Alla olevista saattaa olla hyötyä, niitä voitte kysellä lähikirjastosta. Kannattaisi kysyä myös Suomen Pelastusalan keskusjärjestöstä onko siellä uudempaa ja parempaa aineistoa saatavilla.
1. Männikkö, Seppo, Turvallisuusselvityksen laadintaopas : paloturvallisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon vanhusten palvelutaloissa ja hoitolaitoksissa sekä muissa toimintakyvyltään alentuneiden tai rajoitettujen henkilöiden käyttöön tarkoitetuissa kohteissa. Helsinki : Suomen pelastusalan keskusjärjestö, 2004 (Tampere : Tammer-paino)
2. Jaakkola, Erkki, Kouluttajan opas. 1996
3. Sisäasiainministeriö. Pelastusosasto, Paikallinen pelastuskoulutus ja -valistaminen = Lokal räddningsutbildning och -upplysning, Helsinki : Edita, 1997.
4....
Lukitseminen on Helmet-verkkokorjaston uusi toiminto.
Lukitsemalla varauksen voit estää varauksesi etenemisen varausjonossa esimerkiksi lomasi aikana. Ennen lukitsemismahdollisuutta saattoi pitkään odotettu varaus tulla noudettavaksi juuri lomamatkan aikana, jolloin sitä ei pääsekään noutamaan, ja varattu teos siirtyä jonossa seuraavalle.
Kannattaa muistaa poistaa lukitus heti, kun taas on mahdollista noutaa se kirjastosta.
Helmetin sivuilla neuvotaan toimimaan näin: " Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä"."
https://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Lasten sosiaalisista suhteista on ilmestynyt useita teoksia. Muutamia esimerkkejä:
- Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus, 2012
- Pienten piirissä, yhteisöllisyyden merkitys lasten hyvinvoinnille/toim. Päivi Marjanen, Marjaana Marttila, Marjo Varsa, 2013
- Webster-Stratton, Carolyn: Kuinka edistää lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja, 2011
Aikaisemmin ilmestyneistä paljon huomiota sai Christina Salmivallin teos Kaverien kanssa, vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys, 2005
Internetissä on Oulun yliopistossa tehty väitöskirja Kronqvist, Eeva-Liisa: Mitä lapsiryhmässä tapahtuu, pienten lasten yhteistoiminta, sen rakentuminen ja kehittyminen spontaaneissa leikkitilanteissa, 2004.
http://herkules.oulu.fi/isbn9514273915...
Turun kaupunginkirjastoon tehdyistä varauksista saa aina postitse ilmoituksen, kun varaus on noudettavissa. Varattua teosta pidetään 7 päivää asiakkaalle varattuna. Osoite kannattaa aina pitää ajan tasalla varausta tehtäessä, jotta ilmoitus tulee oikeaan osoitteeseen. Tulevaisuudessa ilmoituksen voi saada myös sähköpostitse, mutta vielä tällä hetkellä se ei ole mahdollista.
Kertomuksia 1800-luvun pariisilaisesta taidekaupasta voisi löytyä taidekauppiaiden muistelmista. Nämä kaksi aiheeseen liittyvää kirjaa ovat saatavissa suomeksi Helmet-kirjastoista.
Ambroise Vollard: Taulukauppiaan muistelmat
Daniel-Henry Kahnweiler: Taiteilijani - galleriani
Moottoriajoneuvoverolain löydät osoitteesta hhttp://www.finlex.fi/ .Valitse etusivulta Lainsäädäntö. Laki
annettiin jo 30.12.1966 ja sen numero on 722. Tämän jälkeen lakiin on tehty useita muutoksia ja haluat
varmaankin laista tällä hetkellä voimassa olevan muodon. Viimeisimmät yhdeksättä pykälää koskevat
muutokset ovat 522/1994 ja 1538/1995, joten sinun kannattaa hakea nämä lait finlexistä.
Voit käyttää myös painettuja lähteitä eli kyseisien vuosien Suomen säädöskokoelmia, jotka ovat ainoita
virallisia lähteitä lakeihin ja asetuksiin. Verolait 2001 -julkaisussa on moottoriajoneuvoverolaki niin että
siinä on huomioitu lakiin tulleet muutokset.
Moottoriajoneuvoverolain (Laki moottoriajoneuvoverosta 30.12.1966/722) yhdeksäs pykälä kuuluu...
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kyseistä kirjaa ole ainakaan tällä hetkellä saatavissa Suomen kirjastoista. Kirja on kuitenkin mahdollista tilata kaukolainana ulkomailta, joskin kaukolainalle voi helposti kertyä jo enemmän hintaa kuin mitä kirjan hankkiminen Suomesta tai ulkomailta maksaisi. Voit tehdä myös halutessasi Helsingin kaupunginkirjastolle kirjasta hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä lomakkeella. Kaukolainan hinta voi olla ulkomailta tilattuna jopa 25 euroa.
Valitettavasti kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista ei löydy tietoa sukunimestä Färlin. Myöskään internetistä ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Ruotsissa Färlin-nimisiä näyttäisi olevan 132 (http://namntips.se/efternamn/Färlin/), Suomessa puolestaan Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan 64 (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1). Kyselin myös hyvin ruotsia ja norjaa osaavalta kollegalta, mistä ruotsinkielisestä sanasta Färlin voisi olla muunnos, mutta emme keksineet ratkaisua.
Suomessa on vakiintunut luonnonvarainen villisikakanta, jonka koko oli Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuoden 2019 tammikuun alussa 1500–2650 yksilöä.
Lisästietoa ja levinneisyyskartat Luonnonvarakeskuksen raportissa: https://wordpress1.luke.fi/riistahavainnot-hirvielaimet/wp-content/uploads/sites/5/2019/03/Villisikakanta-arvio_2019.pdf.
Otaksuttavasti, etsitään siis laulua nimeltä "Suomen kaartin paluulaulu".
Kappaleesta on kysytty aiemminkin palstalla aiemminkin, sanat löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta kolme, jossa myös kerrotaan laulusta lisää.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-sanoittanut-kappaleen-oi
Äänitetietokanta Fonosta löytyy eri versiointeja savikiekoista lähtien:
http://www.fono.fi/LaajennettuHakutulos.aspx?kappale=suomen+kaartin+pal…
Ja ainakin kansalliskirjastossa voi päästä kuuntelemaan digitoitua tallennetta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4549654
Tätä kannattaa kysyä suoraan siitä kirjastosta, josta on kyse. Eri kirjastoissa saattaa olla erilaiset käytännöt sen suhteen, milloin niiden varaushyllyt selvitetään.
Sosiaaliteknologiaan/sosiaalitekniikkaan kuuluu sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytönosaaminen. Näitä ovat mm. asunnon esteettömyysratkaisut, toimintarajoitteisen henkilön nostolaite tai vaikkapa turvapuhelin.Lisätietoa esim.Vanhustyön keskusliitto ja Jaana Leikas. Ikäteknologia. 1. p. [Helsinki]: Vanhustyön keskusliitto, 2014.Nordlund, Marika, Lea Stenberg, Kristina Forsberg, Jaana Nykänen, Paula Ranta, ja Anne Virkkunen. Ikäteknologian Monimuotoinen Maailma: KÄKÄTE-projektin Loppuraportti. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto : Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, 2014.
Sharpen Sap R/3 –kirja on Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa. Tällä hetkellä tosin kaikki kappaleet ovat lainassa. Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) näet kirjastot ja eräpäivät. Muita Sap R/3 –kirjoja kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy.
Yliopistokirjastojen Linda-haun kautta kirjoja löytyy useita. Lindaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston työasemilla tai pyytää virkailijaa tekemään haun. Kirjoita hakusanaksi sap ja valitse hakutyypiksi asiasana. Kirjoja löytyy mm. Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin Kauppakorkeakoulun kokoelmista. Monet kirjoista ovat luettavissa myös elektronisesti, mutta vaativat lukemista varten Ebrary-lukuohjelman, joka on monien yliopistojen, mm. Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoilla.
Einojuhani Rautavaarasta löytyy runsaasti tietoa sekä kirjoissa että lehtiartikkeleissa. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (osoitteessa http://www.libplussa.fi/) löydät kirjoja ja myös osan lehtiartikkeleista yksinkertaisella asiasanahaulla (asiasanana "Rautavaara Einojuhani") .
Huomattavasti enemmän lehtiartikkeliviitteitä löytyy kuitenkin Aleksi -tietokannasta (tällä hetkellä 46 artikkelia ja 18 arvostelua). Pääkaupunkiseudun kirjastoissa pääsisit tutustumaan Aleksin artikkelihakuun, ja ainakin Helsingin pääkirjastosta saisit luettaviksesi suurimman osan kyseisistä
lehdistä.
Jos et kuitenkaan lainkaan asioi Suomen puolella, joutunet kysymään tukholmalaisista kirjastoista pääsyä Aleksi-tietokantaan, jota...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole kirjasto, jolla olisi oma kokoelma. Kirjoja ja muita aineistoja kannattaa aina etsiä suoraa kirjastojen tietokannoista. Mitään etsityistä ei löydy ainakaan HelMet-kirjastoista, joten kyse lienee ns. tieteellisestä kirjallisuudesta. Sen etsiminen kannattaa aina aloittaa oman oppilaitoksen kirjastosta, jossa myös osataan neuvoa parhaiten. Usein hyvä aloituspiste on Helsingin yliopiston kirjaston HELKA-tietokanta, joka sisältää yliopiston eri laitosten ja pääkirjaston kokoelmatiedot.
Kirjastosta kannattaa tällaisia kysellä myös siksi, että henkilökunta voi asiakkaan kanssa suoraan miettiä eri vaihtoehtoja, kaukolainausta, mahdollista kiirettä jne. Palvelu voidaan siinä tiskillä räätälöidä asiakkaan...
Suomen ensimmäisen myymälän yhteydessä toimivan paahtokoneen otti käyttöön helsinkiläinen kauppias C.F. Blomberg vuonna 1883 ja ensimmäisen varsinaisen kahvipaahtimon aloitti kauppahuone Gustav Paulig vuonna 1904.
Sipilä, Jorma. Yhä Jalompaa Kahvijuomaa!: Suomen Kahvi- Ja Vastikepaahtimot Sekä Sikuritehtaat. Helsinki: Edita, 2007.
https://akaansipila.yhdistysavain.fi/?x118281=172992
"Blombergin paahtimoa seurasi pienpaahtimoiden aalto vuosisadan ensimmäisinä vuosina, kun kahvikauppojen yhteyteen alettiin perustaa omia paahtimoita. Valtaosa niistä paahtoi kahvia omille asiakkailleen. Ensimmäinen ensisijaisesti jälleenmyyjille suunnattu paahtimo perustettiin 1904."
Nieminen, Petri, Terho Puustinen, Laura...
Jyrki Vainonen on suomentanut William Butler Yeatsin runon The Stolen Child kokoelmasta Cross Ways (1889). Jyrki Vainosen suomennoksessa runon nimi on Keijujen viemä lapsi. Runosuomennos sisältyy Yeatsin valittujen runojen kokoelmaan Torni ja kierreportaat (Basam Books, 2015, s. 30).
