Apua löytynee ainakin seuraavista teoksista, jotka löytyvät kirjastosta:
Vänskä, Raimo
Kansan käsissä ja kätköissä : rahankätkentä Pohjois-Karjalassa keskiajalta vanhan Suomen palauttamiseen / [Raimo Vänskä]
Joensuu : Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 1998
382 s. : kuv., kartt., taul. ; 25 cm
Studia Carelica humanistica / Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, ISSN 0786-9452 ; 13
951-708-728-4 (nid.)
Fenno-ugri et slavi. 1997 : Cultural contacts in the area of the Gulf of Finland in the 9th-13th centuries / editor: Paula Purhonen
Helsinki : National Board of Antiquities, 1999
115 s. : kuv., kartt. ; 30 cm
Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja, ISSN 1239-5765 ; N:o 8
951-616-057-3 (nid.)
Muinaisrunot ja...
Kannattaa ehkä tällaisten laskelmien kohdalla muistaa, että kukaan ei pysty tällaisia oikeasti mittaamaan, vaan kyse on aina karkeista arvioista. Arviot puolestaan riippuvat kokonaan siitä, mitä käsitteellä "tieto" tarkoitetaan.
Wikipedian artikkelissa Data (http://fi.wikipedia.org/wiki/Data) mainitaan hyvin yleisesti käytetty kolmijako dataan, informaatioon ja tietoon, jossa ihmisen mieltämä merkityssisältö koko ajan kasvaa. Näistä käytännössä vain datan määrää voidaan kunnolla arvioida, koska siinä voidaan käyttää apuna tietoverkoissa liikkuvien bittien ja jatkuvasti tarvittavan lisätilan tarvetta.
Esimerkiksi tämän linkin http://www.tivi.fi/kaikki_uutiset/maailman+tiedon+maara+selvitettiin/a5… takana on esitetty arvio, jonka mukaan...
Nimi Erottaja (Skillnaden) tulee siitä, että Erottajan katu ja Erottaja-aukio rajasivat varsinaisen Helsingin kaupungin niin sanotusta Uudenmaan esikaupungista. Uudenmaan esikaupungiksi kutsuttiin 1812 asemakaavoitettua uutta kaupunginosaa, joka käsitti nykyisen Esplanadin etelä- ja länsipuolisen alueen.
Lähde:
Pesonen, Leo A.; Terho, Olavi; Nimistötoimikunta: Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupunki 1981. 2. korj. p., s. 94 ja 144.
Thomas Wolfen kokonaisia teoksia ei ole suomennettu. Häneltä on suomeksi luettavissa ainoasta yksi novelli (Arnold Pentland) kokoelmassa Kahdestoista "Hyvää yötä!" : hetki lepoa kunnes nukutte (suom. Martti Qvist, Karisto 1961).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
Tätä on kysytty meiltä aiemminkin. Poimin seuraavanlaisen kysymyksen ja vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta:
"Kysymys: Miksi järvivesi ei ole suolaista?
Vastaus: Maapallon pinta-alasta noin 75 % on veden peitossa. Tästä vesimäärästä vain noin 3 % on makeaa vettä, josta vielä suurin osa on sitoutunut mannerjäätiköihin. Luonnossa vettä on pohjavetenä, pintavetenä ja kaasuina ilmassa.
Järvet ovat osa veden kiertokulkua. Maasta, merestä ja järvistä haihtuu vettä, joka jäähtyessään alkaa tiivistyä vesihöyryksi. Suola ei pysty samaan, joten meristäkään haihtuva vesi ei ole suolaista. Vesihöyry tiivistyy kohdatessaan kylmän ilmamassan ja sataa takaisin maahan. Osa vedestä sataa suoraan järviin ja meriin, osa valuu...
21.10 alkaa Foxilla Walking Dead season 3 klo 21.55. Fox-kanavan sivuilla http://foxtvfi.ficgohub.com/shows/the-walking-dead/about kerrotaan, että sarjan kolmas 16 jaksoa sisältävä tuotantokausi saa maailmanensi-iltansa lokakuussa 2012.
Kirjastot.fi-sivustolle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta antaville oppilaitoksille:
https://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastolaissa lukee henkilökunnan koulutuksista ja pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Koulutusta on yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa sekä opistoissa. Kirjastonhoitajan...
Leopardin ruokavalio on monipuolinen, siihen sisältyvät mm. antiloopit, linnut, käärmeet ja pienikokoiset nisäkkäät. Lisää leopardin ruokavaliosta löydät osoitteessa http://www.tunturisusi.com/kissat. Lisää kissaeläimiin liittyviä hyödyllisiä sivustoja löytyy Makupalat-linkkilistan sivuilta eläimet -linkin takaa osoitteessa http://www.makupalat.fi.
Punkkeja tunnetaan maailmanlaajuisesti kymmeniä tuhansia lajia. Suomessakin tiedetään olevan noin 1500 punkkilajia, joista vain muutama on ihmisen kannalta harmillinen. Valtaosa punkkilajeista on mikroskooppisen pieniä, ja ne ovat ekosysteemien toiminnan kannalta tärkeitä, esimerkiksi toimivat kuolleen orgaanisen aineksen hajottajina.
Jos kuitenkin viittaat ihmiselle haitallisiin lajeihin kuten puutiaiseen, on silläkin oma ekologinen lokeronsa. Puutiaiset ja muutkin punkit ovat monien hyönteisten ja pikkupetojen ravintoa. Verta imevillä loispunkeilla on toinenkin tehtävä ekosysteemien toimintojen tasapainottamisessa. Ne vaikuttavat eläinpopulaatioiden kokoon karsimalla isäntäeläimiä hieman samaan tapaan, kuin pedot verottavat kantoja...
Viivi-nimi on suomalainen muoto ruotsalaisesta nimestä Vivi. Nimi pohjautuu latinankielisiin nimiin Vivianus ja Viviana. Nimi on johdettu latinankielisestä adjektiivista vivus, joka tarkoittaa "elävää" ja "eläväistä."
LÄHTEET: Suomalaiset etunimet Adasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Tämä amerikkalaisen Lowell Masonin (1792-1872) säveltämä hymni löytyy nuotteineen ja suomenkielisine sanoineen useammastakin nuottijulkaisusta, esimerkiksi:
- Lehti puusta variseepi: suomalainen koululauluperinne. WSOY, 1999.
- Suuri toivelaulukirja. 2. F-Kustannus, 2005. Hymni on myös toivelaulukirjan vanhemmissa painoksissa.
- Parhaat hengelliset laulut. Warner/Chappel Music Finland, c2001.
- Parhaat yhteislaulut. Warner/Chappel Music Finland, Kirjapaja, 2000.
- Virsihelmiä. WSOY, 2006.
Näitä ja muita laulun sisältäviä nuottikirjoja voit etsiä oman kirjastosi kokoelmatietokannasta sana- tai nimekehaulla, sanoilla: sua kohti herrani. Aineisto kannattaa rajata nuotteihin.
"Sua kohti, Herrani" on se vanhempi ja tunnetumpi suomennos Sarah...
Mia ja Miia ovat alkuaan nimien Mirja ja Mirjam, paikoin myös Vilhelmiinan ja Marian kutsumamuotoja. Mirja on Mirjamin kansanomainen muunnos ja Mirjam taas on Maria-nimen hepreankielinen muoto. Maria on Jeesuksen äidin nimi, ja nimen alkuperäinen merkitys on ilmeisesti ollut 'toivottu lapsi'. Mia ja Miia ovat vanhemmissa ikäluokissa melko harvinaisia nimiä, mutta 1960-luvulla niiden suosio alkoi kasvaa. Suomen almanakassa Miia on ollut vuodesta 1973 lähtien. Aluksi Miian nimipäivä oli 2.7. eli Marian päivänä, vuodesta 1984 Miiat ovat viettäneet nimipäiväänsä 30.4. kuten Mirjat ja Mirjamitkin. Lyhyempi muoto Mia on vain suomenruotsalaisessa almanakassa.
Etunimien yleisyydestä eri aikoina Suomessa löytyy tietoa Väestörekisterikeskuksen...
Lundstenin Tieliikennekirja 2001 määrittelee ajokorttia varten täytettävät terveysvaatimukset näön osalta pääpiirteittäin näin:
A1-, A-, B-, M- ja T-luokan sekä BE-luokan ajoneuvoyhdistelmät:
a) näkösi tarkkuus silmälasein tai ilman niitä on molempien silmien yhteisnäkönävähintään 0.5, taikka jos olet menettänyt näön toisesta silmästä on näön tarkkuus oltava 0.6.
b)vaakasuora näkökenttäsi on vähintään 120 astetta
C-, C1, D- ja D1-luokan ajoneuvot sekä CE-, C1E-, DE- ja D1E-luokan ajoneuvoyhdistelmät ja taksit:
a) näön tarkkuus silmälasein tai ilman on toisella silmällä vähintään 0.8 ja toisella vähintään 0.5. Jos vaadittava näön tarkkuus saavutetaan vain silmälasein, edellytetään kuitenkin, että kummankin silmän korjaamaton näöntarkkuus...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan ihminen-sanalla on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä; muun muassa karjalan imehnine, vepsän inehmoi, vatjan inehmiin tai viron inimene. Alkuperäisen muodon määrittäminen on hankalaa, eivätkä tutkijat ole päätyneet yksiselitteiseen tulkintaan. Joidenkin tutkimusten mukaan sana 'ihminen' saattaa johtua mordvan sanasta 'inze' (vieras). Toiset arvelut viittaavaat ilma-sanan ja ihme-sanan johdoksiin. Suomen vanhassa kirjakielessä sana on esiintynyt muodossa 'inhiminen'. Nykymuodossa sana on mainittu ensi kerran 1544, mutta yleistynyt 1600-luvulla.
Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY, 2004
Taikuutta ja seikkailuja löydät esimerkiksi Susan Cooperin Pimeä nousee -sarjasta, Eoin Colferin Artemis Fowl -kirjoista ja Ursula K. LeGuinin Maameren tarinat -sarjasta. Potter-fanille voi suositella myös Reeta Aarnion kirjoja Maan kätkemät ja Veden vanki, ja taikojen parissa ollaan myös Diana Wynne Jonesin kirjoissa Noidan veli ja Tietäjän lapsuus. Terry Pratchettin kirja Vapaat pikkumiehet ja sen jatko-osat Tähtihattu ja Talventakoja kertovat Tiffany-tytön noitaopinnoista. Todellinen fantasiakirjallisuuden klassikko on C.S. Lewisin Narnia-sarja. Michelle Paverin Muinainen pimeys -sarja seuraa Torak-pojan ja hänen susiystävänsä vähän taianomaisiakin seikkailuja esihistoriallisessa maailmassa.
Lisää vinkkejä hyvistä kirjoista voit aina...
Selvitystä tälle sanonnalle, josta on myös ainakin versio "ei puolta sanaa", ei löytynyt. Sen merkitys kaiketi on, että jokin asia on niin selvä, tai että on itse niin samaa mieltä keskustelukumppanin kanssa, että aiheesta ei tarvitse puhua edes kahta tai puoltakaan sanaa.
Hyviä historiallisia romaaneita on paljonkin, mutta tässä omia ja kollegani suosikkeja:
-- James Clavell: Shōgun (sijoittuu 1600-luvun Japaniin)
-- Ken Follett: Taivaan pilarit (sijoittuu keskiajalle)
-- Robert Graves: Minä, Claudius (sijoittuu antiikin Roomaan)
-- Robert van Gulik: Kummitusluostari
- Sue Harrison: Ensimmäiset ihmiset (sijoittuu esihistoriallisille Aleuteille)
- Jukka M. Heikkilä: Merikonsuli (sijoittuu antiikin Roomaan)
- Juha Ruusuvuori: Kaniikki Lupus (sjoittuu keskiajan Suomeen)
- Wilbur Smith: Joen jumala (sijoittuu muinaiseen Egyptiin)
- Wilbur Smith: Kun leijona metsästää (sijoittuu 1800-luvun Afrikkaan)
- Wilbur Smith: Petolinnut (sijoittuu 1600-luvulle ja käsittelee merirosvojakin)
- Jean M. Untinen-...
Diaarinumero muodostuu asian juoksevasta numerosta, diaarikaavan ryhmätunnuksesta (talousasiat, henkilöstöasiat, anomusasiat tms. ) sekä vireille tulovuoden kahdesta viimeisestä numerosta (esim. 44/24/99).
Juokseva numero etenee kirjaamiskausittain joko yhtenäisenä numerointina läpi diaariryhmien tai erillisenä numerointina kussakin ryhmässä. Oikeuslaitoksissa yhteen asiaan liittyvät asiakirjat kootaan aktiin eli asiakirjavihkoon. Diaarinumero on avain asiakirjojen löytymiseen.
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/julkaisuluettelo/d-verkko-oppaat/arki…
Tuosta osoitteesta löytyy yksityiskohtaista tietoa rekisteröinnistä ja asiakirjojen etsinnästä rekisteritietojen perusteella.
Asianumero on viranomaisen vuosittain antama juokseva numero sen...
Kynsinauhaksi kutsutaan kynnen tyveä päällystävää ohutta ihoa. Sen pehmentäminen ja työntäminen kynnen päältä pois estää kynsinauhaa kasvamasta kiinni kynteen. Mikäli näin käy, kynsinauhat alkavat helposti repeillä, mistä aiheutuu juuri mainitsemasi kaltaisia ongelmia kynsien juureen.
Vinkkejä kynsien ja kynsinauhojen hoitoon löytyy esim. täältä: http://www.muotinetti.com/tekstit/meikkikoulu_kynnet.html
Lisätietoa kynnen rakenteesta:
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/kynsi/
