Kaija Koon diskografia:
*Kun savukkeet on loppuneet, 1986
*Tuulten viemää, 1993
*Tuulikello, 1995
*Unihiekkamyrsky, 1997
*Operaatio jalokivimeri, 1998
*Tinakenkätyttö... ja muita tarinoita, 1999
*Parhaat, 2000
( Lähteet: http://www.rocktops.fi/artistit/kaijakoo/ ja http://www.universalmusic.fi/kaijakoo/).
(Kaija Koon esittämiä kappaleita löytyy myös muutamilta kokoelmaäänitteiltä, esim.
*80-luvun huiput 4, 1995
*Puhu hiljaa rakkaudesta, 1999
*Laulava sydän, 2000)
Ainakin Sokos-tavaratalo ilmoittaa, että muiden kuin kirkkaiden Sarjaton-lasien toimitus on siirtynyt myöhempään ajankohtaan. Eli ilmeisesti niitä saa myöhemmin hankituksi.
Valitettavasti kumpaakaan kysymääsi videota ei löydy Turun kaupun-
ginkirjaston toimipisteistä ja muistini mukaan niitä ei ole edes
tarjottu. Kirjastomme ovat sidottuja maahantuojien tarjontaan.
Sinun kannattaisi tiedustella niitä Varsinais-Suomen elokuvakeskuk-
sesta, puh. 02-251 1998, os. Uudenmaank. 1. Jollei niitä heilläkään
ole voidaan niitä yrittää kaukolainata.
Tässä muutama golf-aiheinen nettisivu:
www.golf.fi
http://golfpiste.com
http://www.golfarit.net
Kirjoja joista voisit aloittaa:
Mc Cord: Golfia keltanokille, 2001
Woods: Miten pelaan golfia, 2002
Newell: Golfopas, 2003
Lisää golf-kirjoja löydät kirjaston aineistohaun kautta kirjoittamalla asiasanaksi golf.
(www.kuopio.fi/kirjasto)
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun, joka löytyy osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1, mukaan Havu on annettu nimeksi seitsemälle suomalaiselle poikalapselle. Toisaalta Nummelin ja Teerijoki (2003) kirjoittavat teoksessaan "Osma, Ranja, Vilmiina. 800 harvinaista etunimeä", että Havu voisi sopia Pihlaja- ja Tuomi-tyyppisten puunimien tapaan myös tyttölapselle.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimiä Bomes ja Matsit ei ole käytetty Suomessa lainkaan. Nimipalvelu kattaa kaikki Suomen väestötietojärjestelmään kirjatut - myös kuolleiden henkilöiden! - etu- ja sukunimet. Järjestelmään on kirjattu ensimmäisinä etuniminä käytettyjen nimien lisäksi myös muut annetut etunimet.
Myöskään kirjalähteemme eivät...
Kirja löytyi musiikkiopiston eteisestä ja on nyt menossa seuraavalle lukijalle. Kiitos palautuksesta. Jatkossa kannattaa muistaa, että musiikkiopiston postilaatikko ei ole kirjaston palautusluukku ja kirja ei välttämättä löydä tietänsä sieltä kirjastoon palautettavaksi.
Säe on peräisin Yeatsin runosta Byzantium. Se on ilmestynyt samannimisenä Aale Tynnin suomennoksena teoksessa Yeats, William Butler: Runoja (WSOY 1966, 2. p. 1999)
Meillä HelMet-kirjastoissa ei ole ainakaan tietoa, että sähköpostimuistutuksissa olisi esiintynyt häiriöitä juuri viime aikoina. Lähinnä tulisi mieleen, että ehkä muistutusviestit olisivat juuttuneet sähköpostiosoitteessasi olevaan mahdolliseen roskapostisuodattimeen. Jos viestejä ei jatkossakaan kuulu, sinun kannattaa varmaan vaikka poiketa kirjastossa kysymässä asiaa vielä.
Lukupiireistä on ilmestynyt Lukupiirikirja, toimittaneet Johanna Matero, Ritva Hapuli ja Nina Koskivaara ( BTJ, 2010). Kirjassa kerrotaan lukupiirin perustamisesta, mutta ei kirjailijoiden nimikkoseuroista. Tätä voisi kysellä esim. Suomen kirjailijanimikkoseuralta http://www.nimikot.fi/
Suomenkarjasta on ilmestynyt vuonna 1991 Lauri Myllylän teos Suomenkarja maan alkuperäinen karjarotu. Kirja on mm. Oulun yliopiston kirjaston kokoelmassa.
Seuraavassa asiasta lisäksi muutama lehtiartikkeli:
Romppanen, Helena: Maatiaislehmien arvostus nousee (Suomen luonto 1999 ; 8, s. 24-27),
Romppanen, Helena: Suomenkarja on kelpo vaihtoehto (Maatilan Pellervo 1999 ; 12, s. 72-75),
Kantanen, Juha: Suosimalla suomenkarjaa perinnöllinen muuntelu säilyy (Omavarainen maatalous 1995 ; 6, s. 18-20),
Koskela, Vesa: Kyyttöjen puolesta (Eläinmaailma 1993 ; 9, s. 24-31),
Kantanen, Juha: Maatiaislehmät kukin omaa rotuaan (Pellervo 1991 ; 8 ; liite),
Särö, Erkki: Katoaako suomenkarja? (Eläinmaailma 1991 ; 9, s. 48-49),
Pesonen, Merja:...
Runo on varmaan Leo Ilkka Vuotilan "On kaunis tie" Tieto olikin jo selvitetty tällä palstalla 2004. https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-on-on-kaunis
Runo löytyy netistä helpoosti haulla "Vuotila Kahdelle" esim blogista Ilon aika. http://ilonaika.blogspot.com/2016/02/talle-paivalle-tuli-leo-ilkka-vuotilan.html
Kyseessä on varmaankin Aaro Hellaakosken runo Ääni läheltä kokoelmasta Huojuvat keulat (1946). Runo sisältyy myös esimerkiksi Hellaakosken runojen kokoelmaan Runot (useita painoksia) sekä antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2.
Voitte lukea runon myös alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927102?term=Hellaakoski…
Tilastokeskuksen kuntien avainluvut -palvelussa voi vertailla kuntia keskenään tai suhteessa koko Suomen lukuihin. Palvelu esittää keskeiset avainluvut kaikista Suomen kunnista taulukkomuodossa ja kuvioina.
Muuramen taajama-aste on 87.1. (2020)
Lähde: Kuntien avainluvut | Tilastokeskus (stat.fi)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu saman tyyppiseen kysymykseen aiemmin näin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-elvyttaa-nahkakantisia-kirjoja-ong….
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy Tuula Moilasen Kirjansidonnan opas v. 1997.
Kun varaus on tilassa "matkalla noutopisteeseen", varauksen voi perua, eikä siitä tulee noutamattoman varauksen maksua. Varauksen voi perua myös sen viikon aikana, kun varaus pitäisi noutaa kirjastosta. Tästäkään ei peritä maksua.
Hei,Vainajan kuolinsyy ilmenee yleensä kuolintodistuksesta. Kuolintodistuksen voi pyytää Tilastokeskuksen arkistosta. Tästä linkistä löydät ohjeet kuolintodistuksen pyytämiseen:https://stat.fi/tup/kuolintodistusarkisto/kuolintodistuksen-pyytaminen.html
Arkistomateriaalia ei juurikaan säilytetä kaupunginkirjastoissa, mutta Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen avulla selvisi, että mm. näihin kannattaa ottaa yhteyttä:
1) Martti Similän perikunnan yhteyshenkilö on nimeltään Riitta Fougstedt. Hän asuu Kauniaisissa
2) Helsingin yliopiston kirjasto
3) Helsingin kaupunginorkesterin toimiston tiedottaja Marjanne Kankare-Loikkanen on tavoitettavissa sähköpostitse. Osoite on marianne.kankare-loikkanen@hel.fi
Olisi ehkä hyvä myös kysyä mitä löytyy
4) Oulun maakunta-arkistosta
5) Sibelius-museosta
Suomalaisten säveltäjien ja muusikoiden sävellyskäsikirjoituksia/ henkilöarkistoja löytyy myös Lyyra-nimisen tietokannan avulla. Lyyran osoite Internetissä on http://www.kansalliskirjasto.fi/...
OSI - Open System Interconnection Architecture. OSI on ISO:n (International Organization for Standardization) standardi siitä, miten järjestelmät ovat avoimesti toisiinsa liitettävissä. Järjestelmässä tietoliikenneohjelmistot on jaettu osiin, joita kutsutaan kerroksiksi.
Katso esimerkiksi:
http://www.cs.tut.fi/etaopetus/titepk/luku19/OSI.html
http://koti.mbnet.fi/mrin/paattotyo/liite1.html
http://www.it.lut.fi/kurssit/04-05/010602000/Luennot/
(valitse luento 2004-luento2.ppt)
