Testasin lainaushistorian lähettämistä sähköpostiin, ja näyttää tosiaan olevan niin, että vaikka itse lainaushistoria näkyykin järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan, lähetystiedosto on päinvastaisessa järjestyksessä, eikä sitä pysty muuttamaan.
Itse asiassa järjestys vanhimmasta uusimpaan onkin se perusjärjestys, jossa lainaushistoria kirjastojärjestelmän uumenissa on. Vasta joitakin aikoja sitten järjestelmään saatiin (käyttäjien toivomuksesta) se uudistus, että näytöllä historia näkyy uusimmasta vanhimpaan. Mutta valitettavasti tämä uudistus ei näköjään siis ulottunut lähetystiedostoon asti. Käyttäjät ovat toivoneet lainaushistoriaan myös muunlaisia järjestämis- ja hakumahdollisuuksia, mutta toistaiseksi mahdollisuudet ovat...
Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa ei toistaiseksi voi varata netin kautta. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisrekisteriä voi kuitenkin selailla netissä (http://www.libplussa.fi tai esim. Hgin kaupunginkirjaston etusivulta linkki 'Kirjat ja muu aineisto'), mutta varaukset täytyy tehdä entiseen malliin kirjastossa.
Mainitsemasi teos on saatavilla esimerkiksi Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Voit lainata sen kaukopalvelun avulla itsellesi.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlib&previd=fullt&celi=10702&do…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Et kertonut kotikuntaasi, mutta Helka:n mainitsemisesta päättelen, että olet pääkaupunkiseudulta. Valitettavasti et voi ainakaan Helsingin kaupunginkirjaston kautta tehdä kaukolainausta muiden paikkakuntien kirjastoista, sillä kaukopalvelun periaatteena on, että kaukolainaksi ei voi saada sellaista teosta, jota on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa, vaikka kyseinen teos olisikin tällä hetkellä lainassa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Ja etsimääsi Goffmanin teosta kuitenkin löytyy Helmet-kirjastoista kaksi kappaletta ja Helka-kirjastoista niinkin hyvin kuin 41 kappaletta (joista lyhytlainoja tällä hetkellä vielä paikallakin).
Toimituksemme jäsenet muistavat itsekin opiskeluajoiltaan, että kurssikirjoja oli aina vaikea...
Mervi Hongiston ja Merja Pihlajamäen teoksesta Saunan salaisuus löytyy tietoa hoitoturvetuotannosta ja turvehoidoista. Liisa Kinnusen teoksessa Äiti Maan parantavat hoidot tekijä kertoo itse kehittämästään hoitoturpeesta ja sen vaikutuksista eri vaivoihin. Tieteellisempi lähestymistapa löytyy Harry Uosukaisen teoksesta Turpeen balneologinen käyttö (Oulun yliopisto, 2001. 46 lehteä)
Kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, mutta todennäköisesti se johtuu siitä, että Vietnam on ollut Kiinan vallan alla ja myös kieli on saanut vaikutteita kiinan kielestä.
Lisätietoa vietnamin kielestä:
Kieli - Vietnam-seura ry (vietnamseura.fi)
Vietnamin kieli – Wikipedia
Olisiko kyseessä kirja Helsingfors: från Kalevala till snowcrash, tekijänä Anneli Jordahl ja painopaikka Tukholma, Dagens Nyheter 1999
Kirja löytyy hyllystä useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastoista, kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Joukon, Kostin ja Paavon Baby blue (1977) on käännös Neil Sedakan ja Howard Greenfieldin samannimisestä kappaleesta. Sedakan alkuperäinen levytys on vuodelta 1975. Suomenkieliset sanat kappaleeseen kirjoitti Chrisse Johansson. Meillä sen ensimmäisenä levylle lauloi Tapani Kansa.Song: Baby Blue written by Howard Greenfield, Neil Sedaka | SecondHandSongs
Tässä joitakin poimintoja mainitsemistasi aiheista. Vankilat on niin laaja aihe, että listan muodostaminen on mahdotonta. Kannattaa hakea Vanamo-verkkokirjastosta Vankilat-hakusanalla ja tarvittaessa rajata hakua. Lähetystyöstä löytyy myös näiden lisäksi runsaasti aineistoa. Tosipohjaisia elämäkertoja meillä on niin paljon, että suosittelisin kirjastokäyntiä. Parhaan käsityksen niistä saa hyllyjä selailemalla - ellei sitten teillä ole mielessänne hyvin rajattu ryhmä. https://vanamo.finna.fi/ Koulukoti + nuorisokoti:Anna-Maija Kokko: Matkalla yhdessä tekemiseen: Nupro - nuorten integroitu hoitomalli, 1994Ensio Kyppö: Ne kovimmat pojat: Heidän koulukotinsa yhteiskunnan muutospaineessa - Kokemuksia, muistoja ja mietteitä...
Elokuva on
Nimi: Viskningar och rop (virallinen nimi)
Kuiskauksia ja huutoja (suomenkielinen nimi)
Cris et chuchotements (muu nimi)
Cries and Whispers (englanninkielinen nimi)
Maa: Ruotsi SE
Laji1: pitkä
Laji2: fiktio
Valmistumisvuosi: 1972
Lähde: lähdekirjallisuus
Ensi-ilta päivämäärä: 04.10.1974
Ensi-ilta paikat: Maxim 2
Tekijä: Ingmar Bergman - ohjaus
Näyttelijä: Harriet Andersson (Agnes)
Kari Sylwan (Anna)
Ingrid Thulin (Karin)
Liv Ullmann (Maria/Marian äiti)
Anders Ek (Isak, pappi)
Erland Josephson (David, tohtori)
Inhållsreferat:.. Karin slår sönder ett glas. Fredrik är inte intresserad av kaffe. Han går till sängs. Det är bara en härva av lögner alltihop, säger Karin med en glasskärva i handen. Anna hjälper...
Toivottavasti seuraavat teokset ovat aiheeseesi sopivia. Näitä saa pääkaupunkiseudun kirjastoista ja voitt tilata niitä lähikirjastosi kautta:
1) Apartments / [idea and concept: Peter Feierabend, Paco Asensio] ; [original texts: Loft Publications] ; [Italian translation: Grazia Suffriti]
Julktiedot Barcelona : Loft Publications, cop. 2004
Huomautus italia, englanti, espanja
2) Wilhide, Elizabeth
Teos Högt i tak : inredningsidéer för takvåningar, loft och öppna ytor / Elizabeth Wilhide ; översättning: Anders Rolf
Julktiedot Stockholm : Valentin, 2003
ISBN 3-89985-171-4 (sid.)
3) Vance, Peggy
Teos Loft living / Peggy Vance
Julktiedot London : Ward Lock, 1999
Huomautus englanti
ISBN 0-7063-7763-X (sid.)
Kaksi kirjettä -nimisiä tekstejä löytyi muutama, mutta ne olivat eri tekstejä kuin tämä. Valitettavasti ei selvinnyt, että kenen tekemä runo on tai onko se julkaistu jossain.
Rikoksen valmistelun rangaistavuudesta säädetään Suomen rikoslaissa. Joukkotuhonnan, hyökkäysrikoksen, valtiopetoksen, yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen, törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen, salakuuntelun tai salakatselun, panttivangin ottamisen, törkeän ryöstön, rahanväärennyksen, maksuvälinepetoksen, huumausainerikoksen, yleisvaarallisen rikoksen tai terroristisen rikoksen valmistelu on rangaistava teko. Kunkin rikoksen kohdalla on määritelty ne seikat, jotka katsotaan rikoksen valmisteluksi. Rikoslaki on luettavissa Finlex-palvelussa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.
Jotta henkilö voidaan tuomita rikoksen valmistelusta, täytyy hänen aikeensa voida näyttää toteen. Rikosuhripäivystyksen...
Elokuvia harrastavalta kollegalta ehdotus Someone's Watching Me. Vastaa ainakin jossain määrin kuvausta. Elokuva on vuodelta 1978, mutta se on esitetty Suomessa televisiossa ensimmäisen kerran vasta 1990-luvulla. https://en.wikipedia.org/wiki/Someone%27s_Watching_Me! Toinen ehdotus on: I'm the girl he wants to kill, https://www.imdb.com/title/tt0124751/.
Tietoa EOA:sta löytyy eduskunnan internet-sivuilta osoitteesta
http://www.eduskunta.fi/fakta/eoa/eoa.htm
EOA:n ratkaisuja sieltä löytyy tosin vain v. 2001- . Ratkaisuja tai niistä laadittuja verkkoselosteita tai muita asiakirjoja "julkaistaan
verkossa siltä osin kuin niihin ei sisälly lain mukaan salassa pidettäviä tietoja".
Koska kysymäsi ratkaisu on vanhempi, niin pyydän sinua kääntymään EOA:n kirjaamon puoleen,
sähköpostiosoite: eoa-kirjaamo@eduskunta.fi tai puh. 09 - 4321 / EOA:n kirjaamo
TEPA-termipankki määrittää laajakaistaisen: "tavallista leveämpää taajuuskaistaa käyttävä". Television kohdalla mainitaan, että laajakaistaisena pidetään järjestelmää, jossa on ainakin 25 kanavaa käytettävissä samanaikaisesti.
Laajakaistan termipankki määrittää tietoliikenneyhteydeksi, jonka avulla tiedon siirtäminen verkosta käyttäjälle on nopeaa. Vuoden 2015 määritelmän mukaan laajakaistayhteyden tiedonsiirtonopeuden täytyy olla vähintään 256 kilobittiä sekunnissa. Vuoden 2012 laajakaistasanasto pyrkii määrittelemään, minkälaisista yhteyksistä on kyse.
Wikipediassa mainitaan, että laajakaistaisella tietoliikenneyhteydellä voidaan tarkoittaa laajakaistaista Internet-yhteyttä tai laajakaistaista modulointitekniikkaa....
Sanomalehden ulkoasua ja rakennetta käsitellään esimerkiksi Hannu Pulkkisen tutkimuksessa Uutisten arkkitehtuuri: Sanomalehden ulkoasun rakenteiden järjestys ja jousto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/18558
"Etusivu tarkoittaa lehden sivua yksi. Premiääri eli premi tarkoittaa etusivun tehtävää täyttävää sivua, mutta voi sijaita myös lehden sisäsivuilla. Etusivulla tai premiäärillä esitellään lehden pääuutisaiheet."
Myös Anne Kettusen opinnäytetyö Taiton anatomiasta käsittelee käsittelee sanomalehtiä, niiden sivuja ja aukeamia ja lehtien taittoa. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/74563/Opinnaytetyo_2014_A…
Pekka Mervolan väitöskirja Kirja, kirjavampi, sanomalehti : ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771-...
