Eepos-kirjastoilla, joihin Kauhavankin kirjastot kuuluvat, ei ole enää käytössä Kirjastokinoa. Sen tilalle on tammi-helmikuun vaihteessa otettu käyttöön Cineast-elokuvapalvelu, joka toimii kirjastokortin tunnuksella ja pin-koodilla samalla tavalla, kuten Kirjastokino ennen. Cineastin löydät tämän linkin takaa.Kirjastokortin numero on kirjastokortissasi oleva kirjaimista ja numeroista muodostuva sarja. Se voi olla kortin etu- tai takapuolella riippuen siitä millainen kirjastokortti sinulla on käytössäsi. Pin-koodi on puolestaan nelinumeroinen korttiisi liitetty salasana. Mikäli pin-koodi on unohtunut, sen voi tarkistaa käymällä lähimmässä Eepos-kirjastossa paikanpäällä. Puhelimitse tai sähköpostilla pin-koodia ei tietosuojasyistä voida...
Viivi Hyvösestä löytyy tietoja vuodelta 1999, jolloin hän julkaisi toisen kirjansa Mahlaa suonissaan. Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 -nimisessä teoksessa on muutama sivu kirjailijasta. Teos on julkaistu vuonna 2001 ja sen mukaan Viivi Hyvönen on syntynyt 16.4.1981 ja asuu Kuopiossa.
Kirjastosta löytyy aikakauslehdissä julkaistuja haastatteluja, joista voi poimia elämäkerrallista tietoa:
Hujanen, Erkki : Etäisyys kiehtoo nuorta fantasiakirjailijaa.
- Kirjastolehti 1999 : 7-8 s. 6-7
Hämäläinen, Helena : Viivin villit seikkailut
- Kodin kuvalehti 1995 : 17 s. 40-41, 136
Sanomalehtileikkeitä säilytetään Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa ja lasten ja nuortenosastolla:
Haapanen, Irmeli : Viivi purkaa liiallista...
Aloittakaa haku esim. linkkikirjastosta osoite http://www.kirjastot.fi/fi-FI/linkkikirjasto/. Uskontoon liittyvät linkit löytyvät luokasta 2. Erikoisesti suositeltava on 'Teologinen sanakirja', joka on ilmestynyt
alkuaan kirjana (tekijä: Seppo A. Teinonen).
Kyseinen katkelma on Kai Niemisen runosta, jonka ensimmäinen rivi kuuluu näin: "Seiso kärsivällisesti muistisi rannalla, odota ja odota". Runo myös jatkuu hiukan toisin kuin kysymyksessä on mainittu.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Vain mies : runoja" (1981) ja sisältyy myös esimerkiksi Kai Niemisen runojen kokoelmaan "Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989" (s. 145).
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Nieminen, Kai: Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989 (Tammi, 1990)
Säädyllisestä murhenäytelmästä on tehty myös näytelmä ja elokuva.
Romaanin teeman saat selville elokuvan esittelystä.
http://www.film-o-holic.com/1998-2003/arvostelut/ensi_illat/st/saadylli…
Tässä on Helvi Hämäläisen haastattelu
http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zgo.php?z=20040514094110089094
Muuta tietoa Helvi Hämäläisestä:
http://www.yle.fi/teema/ylenavoin/artikkeli.php?id=126
Helvi Hämäläinen on kertonut kirjojensa synnystä teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 2.
Helvi Hämäläisellä ei ole ollut kirjailijanuransa lisäksi muuta varsinaista ammattia.
Hei,
vastauksen antoi Helsingin Saksalainen kirjasto:
"Eheliebste = aviovaimo
Ratsverwandter (välistä puuttui s-kirjain) = kaupungin raatimies (nykyään
kaupunginvaltuuston jäsen)
Tonnenbindermeister = tynnyrinvanteen tekijä, mestari
Käytimme J. ja W. Grimm: Deutsches Wörterbuch, mutta osittain näitä löytyi kyllä
myös Saksa-Suomi suursanakirjastakin. Meillä on pari sanakirjaa koskien vanhoja
saksalaisia ammattinimikkeitä, mutta niistä ei esim. Tonnenbindermeister löytynyt
ollenkaan. Kuitenkin, niistä varmaan voisi tarkistaa muita ammatteja, jos
asiakkaalla on niitä enemmänkin".
Deutsche Bibliothek Helsinki
Pohjoinen Makasiinikatu 7, FI–00130 Helsinki
avoinna ma 10-18, ti-pe 10-16, kuukauden viimeisenä lauantaina 10-15.
Kotimaisista lehtiartikkelitietokannoista löytyi seuraavia karavaanareita sivuavia artikkeleita :
Riihelä, Matti : Moititut karavaanarit odottavat keskustelua naapureiden kanssa : meillä on samat jokamiehen oikeudet kuin muillakin, muistuttaa yhdistyksen puheenjohtaja.
Etelä-Saimaa. - Lappeenranta. - ISSN 0357-0975. - 6.9.2001, n:o 244, s. 9
Haavisto, Katja : Etelän talvehtijat : Rutusakkia. Matkalehti. 14 (2002) : 4, s. 72-73.
Parhi, Katariina : Irlantilaisten arvoitus. Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti. 64 (2008) : 5, s. 17-18.
Hievanen, Jouni : Lohjan karavaanarit. Ajolinja : trucker magazine. (1997) : 10, s. 18-20.
Nikula, Sannaliina : Yhteistä unelmaelämää. Kaks'plus. 2009: 5, s.62-65.
Uusiniitty, Liisa : Minun kesäonnelani....
Olisiko tutkimus (ei teologian väitöskirja)
Mäntylä, Ilkka
Suomalaisen juoppouden kasvu : kustavilaisen kauden alkoholipolitiikka. - Suomen historiallinen seura, 1995
jatkoa toiselle
Mäntylä, Ilkka
Suomalaisen juoppouden juuret : viinanpoltto vapauden aikana. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985
Papit saivat maksunsa osin viljana. Sen polttaminen viinaksi oli yksi tapa hyötyä tästä saatavasta.
Alfred Tennysonin runoelmasta Maud on suomennettu vain ensimmäinen osa. Etsimäsi kohta on runoelman XXII runosta, josta valitettavasti ei löydy valmista suomennosta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3.
Helsingissä VHS-DVD-digitointi on tällä hetkellä mahdollista Herttoniemen kirjastossa. Ajan voit varata soittamalla suoraan kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto
Espoossa digitointi onnistuu Sellon, Entressen ja Nöykkiön kirjastoissa. Ajanvarauksen Espoon ja Entressen koneisiin voit tehdä Varaamon kautta.
https://varaamo.hel.fi/
Nöykkiön koneen voit varata puhelimitse.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Noykkion_kirjasto
Vantaalla VHS-DVD-digitointimahdollisuus on Hakunilan kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Hakunilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Nimellä "Löytynyt ei tillikkaa" nuottia en löytänyt, mutta tällä alun perin irlantilaisella kansanlaululla on lukuisia muitakin nimiä, joista osalla nuottejakin löytyy. "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 18, laulu löytyy nimellä "Kai viskiruukun saan" ja "Whiskey in the jar". Tällä englanninkielisellä nimellä löytyy runsaasti muitakin nuotteja. Nuotista "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) laulu löytyy nimellä "Gilgarra-vuoret" tai "Gilgarra mountain". Näissä nuoteissa ei ole Pertti Reposen sanoitusta, vaan sen joudut kirjoittamaan äänitettä kuuntelemalla. Tämä sanoitus alkaa: "Kun kissaasi ristit".
En oikein ymmärrä, minne Helsingin kaupunki on halunnut sinut neuvoa. Nähdäkseni haluat tarjota ajatusta jonkinlaisesta idean kehittämisestä? Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta voi kysyä kirjaston henkiökunnalta ja meillä on luonnollisesti vaitiolovelvollisuus. Tietoa kaikenlaisista eri aiheista löytyy Makupalat.fi:stä. Mutta, jos ajatuksesi on perustaa jonkinlainen paja, jossa voisi keskustella ja kysellä ideoista sekä tarjota niitä, voisit ehkä tarjota ajatusta Munstadiin, http://munstadi.fi/info/tietoa-nuorisopalveluista/ tai keskustakirjasto Oodiin, https://www.oodihelsinki.fi/.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa turkinkielistä Raamattua ei ole. Pääkaupunkiseudulla turkibkielisen Raamatun voi lainata Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talosta.
https://finna.fi/Record/helka.998192243506253
https://finna.fi/Record/helka.9921183633506253
https://www2.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto
Säkeet ovat Maila Pylkkösen. Ne ovat peräisin vuonna 1960 julkaistun Ilmaa : monologi ; Kaikuu : runoja -kokoelman Kaikuu-osaston runosta. Sisällysluetteloon runon nimeksi on merkitty Olen yksinomaan runoilija sen ensimmäisen säkeen mukaan; varsinaista nimeä sillä ei ole.
Yli päätänsä jukebokseista löytyy kirjoja vain muutama englanninkielinen. Tässä muutama suomenkielinen artikkeli:
Kinnunen, Juha: Wurlitzer soi yhä. Tekniikan maailma. 47(1992) : 1, s. 38-41; Österman, Jarmo: Satavuotias jukeboxi. Hifi-lehti. 1988 : 9, s. 11-13; Kalima, Tom: Jukeboxista musiikkia jokaiseen makuun : moderni laite on osa äänentoistojärjestelmää. Gramex : esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex r.y:n asiakaslehti. - Helsinki : Gramex. - ISSN 0787-6564. (1999) : 3, s. 11 ja Rinkinen, Jenni: Jukebokseista tuli elämäntyö (Tapasimme Leevi Kärkkäisen). Helsingin Ssanomat 2003-08-21. (Asiasanojen mukaan ainakin tämä Hesarin artikkeli käsittelee myös korjausta ja huoltoa.)
Elokuva on
Nimi: Viskningar och rop (virallinen nimi)
Kuiskauksia ja huutoja (suomenkielinen nimi)
Cris et chuchotements (muu nimi)
Cries and Whispers (englanninkielinen nimi)
Maa: Ruotsi SE
Laji1: pitkä
Laji2: fiktio
Valmistumisvuosi: 1972
Lähde: lähdekirjallisuus
Ensi-ilta päivämäärä: 04.10.1974
Ensi-ilta paikat: Maxim 2
Tekijä: Ingmar Bergman - ohjaus
Näyttelijä: Harriet Andersson (Agnes)
Kari Sylwan (Anna)
Ingrid Thulin (Karin)
Liv Ullmann (Maria/Marian äiti)
Anders Ek (Isak, pappi)
Erland Josephson (David, tohtori)
Inhållsreferat:.. Karin slår sönder ett glas. Fredrik är inte intresserad av kaffe. Han går till sängs. Det är bara en härva av lögner alltihop, säger Karin med en glasskärva i handen. Anna hjälper...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy useita viitteitä asiasanoilla "kuvittajat" ja "kuvitus". Kuvittajia koskevat hakuteokset ovat usein vieraskielisiä, esim. "Something about the author: facts and pictures about authors and illustrators of books for young people" ja "Författare och illustratörer för barn och ungdom: porträtt på svenska och utländska nutida författare och illustratörer", suomeksi löytyy Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin julkaisema "Mielikuvia: suomalaisia lastenkirjankuvittajia" (1989). Luokasta 75.12 (kirjankuvitustaide) löytyy esim. Eka Lainio: Olipa kerran: puhetta kirjasta ja kirjojen teosta" (1993), jossa kerrotaan mm. kirjoittamisesta ja kuvan osuudesta kirjojen...
