain se, jolla on itse elokuvan taloudelliset oikeudet hallussaan. Tätä on vaikea arvioida, jos tarkkoja sopimustekstejä ei ole tiedossa. Jos otat suoraan yhteyttä (heikki.poroila@gmail.com), voimme yrittää arvioida tilanne tarkempien yksityiskohtien valossa.
Heikki Poroila 16.10.2011
Jos kysyttyä aineistoa ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa, sitä voi pyytää kaukolainaksi.
Kaukopalvelupyynnön voit itse tehdä Internetissä, Helsingin kaupunginkirjaston sivulla on erikseen kohta kaukopalvelu. Osoite on http://www.lib.hel.fi/. Valitettavasti tämän palvelunkautta ei ole mahdollista laittaa kaukopalvelupyyntöä eteenpäin.
Kaukopalvelupyyntö maksaa 5 mk. Helsinkiläisiltä ei peritä muuta maksua silloin, kun aineisto saadaan lainaksi kotimaasta tai Pohjoismaista.
Picatinny- kisko kehitettiin jo 1980-luvun alussa, mutta se standardoitiin vasta 3.2.1995.
https://en.wikipedia.org/wiki/Picatinny_rail
http://www.biggerhammer.net/picatinny/1913_specs.pdf
Picatinny-kisko sovitettiin metri-järjestelmään 8.5.2009.
Siviilimarkkinoille tuloan aikaa en saanut selville. Olisiko se tuon metrijärjestelmään sovittamisen tietämillä?
Hei! Kannattaa ottaa yhteyttä omaan kotikirjastoon tai muuhun Helmetin kirjastoon ja selvittää asia. https://www.helmet.fi/Masterpages/#tab-libraries Tuolta löytyy kaikki Helmet-kirjastojen yhteystiedot. Täällä palstalla emme selvitä asiakkaiden lainaustietoja, koska ne ovat tietosuojan alaisia.
Toivottavasti teoksen mysteeri selviää!
Kirjastoista löytyviä kiireeseen, myöhästelyyn ja ajoissa olemiseen liittyviä kirjoja:
Kuvakirjat:
-Bergström, Gunilla (1 p. 1977): Mikko Mallikas panee töpinäksi
-Birck, Jan (2018): Sara ja Takku : varastetun ajan tapaus
-Erickson, Karen (1989): Osaan lähteä ajoissa
-Herätys Wilson! (2010)
-Jüngling, Christine (2012): Vähän aikaa vielä!
-Kunnas, Mikko (2005): Jopas sattui, Noksu
-McKee, David (2018): Elmerin kävelyretki
-Teräs, Mila (2015): Hämärinkäinen
-Marlow, Layn (2008): Jo loppui hoppu
-Kalliola, Anne (2006): Veka viilettää
-Morton-Shaw, Christine (2004): Herra Jalon kumma kotimatka
Sadut:
-Erkkilä, Leena (2007): Lentävät satutossut -teoksesta sadut: Kana myöhästyy junasta ja Kukko myöhästyi junasta
-Laulajainen,...
Tietoa mitä saa tehdä teoksella jolla on tämä Creative Commons-lisenssi löytyy täältä - Creative Commons — Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen — CC BY-NC-ND 4.0.
Sivu kertoo että materiaalia saa "kopioida [...] ja levittää [...] missä tahansa välineessä ja muodossa". Kuitenkin on pakko mainita teoksen lähde, eikä sitä saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
Hankalin osa tätä lisenssiä, kandin kirjoittamisen näkökulmasta, on ND-osa (No Derivatives). Tämä tarkoittaa että materiaaliin ei saa tehdä muutoksia, muuten sitä ei saa jakaa. Teosta ei saa kääntää suomeksi jos sen alkuperäiskieli on joku muu.
Tämä artikkeli CC-lisensseistä kertoo poikkeuksista tähän osaan lisenssiä - Why Sharing Academic...
Hei,
Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston leikkiperinnekortistosta löytyy ainakin yksi versio säännöistä. Kortistoa ei pääse selaamaan sähköisesti, mutta arkisto on sattumalta julkaissut säännöt Facebook-päivityksessään: https://www.facebook.com/suomalaisenkirjallisuudenseura/photos/a.101503…
"Noppaa.
5 kiveä ensin suoraan kädestä. Sitten 2 yhtä aikaa, sitten 3, sitten 4. Sitten kivet noukitaan, ensin 1 kivi ylös, sitten 2, sitten 3 ja 4 kunnes kaikki tulee. Sitte heitetään kivet käden päälle, jos saa kaikki 5 niin siitä luetaan 10. Ja jos toisen kerran taas saa kaikki 5 niin sitten luetaan 15. Yhä pitää pyytää kunnes kaikki saa."
Kurkijoki. Lilli Lilius 503. 1891. Kati Timuska 12 v."
Jos haluat tarkempia tietoja,...
Tammenterhon idättämisestä ja taimen kasvattamisesta löytyy tietoa esim. seuraavista artikkeleista:Kotiliesi: https://kotiliesi.fi/koti/huonekasvit/tammen-kasvatus-terhosta/Metsälehti: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lukijakysymys-miten-idatan-tammen/#632548b1Molemmissa jutuissa viitataan terhojen keräämiseen tuoreeltaan syksyllä, sillä kuivuneet terhot eivät idä.
Agricolasta alkaen suomen kirjakielessä esiintynyt 'hahmo' on yleensä vanhaan omaperäiseen sanakerrostumaamme kuuluvaksi lasketun 'haamu'-sanan variantti. Sen alkuperäisiä merkityksiä ovat ilmeisesti 'hahmo, muoto, kasvot'.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
