Kaverisi voi lainata varaamasi aineiston puolestasi. Hän voi lainata aineiston joko omalle kortilleen tai sinun kortillesi. Siinä tapauksessa, että hän lainaa aineiston sinun kortillesi, sinun pitää kirjoittaa hänelle mukaan vapaamuotoinen valtakirja, joka on voimassa vain tätä lainauskertaa varten.
Voit tarkastella kirjastojen internet-tarjontaa Mainio-kirjastotietokannassa. Osoite on http://mainio.kirjastot.fi/
Kirjastojen sähköpostiosoitteiden määrän perusteella on arvioitu, että n. 95%:ssa kirjastoja on internet-yhteydet. Käytännössä kaikki näistä kunnista tarjoavat internetin myös asiakaskäyttöön ainakin yhdessä toimipisteessä.
Voit pyytää e-aineistojen käyttöä varten tilapäisen e-kirjastokortin/asiointitunnuksen osoitteesta ekortti@helmetkirjasto.fi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Verotuskäytäntöjä uudistetaan aika ajoin, joten henkilökohtaiset verotustiedot on tarkistettava verohallinnosta. Verohallinnon sivusto on osoitteessa www.vero.fi. Ensi vuoden verokortit saavat käyttöönsä nopeimmin ne, joilla on sähköinen verokortti. Periaatteessa vuoden 2020 verokortti on voimassa vielä tammikuussa 2021, mutta mm. muutosverokortit aiheuttavat poikkeuksia tästä säännöstä.
Salasanan tosiaan pitäisi toimia. Mutta kun ei toimi, niin voisitko käydä uudelleen kirjastossa, että saat toisen salasanan. Salasana on aina henkilökohtainen eikä virkailija näe sitä mistään tiedostosta.
Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Olisiko mahdollisesti kysymyksessä kustantajan jollekin lähettämä arvostelukappale?
Ensimmäisissä painoksissa ei yleensä ole mainintaa siitä että kirja on nimenomaan ensimmäinen painos, seuraavista painoksista painosmerkinnät löytyvät.
Jonkinlaisia hinta-arvioita kirjoista voi löytää vaikkapa antikvariaattien sivuilta. Antikka ja Antikvaari verkkoantikvariaatit sisältävät useiden eri antikvariaattien myynnissä olevien kirjojen hintatietoja.
Näissä esim. Päätalon huonemiehen pojan hinta on hieman kalliimpi, jos kyseessä on esimmäinen sidottu painos, kunto on hyvä ja kansilehdet tallella.
http://www.antikka.net/
http://www.antikvaari.fi/
Voisitte kysyä asiaa myös suoraan kirjan kustantajalta Gummerukselta.
http://www.gummerus.fi/fi/ota-...
Tuomas Murasen rikos - elokuvaa on VHS-kasettina joissakin kirjastoissa, esim. Oulun kaupunginkirjastossa. DVD:nä sitä ei ole ilmeisesti julkaistu. Oulun kaupunginkirjastossa on varattavissa VHS-laite, jolla elokuvan voi katsoa kirjaston Musiikkiosastolla (p. 08 558 47352 ).
Tässä joitakin lasten- ja nuortenkirjallisuuden klassikkoja, joista on olemassa sekä kuvitettu että kuvittamaton laitos:
Burnett, Frances Hodgson: Salainen puutarha
Burroughs, Edgar Rice: osa Tarzan-kirjoista (esim.Tarzanin pedot, Tarzanin paluu, Tarzan ja kadonnut valtakunta, Tarzan ja kultakaupunki)
Lindgren, Astrid: Kalle mestarietsivä (huom. uudempi painos nimellä Mestarietsivä Blomkvist)
Stevenson, Robert Louis: Aarresaari
Verne, Jules: Kapteeni Grantin lapset
Lisäksi esimerkiksi Louisa M. Alcottin Pikku naisia -kirjasta ja Frances Hodgson Burnettiin Pikku prinsessasta on julkaistu kuvakirjaversio, jossa tarina on kerrottu uudelleen lyhennettynä.
Uudemmista kirjoista J. K. Rowlingin Harry Potter -sarjasta on tähän mennessä...
Tässä ehdotuksia:
Filipović, Zlata, Zlatan päiväkirja : nuoren tytön elämä Sarajevossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au36f42b46-3fff-4138-b32f-5…
Haanpää, Pentti, Yhdeksän miehen saappaat, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18277
Reinikainen, Unto - Tikkanen, Hannu, Koti Käkisalmessa 1939-45, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Yllä mainittuja löytyy useampi kappale kirjastoista.
Heidi Köngäs: Sandra (vuoden 1918 sota naisen silmin)
Anneli Kanto: Veriruusut / Lahtarit (näissä soditaan enemmän)
Eeva Kilven Talvisodan aika, Välirauhan aika ja Jatkosodan aika kertovat evakkotytön kasvutarinaa 1940-luvun alussa. Sivumäärät 200-300
Kirjasammon...
Hei,
Jos sain kiinni oikeasta kappaleesta, on kyseessä Louis Priman säveltämä swing jazz -kappale Sing, sing, sing. Tunnetuin ehkäpä Benny Goodmanin esittämä versio.
Hei,
lähdekirjallisuudesta ei löydy vastausta tähän kysymykseen. Ongelmana on myös se, miten esimerkiksi määritellään ”yleisyys” tai puhutaanko tietystä lehdestä vai kaikista suomalaista lehdistä.
Suomalaisen sanomalehtihistorian tärkeimmissä tutkimuksissa (Päiviö Tommila toim. Suomen lehdistön historia 1985–1992; Tommila & Salokangas: Sanomia kaikille: Suomen lehdistön historia) ei esimerkiksi käsitellä juuri lainkaan yleisönosastokirjoituksia.
Koska aihetta ei ole tutkittu, joudut selvittämään sitä itse. Lähteenä voit käyttää Kansalliskirjaston digitaalista sanomalehtiarkistoa, jossa haun voi kohdistaa 1930- luvulla julkaistuihin sanomalehtiin:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Vastausta kysymykseesi ei valitettavasti ole löytynyt. Jeerankaira-sanaa ei löydy Nykysuomen sanakirjasta, Kielitoimiston sanakirjasta, Suomen murteiden sanakirjasta eikä Suomen etymologisesta sanakirjasta.Kaikkien edellämainittujen sanakirjojen verkkoversiot ovat vapaasti käytettävissä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla osoitteessa Sanakirjat - Kotus.Jos joku lukijoistamme tunnistaa sanan, vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kirjan päähenkilön nimi on Winston Smith, eikä kirjassa tietääksemme esiinny Winston Graham -nimistä henkilöä. Internetistä hakiessa kyllä löytyy maininta ( http://www.irishinscotland.com/id5.html ), että Graham olisi kirjan päähenkilö, mutta mahtaneeko se olla sitten virheellinen tieto. Wikipediassa on lueteltu kirjan henkilöt http://en.wikipedia.org/wiki/Nineteen_Eighty-Four#Characters
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole kyseistä kirjaa. Kirja on saatavilla Tampereen kaupunginkirjastossa englanniksi ja Rauman kaupunginkirjastossa venäjäksi. Kirja voidaan niin halutessanne kaukolainata joko Tampereelta tai Raumalta. Voit tulla tekemään kaukolainapyynnön kotikirjastoosi. Kaukolainaus maksaa 2 e.
Lainaan aikaisempaa vastausta samaan kysymykseen:
Kirjastokortin katoamisesta kannattaa ilmoittaa välittömästi johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty. Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uuden kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen. Kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin uusiminen maksaa 3 € / aikuiset ja 2 € / alle 15-vuotiaat. Tässä vielä Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/fi-FI...
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä teoksia, jotka löytyivät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta. Kannattaa kysellä saatavuutta tai kaukolainausta lähikirjastosta:
Kirjastopoliittinen työryhmä: Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004 - työryhmän muistio (2001); Kirjasto muutti elämäni - kirjasto mukana elämässä / toim. Jaakko Korpisaari ja Maisa Lovio (2000); Sivistyksen paikka - kirjoituksia kirjaston tilasta / toim. Vesa Niinikangas ja Inkeri Näätsaari (2000); Kauppi, Raili: Kirjasto, sivistys, kasvatus (2000); Kirjastojen vuosisata - yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (1999); Kipinöitä oppimiseen - kirjasto oppimisen tukena / toim. Liisa Niinikangas (1996); Koivunen Hannele: Kirjasto merkityksen tuottajana tietoyhteiskunnassa (...
Nimi Leontina (lat. vahva kuin leijona), Leontine, Suomessa myös kirjoitusasussa Leontiina, Leontiuksen sisarnimi. Sen alkuperäinen muoto on Leontia, joka oli hunnien surmaama pohjoisafrikkalainen marttyyri 400-luvun lopulta.
Leontius-nimeä ei tunneta kansanomaisena, sillä se on sekoittunut muihin Leo-alkuisiin (Leo, Lion, Lay on teen). Nimi oli almanakassa vuoteen 1907 saakka (nimipäivä kesäk. 18., ks. http://almanakka.helsinki.fi/)– Leontiina nimeä ei sen sijaan ole ollut nimipäiväallakoissa. Nimi on annettu 1900-luvulla muutaman kerran (ks. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta tilastoja: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/)
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. 4. uud. p., Otava 2005
Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja. 3. tark....
