Kirja, jota etsitte, on nimeltään Kotomaan kasvot (Lukemisto Suomen lapsille 2). Se on Valistuksen kustantama vuodelta 1952. Kirjan sivulla 193 on Iida Heinosen kirjoitus Muor-vainaani muisto.
Espoon Kaupunginkirjastossa ei näy olevan ollenkaa kyseistä kirjaa, mutta voitte pyytää, että he kaukolainaavat sen teille jostain muusta kirjastosta.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastosta sitä on saatavana.
Käsillä olevissa omenoita käsittelevissä kirjoissa
Krannila, Anssi ja Paalo, Anne: Omenapuu (1996)
Samuelsson, Lars Eric ja Schenkmanis, Ulf: Hedelmät ja marjat (1989)
on luonnehdittu omenalajikkeiden makua. Näistä luonnehdinnoista makean vastakohtana voi pitää hapanta.
Lisää omenakirjoja löytyy luokkahaulla Aino-aineistotietokannasta
http://www.turku.fi/aino
Valitse hakutavaksi Luokka ja hakuehdoksi oikeaan lokeroon luokka 67.32
Kyllä meiltä löytyy mikrofilien lukulaite. Lukulaite on käytössä käsikirjasto/lukusalissa kirjaston kolmannessa kerroksessa. Ajan voi varata puhelimitse numerosta 08-558 47321 tai sähköpostitse kasikirjasto@ouka.fi
Kenties tarkoitit tilaisuutta, josa televisiostakin tuttu Raimo Vakkuri kertoo omaishoitajan arjesta tiistaina 4.2.2014 klo 13.00 – 15.00 pääkirjaston auditoriossa.
Luennoitsijana Raimo Vakkuri: Omaishoitaja tarvitsee arkeensa myös iloa.
Järjestäjä Omaishoitajien tukitoiminta / SPR Hämeen piiri
Tarkempia tietoja tilaisuudesta löytyy Lahden kaupunginkirjaston sivuilta, osoitteesta http://lastukirjastot.fi/Ajankohtaista
Tapahtumat on listattu siinä tarkemmnin, jatka eteenpäin kohdasta "katso lisää tapahtumia".
Suomen tilastollisen vuosikirja listaa kuolleet kuolemansyyn mukaan. Listaus ei ole yleisyysjärjestyksessä, vaan tautiluokituksen nimikkeistön mukainen.
Tilastolliset vuosikirjat verkossa:
http://www.doria.fi/handle/10024/67152/browse?order=DESC&type=dateacces…
Listausta Turun kaupunginkirjaston lainatuimmasta kaunokirjallisuudesta on teknisesti hankalaa tehdä. Lainatuimmat ovat pitkälti samoja kuin myydyimmät, joista löytyy kirjakauppojen lista nimellä "Mitä Suomi lukee" http://www.kirjakauppaliitto.fi/?ID=95
Turussa erityisen suosittu on paikallinen dekkarikirjailija Reijo Mäki. Dekkarit kaiken kaikkiaan johtavat kirjojen varaus- ja lainaustilastoja. Suosittuja ovat pohjoismaiset dekkaristit: Leena Lehtolainen; Henning Mankell, Liza Marklund; Håkan Nesser; Karin Fossum. Fantasiakirjallisuus (Tolkien, Robert Jordan) elää myös huippukautta.
Lastenosaston kysytyimmät ovat seuraavia. Paljon käännöskirjallisuutta sielläkin:
Kuvakirjat (85.22)
Mauri Kunnaksen kaikki kirjat, Sven Nordqvistin Viirut ja...
Brages pressarkiv –sanomalehtiarkiston kautta ei löytynyt tietoa amiraali Oscar von Kraemeristä. Arkistosta voi halutessaan tehdä hakuja itsekin, se löytyy täältä:
http://www.bragespressarkiv.fi/hem/
Lisätietoa hänestä ei löytynyt. Käytössämme olevien tietokantojen kautta löytyivät juuri nuo jo löytyneet lähteet. SKS:n Biografiakeskuksen kautta löytyy lyhyt elämäkerta:
http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=226
Myöhemmin tänä vuonna ilmestyy kirja: Tsaarin amiraali: suomalainen Oscar von Kraemer.
Teosten tähditystä käytetään teosten arvioimiseen. Kun joku on lukenut, kuunnellut tai nähnyt jonkin teoksen, hän voi halutessaan laittaa siitä tähtien avulla oman mielipiteensä näkyville muille. Se on tiedoksi muille HelMet-järjestelmän käyttäjille, jotka mahdollisesti harkitsevat kyseisen teoksen lainaamista. Muihin tarkoituksiin sitä ei käytetä.
Muiden arviot näet menemällä HelMet-järjestelmässä teoksen tietoihin. Jos tähdet ovat harmaita, teosta ei ole arvioitu. Jos kaikki viisi tai osa niistä on tummia, teoksesta on tehty arvio. Esim. Barack Obaman kirjasta Unelmia isältäni on tehty neljä arviota. Keskiarvo niistä on neljä tähteä. HelMetin kautta ei pysty näkemään kuka on nämä arviot tehnyt. Näkyvillä on vain lopputulos.
Voit etsiä Asikkalaa käsitteleviä lehtiartikkeleja LASTU –verkkokirjastosta: www.lastukirjastot.fi/lahti
Valitse Tarkennettu haku sivun vasemmasta reunasta. Kirjoita hakusanakenttään Asikkala ja laita ruksi kohtaan Näytä sisältö/artikkelit/kappaleet. Sitten rajaa Aineistolajiksi (toiseksi alin) valikosta Artikkelit. Tällä hakutavalla pitäisi tulla yli 600 Asikkalaa käsittelevää artikkelia. Voit rajata hakuasi enemmänkin esimerkiksi julkaisuvuodella (esim. 1990-2011) tai tarkentamalla aihetta lisähakusanoilla (esim. asikkala anianpelto).
Vuoden 1914 Lahti –lehti löytyy Lahden pääkirjastosta mikrofilminä. Lahden pääkirjaston lukusalissa on käytettävissä kaksi mikrofilmien lukulaitetta ja niiltä voi myös tulostaa artikkelin. Tiedustelut ja...
Hei!
Englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi on jo, pyritään tekemään tulevaisuudessa useammillakin kielillä. Tässä linkki:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/DiplomiNaytto.php
Verkkokaupat voivat myydä vain sellaisia kirjoja, joita kustantajilla ja tukuilla on varastossa. Löysin ihan googlaamalla helposti kolme uusinta kirjaa eli ne kyllä pystyy ostamaan, jos ei yhdestä paikasta niin ainakin etsimällä sellaisen, joka niitä pitää tarjolla. Vanhempia kirjoja joutuu metsästämään omakseen antikvariaateista, kuten entisaikaankin. Nyt on kuitenkin käytettävissä divareitten verkkopalvelut, joista melko nopeasti näkee, onko jotain kirjaa tarjolla. Antikvariaatti.net on hyvä osoite aloittaa etsiminen, samoin Antikvaari ja Antikka.
Kirjastonhoitajana tietysti pohtii, eikö lainaaminen kirjastosta kuitenkin olisi nopeampi, helpompi ja halvempi tapa tutustua kasvatusajattelun muuttumiseen? KIrjastot ovat olemassa juuri sen...
Helmet-kirjastojen verkossa ei voi enää lukea Kansallisbiografiaa ja sen myötä Suomen talouselämän vaikuttajat -tietokantaa. Tietokannan käyttöoikeus päättyi tämän vuoden alusta. Alla olevasta linkistä löytyy ajantasainen tieto käytössä olevista tietokannoista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
Ilmeisesti etsimäsi laulu on nimeltään ”Koko Beetlehem nyt loistaa” (tai ”Koko Betlehem nyt loistaa”). Tästä laulusta en löytänyt sellaista julkaistua nuottia, jossa laulun sanat olisivat suomeksi. Opettaja-lehden vuosikertoja en pääse tutkimaan, joten voi olla, että laulu on julkaistu jossakin lehden numerossa. Laulu alkaa: ”Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa”. Kertosäkeessä lauletaan juuri kuten muistat: ”Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi.
Laulun ovat levyttäneet suomeksi Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit -yhtye, jonka taiteellisen johtajan Unto Kukan avulla sain selville laulun alkuperäisen nimen ”Brincan y bailan”. Suomenkieliset sanat...
Kaksipohjaisen ns. haudekattilan käyttö on helppoa: alempaan osaa lisätään vettä, joka kiehuessaan kypsentää ylemmässä osassa olevat raaka-aineet. Haudekattila parhaimmillaan herkästi pohjaan palavien ruokien, esimerkiksi puurojen ja kastikkeiden valmistuksessa.
Spes patriae -kirjasarjassa julkaistiin vuosittain uusien ylioppilaiden nimet. Vuoden 1993 kirjaa voi tutkia paikan päällä seuraavissa helmet-kirjastoissa: Kallio, Rikhardinkatu ja Pasila. Teosta ei lainata. Kirjasta löytyvät tiedot ylioppilaista, jotka antoivat suostumuksensa julkaisuun.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1099937__Sspes%20patriae_…
Toinen vaihtoehto olisi ehkä tiedustella asiaa suoraan koulun arkistoista. Vartiokylän lukio sulautui myöhemmin 1990-luvulla Itäkeskuksen lukioon (nyk. Helsingin kielilukio) https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/helsingin-kielilukio/helsing…
Kysymykseen voisi löytyä vastaus Median museo ja arkisto Merkistä. Linkki Merkkiin.Merkin etusivulla kerrataan:"Tervetuloa Median museo ja arkisto Merkin sähköiseen arkistoon! Tietokantaamme on koottu arkiston luettelointi- ja hakutiedot sekä digitoidut aineistot. Pääset tutustumaan aineistoihin haku- ja selaus-toimintojen kautta. Haluatko tilata aineistoa tutkittavaksi tai tarvitsetko apua tietokannan käyttöön? Ota yhteyttä meihin puhelimitse 040 1416305 tai sähköpostitse arkisto@hssaatio.fi." Tein kokeeksi haun vapaasanalla Ilta Sanomat. Linkki hakutulokseen.Myös Kansalliskirjastossa pääsee tutkimaan Ilta Sanomien sisältöä vuodelta 1998. Linkki Finna hakutulokseen.
Franska används som Senegals officiella förvaltningsspråk, men endast ungefär
15% av befolkningen kan läsa och skriva på franska. De tre största
språkgrupperna är senegalo-guinea (wolof, serer, diola) mande (bambara,
och sarakole)och peulh (toucouleur och peul). Wolof använder man i
hela Senegal och över hälften av befolkningen talar detta landets
"lingua franca". Fast man säger det inte direkt får man intrycket
att franska är elitens språk som används i största städerna.
(från World Education Encyclopedia II 1988)
Varsinaisia hittilistoja ei ole saatavilla. Seuraavissa kirjoissa on tietoa hiteistä ja niiden esittäjistä:
Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja
Lassila, Juha: Mitä Suomi soittaa: hittilistat 1954-87
Nyman, Jake: Onnenpäivät 1 & 2.
Apuvälineeksi suosittelisin Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston sivuja http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ ja http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php. Molemmissa voi edetä valitsemalla kielivalikosta (käännöksen kieli tai käännöskieli) LIETTUA ja klikkaamalla HAE.
Aikuiskasvatusalan kirjallisuutta julkaistaan vieraillakin kielillä, esim. alan väitöskirjat ovat usein englanninkielisiä. Jonkinlaisen yleiskatsauksen aiheesta saa käyttämällä kansallisbibliografiaamme https://finna.fi Polku esim. HAKU > valitse hakutyyppi ASIASANA > kohtaan HAKUSANA(T) aikuiskasvatus (tai joku muu sana, esim. aikuiskoulutus, aikuiskouluttajat, aikuisopiskelu). Tarkempia ohjeita löytyy aloitussivulta.
