Tervasaaresta löytyy vähän tietoa monesta eri lähteestä, mutta mitään koottua Tervasaaren historiikkiä en löytänyt. Museoviraston kirjastossa ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen arkistossa (Kunnalliskertomukset) kannattaa itse käydä selaamassa kirjoja.
Tervasaaren nimi on vanhoissa kartoissa ollut 1640-luvulla Tiäruholmen, Tiärholmen 1721, Tjärholmen 1781 ja Tjärholm 1845. Nimi johtuu saarella olleesta tervahovista eli tervan vientiä harjoittavien kauppiaiden varastoaitoista. Suomenkielinen nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien. Nykyiset nimiasut vahvistettu vuonna 1909.(Lähde: Helsingin kadunnimet)
Tervasaaren vaiheista kerrotaan Helsingin kaupungin historiassa(osa I), Eino E. Suolahden kirjoittamassa kappaleessa...
Kirsi Kunnas on suomalaisen lastenrunouden ja riimittelyn uranuurtajia. Hänen tunnetuimmista teoksistaan on otettu kymmeniä painoksia, niitä on käännetty useille kielille ja runot ja tarinat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Kunnas on sekä suomalaisen sadun että lastenlyriikan uudistaja. Hän on kirjoittanut myös useita runokokoelmia aikuisille. Kirjailijantyönsä lisäksi Kirsi Kunnas on myös merkittävä kulttuuripersoona, joka on nostanut esille lukemisen merkitystä, runoutta ja lapsille ääneen lukemisen tärkeyden.
Kirsi Kunnaksesta löytyy nettitietoa mm. Tampereen kaupunginkirjaston ylläpitämästä pirkanmaalaisten kirjailijoitten tietokannasta: http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
tai Suomen...
Kyllä tulee, koska tällöin myöhästymis- ja muistutusmaksujen yhteenlaskettu summa on 11 euroa.
Vaski-kirjastojen asiakkaana lainausoikeuden menettää jos maksuja on 10 euroa tai enemmän.
Lainausoikeuden saa takaisin kun maksaa kertyneet maksut.
Maksut voi maksaa missä tahansa Vaski-kirjastossa. Myöhästymis- ja muistutusmaksuista ei lähetetä kotiin erillistä laskua.
Lastu kirjastot (joihin Lahtikin kuuluu) kertovat sivuillaan:
"Kirjastoissa on langaton verkko, joten voit käyttää internetiä myös omalla laitteellasi."
Vuoden 2016 lopussa työttömyysaste Helsingin Pasilan alueella on ollut 12.5% eli työllisyysaste on ollut 87.5%. Työttömyys on ollut alentumaan pain, joten kunhan vuoden 2017 tilastot valmistuvat, Pasilan luvut voivat näyttää erilaisilta.
Lähteet:
Minna Salorinne: Helsingin työttömyys alueittain vuoden 2016 lopussa, Helsingin kaupunginkanslian tilastoja 2017:5, pdf-julkaisu.
http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2017-06-29/tyottomien-maara-kaantynyt-laskuun-helsingissa-tyottomyysaste-vuoden-2016-lopussa
Leo Tolstoin päiväkirjoja ei ole suomennettu. Joitain yksittäisiä kirjeitä, kirjeiden katkelmia ja referaatteja Tolstoin kirjeenvaihdosta sisältyy vuodet 1828-63 kattavaan kirjaan Leo Tolstoin elämä ja teokset : autobiografisia muistelmia, kirjeitä ja elämäkerrallisia aineksia. 1 nidos, Lapsuudesta ensi miehuuden ikään (WSOY, 1906). Kysymyksessä siteerattua kirjettä vuodelta 1856 kirjasta ei kuitenkaan löydy.
Teos
Alalammi, P., Fogelberg, P., Seppälä, M. (1986). Suomen kartasto: Vihko 121-122 (1986). Maanpinnan muodot, korkeus- ja syvyyssuhteet, geomorfologia (5. laitos.). Helsinki: Maanmittaushallitus.
ei ole varsinainen karttakirja, mutta antaa perustiedot aiheesta
Andy Warholin Marilyn-teoksista on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin: "Maalauksen tekeminen julkisuuden henkilöstä ei edellytä mitään erillistä lupaa, kuka tahansa voi tehdä oman versionsa "Marilyn Monroe" -nimisestä ikonista."
Hei,
Juuri tämän version suunnittelijasta ja suunnitteluajankohdasta en tiedä, mutta kyseisen patsaan esikuvana lienee "Seinen tuntematon". Tämä 1880-luvulla joesta löydetyn tytön kasvot on monistettu lukuisiin eri versioihin, jopa elvytysnukelle. Tällä haulla löytyy netistä kovasti tuon näköisiä naispäitä.
Ehkä näillä tiedoilla pääsee eteenpäin.
Helsingin Sanomien aikakonetta tutkimalla löytyy ilmoitusten perusteella aikakaudelta ainakin seuraavat harmonikansoittokilpailut Helsingistä:
Vuoden 1969 Suomen harmonikkamestaruuskilpailut Koiton juhlasalissa 16.3.1969
Vuoden 1970 Suomen harmonikkamestaruuskilpailut 20.4.1970 Helsingin suomalainen työväenopisto.
Muitakin harmonikkakilpailuja on tietysti voitu Helsingissä näinä vuosina järjestää. Aikakoneen haku ei ole tällaisessa etsintätyössä paras mahdollinen. Asiasta voisikin kysellä Suomen harmonikkaliitosta. Heillä voisi arkistoissaan olla tarkempaa tietoa. https://www.harmonikkaliitto.fi/suomen-harmonikkaliitto/henkilokunta-ja…;
Voit hakea laulua sen alkusanojen mukaan Tampereen kaupunginkirjaston musiikin tiedonhaun sivulla:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=findm&sesid=1147083650&ulang=fin
Kirjoita alkusanat nimeke-hakulaatikkoon ja klikkaa hae-painiketta (rajauksia ei kannata tehdä). Saat luettelon äänitteistä ja nuoteista, joissa hakemasi laulu on.
Wild is the wind -elokuvaa ei ole kirjastoissa lainattavissa. Verkkokaupassa Joe's Classic Movies http://www.joesclassicmovies.com/ sitä on saatavilla hintaan $9.50.
On tosiaan vaikea löytää vastaavanlaista väitöstasoista tutkimusta. Nuorisotiedon talon nuorisotutkimuksen linkkiin
http://www.ungasvalmaskin.fi/sivu.php?artikkeli_id=4&luokitus_id=5 on koottu eri yliopistojen ja laitosten tutkimuksia ja lehtien artikkeleja. Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta löytyy asiasanalla "hallintokuntien yhteistyö" 45 viitettä. Ikävä kyllä viitteistä ei selviä, minkätasoisesta tutkimuksesta on kysymys, mutta sen voi selvittää esim. yliopistokirjastojen yhteisestä tietokannasta, Lindasta http://finna.fi Esim. Määttä, Mirja
Yhteinen verkosto? tutkimus nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä poikkihallinnollisista ryhmistä / Mirja Määttä. -- Helsinki : Helsingin yliopisto, sosiologian laitos, 2007. Väitöskirja...
Sillbölen kaivosten historiasta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Helsingin pitäjän historia III - Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865 (s.289 Vuoriteollisuus 1700-luvulla: rautakaivoksia ja sulattohankkeita)
Helsingin pitäjä 1981 (s.84 Jukka Hako: Sillböle kertoo metallin menneisyydestä)
Korpinen Lauri: Käsikirjoitus Helsingin pitäjän historiaksi 2 (s. 107 Vuoritoimesta 1700-luvun jälki- ja 1800-luvun alkupuoliskolla).
Vantaan historiaa on kerätty myös nettiin http://www.tietovantaa.fi/gm/wl/newsp/vs/spages/tv/histfram.html Vantaan 650-vuotisjuhlan merkeissä. (Valitettavasti vain Kaivokselaa käsittelevät sivut eivät vielä näyttäneet olevan valmiina.) Kaupungin museo pystynee paremmin auttamaan kuvien ja esineistön...
Organisaatio(i)sta löytyy runsaasti kirjallisuutta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista mm.: Organisaatio ja yrittäjyys vuodelta 1997 ja Raili Moilasen Oppiva organisaatio - tausta ja käsitteistö vuodelta 1996, jossa pitäisi olla myös organisaatioteorioista. Molemmat ovat lainassa Vantaan pääkirjastosta. Mika Kamenskyn Strateginen johtaminen vuodelta 2000 on vasta tulossa Vantaan kaupunginkirjastoihin; Espoosta se on lainassa. Jouko Hannuksen Strateginen uudistuminen vuodelta 1999 on lainassa Vantaan pääkirjastosta, samoin Riitta Strömmerin Henkilöstöjohtaminen vuodelta 1999. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, Plussasta (http://www.libplussa.fi)), voi etsiä lisää aihehauilla: organisaatio(t), henkilöstöstöjohtaminen ja...
Ikävä kyllä ei löytynyt tietoa, että novelli olisi suomennettu.
Kirjasammosta www.kirjasampo.fi löytyi tietoa, että Stig Dagermanilta on suomennettu romaanit Käärme ja Äidin varjossa. Lisäksi novellikokoelma 27 pohjoismaista kertojaa sisältää Dagermanin novellin Bon soir.
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole saatavissa. Yksittäisten kirjastojen tai kirjastokimppojen lainatuimmista tai varatuimmista kirjoista voi kyllä tilastoja löytää, mutta nekin pitää etsiä yksitellen - kätevästi yhteen lähteeseen koottuna niitä ei valitettavasti ole tarjolla.
1700-luvulla peruukit valmistettiin tavallisesti oikeista hiuksista tai eläimen karvoista (yleisimmin hevosen jouhista tai vuohen karvoista). Vähävaraisimmat saattoivat teettää peruukkinsa jopa villalangasta. Kalleimpia ja arvokkaimpia olivat aidosta hiuksesta sidotut peruukit.
Lähteet:
Richard Corson, Fashions in hair : the first five thousand years
Jaakko Selin, Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista
Encyclopedia of hair : a cultural history
Kyseessä on Taimi Ahon (1927 - 2015) runo Siivooja saa paikan, joka sisältyy kokoelmaan Rakentava rakkaus (2003).
https://finna.fi/Record/piki.639471
Lisää runosta ja runoilijasta voit lukea täältä:
https://www.nokiankaupunki.fi/vapaa-aika/kirjasto/nokialaiskirjailijat/…
Jos haluat Helmet-kirjastokortin, sinun täytyy käydä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjastossa ja esittää siellä kirjaston kirjaston hyväksymä henkilötodistus. Hyväksyttyjä henkilötodistuksia ovat EU-maiden henkilötodistukset, passi, suomalainen ajokortti, kuvallinen Kela-kortti, Suomessa olevan vastaanottokeskuksen asukaskortti ja Maahanmuuttoviraston myöntämä oleskelulupakortti. Alle 18-vuotiailta hyväksytään myös kuvaton Kela-kortti.
Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saantia täyttämällä verkossa ennakkorekisteröintilomakkeen.
Helmet-kortin saannin edellytyksenä on osoite Suomessa.
Lähteet:
Helmet : Kirjastokortti ja lainaaminen
