Suomeksi hänestä löytyy pari pienoiselämäkertaa kirjoista Barth, Reinhard: HIstorian suurnaiset, 2005 sekä Fries, Ellen: Kuuluisia naisia 1, 1911. Englanniksi Suomen kirjastoista on saatavilla ainakin seuraavat kirjat: Crankshaw, Edward : Maria Theresa, 1969 sekä Goldsmith, Margaret : Maria Theresa of Austria, 1936. Kirjojen saatavuutta voit tiedustella lähikirjastostasi.
Kuvassa näyttäisi olevan täkänä.
Kuvaaihe on hyvin samanlainen kuin Vinhelmillä myynnissä olevassa täkänässä. https://www.vinhelmi.fi/tuote/takana-3/
Kenties he osaisivat kertoa tekijän ja mallin ajankohdan?
Suomen käsityön museo saattaisi tietää tästä täkänästä tarkemmin. https://www.craftmuseum.fi/museo-ja-yhteystiedot/henkilokunta
Loru näyttää olevan Anonyymin kommentoijan lisäämä. En löytänyt tarkempaa lähdettä tai jatkoa lorulle. Ehkä suullista perinnettä?Toivottavasti nimetön kommentoija lisää tähän vastaukseen lähteensä.
Kyllä vain, näyttäisi siltä, että Lieksan kirjaston hyllystä löytyisi Šostakovitšin säveltämän kahdeksanosaisen Sarja varieteeorkestereille seitsemäs osa, Valssi nro. 2, teosnumero 99. Kyseisestä valssista on kysytty aiemminkin palvelussa, tässä linkki: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-shostakovichin-second-waltz-kirjoitettu?language_content_entity=fi Lieksan kirjastossa sävelmä on esim. André Rieun Valses-levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11144333?sid=5166103481Ja Jouko Harjanteen Trumpeter's menu -levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11698370?sid=5166103481#componentparts Lieksan kirjaston asiakkaana voit hyödyntää koko Vaara-kirjastojen kokoelmaa. Tässä vielä linkki...
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on topografisia karttoja. Jongunjoen alue ulottuu kolmelle karttalehdelle: 4323 (Vieki), 4324 (Lauvuskylä) ja 4341 (Hattuselkonen).
Kartat ovat käsikirjastokappaleina, joita ei lainata, mutta kopioita voi ottaa hintaan à 30 senttiä.
Ei ole. Suomen siltojen alituskorkeudet eivät pääosin ole kovinkaan suuria, yleensä korkeintaan 18 metriä. Poikkeuksena tästä sisämaassa ovat Saimaan syväväylän ylittävät sillat, mm. Saimaan silta eli Puumalansalmen silta. Niiden alituskorkeuden on oltava vähintään 24 metriä. Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, alituskorkeus on 26 metriä.
Raippaluodon silta: http://www.mustasaari.fi/fi/document.aspx?docID=1583
Saimaan silta: http://www.puumala.fi/matkailijoille/naehtaevyydet
Savon Sanoemien artikkeli uudesta Jännevirran sillasta: http://www.savonsanomat.fi/savo/jannevirran-sillasta-tulee-suomen-viide…
Tietoa Suomen silloista: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Sillat.htm
Asiaa lienee parasta tiedustella Helsingin kaupunginarkistosta, joka säilyttää myös taloyhtiöiden arkistoaineistoja:
http://www.hel.fi/www/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/
Tietokannoista löysin vain yhden uuden kirjastojen palvelujen laatua käsittelevän tutkimuksen (haettu asiasanoilla 'kirjastopalvelut' ja 'kirjastot' & 'palvelut' tietokannoista Linda, Manda, Fennica):
Miettinen, Heikki: Kirjastopalvelut yhdeksässä kunnassa 1999 : kyselytytkimuksen tulokset. Helsinki: Efektia, 1999.
Tutkimusta on referoitu Kuntalehdessä 1999; 6, s. 32.
Lääninhallitukset ja opetusministeriö keräävät vuosittain tilastotietoja yleisten kirjastojen toiminnasta ja palveluista. Tilastot löytyvät Internetin kautta osoitteesta http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ ja http://www.fla.fi/kirjastolehti/faktat/tilastva.html . Jälkimmäisestä sivustosta löytyy näiden tilastojen yhteenvetoa ja tulkintaa....
Lehdet ja Internet ovat usein paras tapa löytää tietoa uusista asioista ja sellaisista ilmiöistä, joista ei välttämättä ole kirjoja. Usein juuri suomalaiset tämän hetken bändit ovat tällaisia asioita. Kirjastoissa voi käyttää Internet-yhteydellä varustettuja tietokoneita ja niihin tulee paljon lehtiä, myös musiikkilehtiä.
Saadaksesi selville, missä lehdissä on ilmestynyt vaikkapa jotakin bändiä käsitteleviä artikkeleja, voit käyttää esim. Aleksi-tietokantaa, joka on asiakkaiden käytössä Helsingin kaupungikirjaston toimipisteissä. Tietokannan käyttämiseen voi aluksi pyytää apua kirjaston henkilökunnalta.
En ole kuullut KWN-nimisestä bändistä, mutta jos nimestä oli tippunut A-kirjain ja kyse on KWANista, sain Aleksin kautta selville, että...
Maalausten ja taidemaalareiden tunnistamisessa pystyvät auttamaan mm. taide- ja antiikkikauppiaat. Tässä muutama linkki:
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Sinun kannattaa poiketa lähimmän Helmet kirjaston tiskillä, kun henkilökunta on paikalla.
Henkkari esittämällä (passi, ajokortti, kuvallinen henkilökortti) saat tarkistettua kortin tiedot, muutettua tunnuslukusi ja hankittua uuden kirjastokortin. Uusi kortti maksaa 3 € jos tiedot löytyvät vielä rekisteristämme.
Joseph Conradin Within the tides -teos sisältää neljä kertomusta (The Partner, ilmestyi 1911, The Inn of the Two Witches, ilmestyi 1913, Because of the Dollars, ilmestyi 1914 ja The Planter of Malata, ilmestyi 1914) ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1915.
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löytyvät kirjailijan suomennetut teokset. Tuulentupia-teoksesta puuttuu kuitenkin alkuteoksen nimi. Kirjaa ja kysymääsi alkuteosta vertaamalla selviää kuitenkin, ettei se ole kysymäsi. Kertomukset eivät ole myöskään Nuoruus ja muita kertomuksia -novellikokoelmassa.
Ilmeisestikään tämän kokoelman kertomuksia ei siis ole suomennettu.
Kyseessä oleva lyhytelokuva on Jon Lindströmin ohjaus vuodelta 2003, alkuperäiseltä nimeltään Barnavännen. Elokuvan tiedot löytyvät esim. Elonet-tietokannasta: http://www.elonet.fi/title/ekqb9n/ Elokuvaa ei ilmeisesti ole julkaistu DVD:llä tai verkossa. YLE on aikoinaan esittänyt elokuvan Suomen televisiossa, heille voi toki esittää uusintatoiveita.
Elokuvan tosiaan ilmoitetaan pohjautuvan Bengt Pohjasen novelliin, mutta tästä novellista ei tunnu löytyvän mainintaa mistään. Wikipedian http://sv.wikipedia.org/wiki/Barnav%C3%A4nnen mukaan Pohjasen vuonna 2009 ilmestyneen omaelämäkerrallisen romaanin Tidens tvång (Norstedt, 2009) yksi luku olisi tämä elokuvan pohjana toiminut teksti. Kyseistä romaania ei toistaiseksi ole suomennettu.
Hei!
Kansalliskirjasto on äskettäin julkaissut suurelle yleisölle suunnatun verkkoteoksen Kirjava keskiaika: http:/keskiaika.kansalliskirjasto.fi sekä englanninkielisen tutkimustietokannan Fragmenta membranea: http://fragmenta. kansalliskirjasto.fi.
Tietokanta aiheesta löytyy myös osoitteesta: http://extranet.narc.fi/DF/df.php
Nämä tietokannat käsittelevät siis Suomen keskiaikaa. Kysymyksestäsi ei käy ilmi, haluatko tietoa esim. Keski-Euroopan keskiaikaisesta kulttuurista vai mistä. Tietoa löytyy myös Makupaloista eli: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=1b7d6071-d1fc-47c8-b51c…
Kirjoista tietoa löytyy mm. Otavan suuresta maailmanhistoriasta osista 8 ja 9 sekä esim. seuraavista teoksista:
Sodan historia (kirj. Janne Malkki...
Aku Ankan Digipalvelu on paras tietolähde, jos etsiskelee lehdessä julkaistuja tarinoita. Harmi jos sieltä ei löytynyt etsimääsi. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen Aku Ankka -tarinan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tietoa mitä saa tehdä teoksella jolla on tämä Creative Commons-lisenssi löytyy täältä - Creative Commons — Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen — CC BY-NC-ND 4.0.
Sivu kertoo että materiaalia saa "kopioida [...] ja levittää [...] missä tahansa välineessä ja muodossa". Kuitenkin on pakko mainita teoksen lähde, eikä sitä saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
Hankalin osa tätä lisenssiä, kandin kirjoittamisen näkökulmasta, on ND-osa (No Derivatives). Tämä tarkoittaa että materiaaliin ei saa tehdä muutoksia, muuten sitä ei saa jakaa. Teosta ei saa kääntää suomeksi jos sen alkuperäiskieli on joku muu.
Tämä artikkeli CC-lisensseistä kertoo poikkeuksista tähän osaan lisenssiä - Why Sharing Academic...
Seinorkäyttäjiä varten oa ainakin yksi tietokoneopas, jossa käyttöjärjestelmänä on Windows XP. Se on Sannikka, Ulla: Seniorin tietokoneopas, josta on ilmestynyt 4.uud. p. 2004
