Jukka Kuoppamäen suomennosta Fiilikseen Joseph C. Garlandin sävellyksestä In the mood ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa mahdollisuus saada sen sanat talteen on kuunnella kappale levyltä. Ainoa tunnettu levytys on yhtyeen Mirumaru samannimisellä albumilla vuodelta 1977 (Scandia SLP640). Sitä ei valitettavasti näytä olevan yleisten kirjastojen kokoelmissa, joten ainoa mahdollisuus kuunnella sitä on varata aika joko Kansalliskirjaston musiikkikirjastosta (+358 (0)2941 21611, kk-musiikki@helsinki.fi) tai Musiikkiarkistosta, joiden kokoelmissa levy on.
Heikki Poroila
Kyseessä lienee paketti nimeltä Metodo practico di canto italiano--high voice / hohe Stimme.Se sisältää 39-sivuisen laulunoppaan ja CD-levyn (tunniste M577081984). Se on julkaistu vuonna 2000, eikä kuulu vielä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmaan. Espoon kaupunginkirjastossa se sen sijaan jo on Leppävaarassa ja Tapiolassa, joista sen voi tilata Helsingin kaupungikirjastoon. Ajantasaisen saatavuustiedon voitte tarkastaa aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi/).
Netistä ei taida löytyä listaa kotimaisten kirjojen oikeudenhaltijoista. Näissä asioissa kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, joka on kirjailijoiden ja kääntäjien valtakunnallinen tekijänoikeusjärjestö. Yhdistys edistää, valvoo ja hallinnoi kirjoittajien tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy lisätietoa käyttöoikeuksista.
Sanasto:
http://www.sanasto.fi/
http://www.sanasto.fi/yhteystiedot.asp
Painettua nuottijulkaisua ei löytynyt. Nuotti on tilattavissa The-Sheet-Music-Store-verkkokaupan kautta osoitteesta: http://isisippianosheetmusic.blogspot.com/ .
Kaikkia Helsingin kaupungin kesätyöpaikkoja haetaan kaupungin työpaikkasivuston kautta. Se löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.hel.fi/hki/Rekry/fi/Kes_ty_t/Ty_nhaku
Urostyö on vanhahtava muoto sanasta urotyö, uroteko. Jauhokuli taas tarkoittaa jauhosäkkiä.
Sana-Lennätin-lehti on mitä ilmeisimmin halunnut välittää lukijoilleen tiedon kahdesta epätavallisesta tapahtumasta, joista toisessa (pärekoriksi muuttunut susi) on vahvoja ihmetarinan aineksia. Se, miten nämä merkillisyydet ovat tapahtuneet, on nähtävästi haluttu jättää lukijan mielikuvituksen varaan, eikä tapahtumien kulkua voi näin jälkeenpäin kuin korkeintaan arvailla. Vuohi on päätynyt punnittavaksi, mutta onko se ollut säkissä vai vain päätynyt säkkien joukkoon, kun sitä on syystä tai toisesta luultu jauhosäkiksi - mene ja tiedä. Ehkäpä tässäkin on kyse muodonmuutoksesta samaan tapaan kuin suden ja pärekorin tapauksessa.
Vakiintunutta suomennosta käsitteelle ei ole. Sen voi kääntää “hitaaksi elokuvaksi”.
Akateemisessa tekstissä kannattaa laittaa englanninkielinen sanapari ensimmäisen suomenkielisen maininnan perään sulkeisiin.
Lähde:
Jaakko Seppälä (elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti, Helsingin yliopisto)
Aiheesta ei ihan suoraan löytynyt kirjoja, mutta voit katsoa, olisiko esimerkiksi näistä hyötyä:
Aavaluoma, Sanna: Elämä SuhteelliSeksi : kirjoituksia psykoseksuaalisuudesta
Kihlström, Marja: Iso O : matkaopas huipulle
Oulasmaa, Minna: Sexfullness : yhdessä jaettu nautinto
Santalahti, Tarja: Seksuaaliterapia
Sexologi för psykologer och psykoterapeuter
Virtanen, Jukka: Kliininen seksologia
Maljakon muoto ja koko näyttäisi vastaavan Kupittaan Saven vuosien 1941 ja 1948 kuvaston lampunjalkaa 606. Tuotetta oli saatavana mm. yksivärisenä, käsinmaalattuna ruskealle pohjalle, käsinmaalattuna vaalealle pohjalle jne. Maalaustekniikkana on ollut ruiskumaalaus, johon kuvio on tehty sienellä pyyhkimällä. Tämä maalauskoristelu oli Kupittaalla 1940-luvulla hyvin tavallinen, ja ruskealla tehty koristemaalaus oli yksiväristä lukuun ottamatta esineiden edullisin koristeluvaihtoehto.
Lähteet:
Kupittaan Savi: Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941
Kupittaan Savi: Kuvasto keramiikkavalmisteista 1948
Laila Zink (1915 - 1999): Kupittaan Saven romantikko (2010)
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelusta löytyi pieni uutinen 9.7.1981, jossa kaupunki onnittelee sata vuotta täyttänyttä asukastaan. Uutisessa kerrotaan, että päivänsankari sai apulaiskaupunginjohtajalta 5500 markan rahalahjan, kukkakimpun ja herkkukorin. Uutisessa todetaan myös, että joitakin vuosia aiemmin kaupunki vielä myönsi satavuotiailleen ylimääräisen eläkkeen, mutta "nyt katsotaan lahjan olevan mukavampi tapa muistaa". Lisäksi HS:n Aikakoneessa on 4.2.1980 numerossa Uula Erosen pakina, jossa hän terävästi moittii kaupungin tekemää päätöstä muuttaa satavuotiaiden lisäeläke kertaluontoiseksi lahjaksi.Kirjoitusten perusteella näyttää siltä, että Helsingin kaupunki valitettavasti luopui satavuotiaiden eläkkeistä jo 1970-luvun puolella...
Kanteleiden hintahaarukka riippuu merkistä ja kanteleen ominaisuuksista. Pikainen googlailu musiikkiliikkeiden nettikaupoista kertoi että halvimmillaan kanteleen saisi uutena vähän reilulla satasella ja käytettyinä kanteleita sitten liikkuu alle satasella. Käytettynä varmastikin uskaltaa hyvin ostaa, jos soitinta on hyvin pidetty niin ei sen pitäisi juuri erota uudesta ja usein käytettyjen tuotteiden myynti-ilmoituksissa näkyy kuntoarvio, mikä antaa osviittaa ja auttaa ostopäätöksessä. Kanteleen soiton opetusta löytyy maksutta netistäkin: 5-kielisen kanteleen alkuopetus videot nyt julkaistu! – Soivat MusikantitJa myös kursseja pääkaupunkiseudulta esimerkiksi työväenopistoilla ja musiikkiopistoilla, eivätkä hinnatkaan päätä huimaa...
Kirjastojen käyttämässä yleisessä asiasanastossa ei käytetä sanaa lapsilähtöisyys vaan lapsikeskeisyys. Siksi asiasanahaulla lapsilähtöisyys et saa viitteitä. Voit sen sijaan käyttää asiasanaa lapsikeskeisyys. Jos haluat välttämättä hakea sanalla lapsilähtöisyys, voit käyttää sitä vapaatekstisanana katkaistuna (esim. lapsiläht-), jotta kaikki eri taivutusmuodot tulevat esiin.
Porsse-kirjastojen tietokannasta, johon Pornaisten kirjastokin kuuluu, löytyy asiasanalla lapsikeskeisyys 8 viitettä, esim. Hytönen, Juhani: Lapsikeskeinen kasvatus (2002).
Vapaatekstihaulla lapsikesk- löytyy 3 viitettä, esim. Anna lapsen leikkiä, kirja leikistä ja lapsilähtöisyydestä (1996).
Linda-tietokannasta, jota voit käyttää kirjastossa löytyy useita...
Lapponia-teoksen (alkuteos 1674 latinaksi) on kääntänyt suomeksi Tuomo Itkonen, kielentarkistus Kerttu Manninen. Teoksesta on ilmestynyt kaksi painosta: Karisto 1963 (Lapin tutkimusseuran Acta Lapponica-sarja nro 2) ja Karisto 1979.
Ainakin Sanoma-yhtiön lehdissä on aiheesta ollut juttuja seuraavasti:
Helsingin Sanomat 8.9.1995
Iltasanomat 8.9.1995
Helsingin Sanomat 29.6.1997
Helsingin Sanomat 18.2.1999
Helsingin Sanomat 3.9.2005
Helsingin Sanomat 7.9.2005
Kirjoittelun aiheuttajana on myös ollut Anssi Auvisen v. 1997 tarkastettu väitöskirja (Tampereen yliopisto)
Cancer risk from low doses of ionizing radiation
Säteilyturvakeskus on myöhemmin pyrkinyt selvittämään asiaa, sen tutkimusraportin pääkohdat voi lukea osoitteessa
http://www.stuk.fi/tutkimus/terveyshaitat/fi_FI/lento/. Tämän tutkimuksen tekijä oli Katja Kojo.
Säteilyturvakeskuksen sivuilta löytyy runsaasti tietoa säteilyn terveysvaikutuksista ja niistä kirjoitetuista artikkeleista http://www.stuk.fi/.
Etsit Helmet.finna.fi - sivun hausta teoksia, joiden asiasanana (= Aihe) on SUOMEN KIELI ja rajoitat tulosjoukot aineiston mukaan, niin että mukaan tulevat vain PELIT. Tulokseksi saat kuusi pelia, joista minun mielestäni ainakin kolme sopii hyvin suomea vieraana kielenä opiskelevalle. Suomen mestarin sanapeli - sanastoa kasvattava korttipeli kielenopiskelin tueksi, Suupaltti - lautapeli suomen opiskelijoille (A1.3 - B1.1) ja Sana sanottavana - sana- ja sanontapeli edistyneille kielen opiskelijoille (B1 - B2).
Säilytämme Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa Kouvolan Sanomia mikrofilmikokoelmana kuten muitakin Kymenlaakson alueen sanomalehtiä. Kokoelmat ovat asiakkaiden käytettävissä kirjastomme mikrofilmienlukuhuoneessa. Asiakkaille lähetämme myös kaukolainoina mikrofilmejä/-kortteja. Kaukolainat voi tilata lähimmän kirjastonsa kautta ja lukea tilaavan kirjaston lukulaitteella. Kopioinnin edellytyksenä siis on, että kaukolainaavassa kírjastossa on mikrofilmien lukulaite, jolla myös kopiointi onnistuu. Pyynnöstä teemme myös kopioita asiakkaalle, kun meille lähetetään kaukolainapyyntöjä.
Tällä hetkellä kopioiden hinnat ovat 1 kpl A4-kokoinen 0.50 € ja A3-kokoinen
1 € eli puolta kalliimpi. Jos tilaa kaukolainan, kopiomaksujen...
Mikäli Sinulla on rästissä maksuja Helsingin kaupunginkirjastolle, kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin pääkirjaston perintään, p. 09 - 310 85307 tai sähköpostitse perinta@lib.hel.fi . Maksuja voi suorittaa pankkitilin kautta; kirjastossa ei ole siis välttämätöntä käydä paikan päällä.
Helsingin kaupunginkirjasto on siirtynyt maaliskuussa 2002 tehoperintään ja perintätoimiston käyttöön, joten kannattaa hoitaa asia nyt hyvissä ajoin pois päiväjärjestyksestä: http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm .
Teoksessa Haltsonen, Sulo & Puranen, Rauni Kaunokirjallisuutemme käännöksiä (SKS, 1979)ainoana suomenkielestä arabiaksi käännettynä kaunokirjallisena teoksena mainitaan Mika Waltarin teos Vieras mies tuli taloon.
Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen Internetsivuilla (http://dbgw.finlit.fi/fili/)on käytettävissä käännöskirjallisuuden tietokanta. Haku 'käännöksen kieli : arabia' tuottaa tulokseksi 11 viitettä, esim. Aleksis Kivi Seitsemän veljestä ja Veijo Meri Manillaköysi.
Jyväskylän kaupunginkirjasto -
Keski-Suomen maakuntakirjasto
Tietopalvelu
