Kirja löytyy Tampereen kaupungin kirjastosta. Tiedot löytyvät Pallas-tietokannasta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/. Lisätietoja teoksesta voi kysyä puh. 3146 4014.
Etsitty teos saattaisi olla Carol S. Northin Naislääkärin taistelu ulos psykoosista (Recallmed, 1988).
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/byid/004714966
Kirjastot saattavat ottaa joitain kysytyimpiä uutuuksia omiin kokoelmiinsa, mutta ainakin monissa kirjastoissa on kierrätyshylly tai -kärry, johon voi jättää kirjojaan muiden iloksi. Kannattaa huomioida, että kyse on yleensä pienimuotoisesta toiminnasta, ja esimerkiksi Oulunkylän kirjaston kierrätyskärryyn voi tuoda kerralla korkeintaan viisi kirjaa.
Final Fantasy-pelin lukuisiin osiin on saatavana erilaisia ohjekirjoja paikallisista hyvin varustetuista kirjakaupoista tai pelikaupoista, mutta valitettavasti kirjaston hankintamäärärahat eivät riitä kaikkien yksittäisten fantasia-, playstation- ja pc-pelien ohjekirjojen hankkimiseen.
Voit toki kysyä tarkemmin kaukolainaamismahdollisuutta kirjastosta. Täällä Turussa kaukolaina maksaa 4€.
Voit myös vierailla pelin suomenkielisillä kotisivuilla
http://www.fffin.com/
Kyllä löytyy.
Vaasan kirjastossa on mm. 3 cd-levyä:
En bukett med rosor : 40 älskade sånger
Om maskros och tjärdoft : 20 visfavoriter
Så skimrande var aldrig havet : 20 visfavoriter
Käänny kirjastosi puolen ja pyydä että hakevat tietoa sinulle.
Runo ”Ihmisiä kidutetaan kaiken aikaa” on ilmestynyt Tiaisen kokoelmassa ”Vallan Casanovat” (WSOY, 1979) sivulla 13.
Runo ”Silmien peitot” on puolestaan Levolan runoteoksesta ”Valovuodet” (Weilin + Göös, 1985), josta se löytyy sivulta 75.
Runo ”Juon mielelläni kahvia ison tavaratalon baarissa” on sitten peräisin Rauhalan kokoelmasta ”Joki virtaa nyt eikä liiku” (Otava, 1969) sivulta 19. Se on julkaistu myös Rauhalan teoksessa ”Valossa näkyy kirjoitus: runot 1967-1976” (Otava, 1977) sivulla 80.
Barents Interreg IIA -ohjelma on Euroopan yhteisöjen komission yhteisöaloite. Yhteisöaloitteella tuetaan valtakunnan rajat ylittävää yhteistyötä ja autetaan unionin sisä- ja ulkorajoilla sijaitsevia alueita ratkaisemaan niiden syrjäisestä sijainnista ja valtakunnan rajoista johtuvia ongelmia. EU -maista Barents Interreg -alueita ovat Suomen ja Ruotsin pohjoiset läänit, eli Lapin ja Norrbottenin läänit. Barents yhteistyöalue muodostuu neljän valtakunnan, Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Norjan, pohjoisista osista. Ohjelmaa hallinnoi Lapin liitto http://www.lapinliitto.fi/ josta saa myös lisätietoa.
Paatsjoen vesistöalueella yhteisesti toteutettavan ympäristön tilan hallinnan kehittäminen, Paatsjoen voimalaitosten energiatuotannon liittäminen...
Voit toki käyttää HelMetiä jatkossakin. Sitä voi käyttää jopa ulkomailta. Ainoastaan kortin saamisen edellytys on, että on osoite Suomessa sekä voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Jos korttia ei käytä vuosiin, se saatetaan poistaa kirjastojärjestelmästä.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa löytyy lisää tietoja HelMet-kirjastojen asiakkaana olemisesta.
Etsit varmaankin Aukusti Salon tarinaa Nöh Nasunen jää kylään asumaan. Tarinan voi lukea esimerkiksi Aukusti Salon teoksista Meidän lasten aapinen ja Meidän lasten elämää (1. p. 1935) sekä teoksesta Rudolf Koivun lukukirja (koonnut Marja Kemppinen, 1977).
Edellä mainitut teokset kuuluvat oman alueenne verkkokirjaston kokoelmiin.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Satukortisto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?format=1&temp=9311
Kertomakirjallisuutta koskien aihealue on hyvin laaja.
OUTI-kirjastojen verkkokirjastosta www.outikirjastot.fi oman elämäntarinan tarkasteluun liittyvää kaunokirjallisuutta löytyy esimerkiksi asiasanoilla: identiteetti etsintä. Seuraaviin voisi tutustua:
- Kilkku Elina: Täydellinen näytelmä
- Sendker, Jan-Philipp: Sydämenääntä ei voi unohtaa
- Haig, Matt: Kuinka aika pysäytetään
- Vanhatalo, Pauliina: Toinen elämä, muistiinpanoja
https://outi.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%…
Vanhemmuudesta kertomakirjallisuudessa:
- Sallinen-Pentikäinen Karoliina: #Vauvavuosi
- Riina Katajavuori: Lahjat
- Eve Hietamies: Yösyöttö sekä Tarhapäivä
- Hippo Taatila: Isipappablues. Muita löytyneitä OUTI-kirjastojen tietokannasta...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Aloittaisin hakemalla henkilön nimellä verkkopalvelusta Finna.fi, jossa on esillä eri muistiorganisaatioiden aineistoa. Finna.fi sisältää myös Keski-kirjastojen aineiston. Palvelusta löytyy kuvia ja digitoituja artikkeleita, joilla pääset alkuun. Hyvältä artikkelilta vaikuttaa Laukaan joulussa julkaistu Niin hyvää vuosikertaa.
Keski-Suomen museon rakennusinventointiarkiston aineisto on myös pääasiassa digitoitu ja nähtävillä juuri Finna.fi:ssä. Keski-Suomen museo tutkii ja tallentaa tämän alueen rakennettua kulttuuriympäristöä. He pystyvät varmasti auttamaan sinua paremmin eteenpäin.
Valitettavasti Lope de Vegan valtaisaa tuotantoa on suomennettu hyvin vähän. Etsimästäsi sonetista 126 ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Hei!
Kyllä voi. Jos olet lainannut kirjan jostain Helmet-kirjastosta eli joko Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kirjastosta, voit palauttaa lainan mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Eli sinun ei tarvitse palauttaa aineistoa samaan kirjastoon, mistä olet lainannut sen.
Lisää tietoa kirjaston säännöistä ja käytänteistä löydät Helmet-verkkokirjastosta.
Hei
Sain apua Sibeliusmuseosta joka sijaitsee Turussa. Sieltä löytyi arkistosta Axel von Kothenin omin käsin tekemiä nuottikäsikirjoituksia missä oli myös laulujen tekstit. Löytyvät tässä pdf-kopioina liitteinä. På stranden kappaleen tekstin on tehnyt Ernst V. Knape ja tekstin kappaleeseen Och molnen de segla on Sigurd Bomanin käsialaa.
Mika Waltaria on käännetty persiaksi. Vaski-kirjastojen kokoelmasta löydät seuraavat teokset: Valtakunnan salaisuus (Mardī-i bālā-yi ṣalīb)Sinuhe egyptiläinen (Sinuhih pizishk-i makhṣuṣ-i fir'awn tai Sinuhe, pezeshke makhsuse Fer'on)Mikael Karvajalka (Mikajil, pezeshke soltan salim 1 ja 2) Huomioitavaa on, että käännösten alkukieli ei ole näissä suomi, vaan teokset ovat käännetty joko englannista tai ranskasta. Pääset tarkastelemaan suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä FILI:n sivuilta käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Jo kirkkojemme keskiaikaisten seinämaalausten joukossa oli vaakunoita, niistä on olemassa tutkimus
Ahlström-Taavitsainen, Camilla
Vapenbilder bland kalkmålningarna i Finlands medeltidskyrkor. - Helsingin yliopiston Taidehistorian laitos, 1884. - (Julkaisuja ; 8)
mutta varsinaiset vaakunasarjat ovat kai Ruotsin suurvalta-ajan eli 1600-luvun tyypillinen ilmiö. Valitettavasti en ole löytänyt mistään lähdeteoksesta kattavaa luetteloa kaikista tällaisista vaakunasarjoista. Näyttää siltä, että tutkimus on ollut enemmänkin kiinnostunut seinämaalauksista ja vanhoista veistoksista. Myöskin erinomainen keskiaikaisten kirkkojemme opas
Hiekkanen, Markus
Suomen keskiajan kivikirkot. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007
on enemmänkin kiinnostunut...
