Sarjaan kuuluvat Hedvigin ja Desiréen (1.) sekä Kunniattoman miehen (4.) lisäksi Olisi pitänyt unohtaa (2.), Ursula Kastellporten (3.) sekä Kahlittu ja vapaa (5.).
Pääkaupunkiseudun HelMet tietokanta ilmoittaa Salmisen Lahti kirjan kirjallisuudenlajeiksi psykologiset romaanit ja yhteiskunnalliset romaanit. Samoin kirjallisuussivusto Kirjasampo ehdottaa samoja lajeja.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_43538
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1840443__Ssalminen%20lahti…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta www.libplussa.fi löytyy useita teoksia antamalla asiasanaksi laatujärjestelmä ja katkaisumerkki #. Teosten sisällöstä saa tarkemmat tiedot katsomalla täydet tiedot, jolloin näkyvät sisältöä kuvaavat asiasanat. Sen sijaan termillä tuotekortti ei suoraan löydy yhtään viitettä.
Minulla ei valitettavasti ole kompetenssia arvioida kirjojen kovatasoisuutta (alempana mainittuja teoksia ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa). Seuraavat englanninkieliset kirjat löytyivät tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta hakusanalla opettajan työ. Mikäli haluat ehdottomasti kovatasoisuusarvioinnin, on viisainta kääntyä opettajankoulutuslaitosten kirjastojen puoleen.
The complex roles of the teacher : an ecological perspective / Shirley F. Heck, C. Ray Williams. Teacher’s College Press, 1984
Käyttäytymistiet. tdk:n kirjasto Bulevardi sekä useita muita tiet. kirjastoja
The school from the teacher’s perspective : the teaching space of eleven change-oriented teachers / Matti Lattu. Väitöskirja. University of Helsinki,...
J.K. Rowlingista ja Harry Potter-kirjoista löytyy tietoa suomeksi kirjoista:
86.5 Smith, Sean : J.K. Rowling : Harry Potterin luoja.
Helsinki : Memfis books, 2003.
86.11 Blake, Andrew : Harry Potterin ilmestys.
Tampere : Vastapaino, 2004.
86.1103 Beahm, George:
Harry Potter-kumppani.
Helsinki : Readme.fi, 2006.
86.12 Fantasian monet maailmat.
Helsinki : Btj Kirjastopalvelu, 2004
Kumpaakaan elokuvaa ei tosiaan ole kirjastoissa. Yleensä syy siihen, ettei jokin elokuva ole kirjastojen kokoelmissa on se, ettei elokuva ole saanut lainausoikeuksia.
Lähetän kuitenkin toiveesi eteenpäin.
Kappale "Think" löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista:
REAL soul book. Sanat, melodia, sointumerkit, eri soittimien osuuksia. Notfabriken, 2009
FRANKLIN, Aretha: You're the voice. Sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitaran sointuotteet, CD-levyllä orkesteritaustat. London : International Music Publications, 2001. Nuotti + CD-levy
LADIES OF SOUL : PIANO, VOCAL, GUITAR. LONDON : IMP, 1999.
Rosa Liksomin kirjoittama monologi "Nyt mie alan tekemhän syntiä" pohjautuu Liksomin novellikokoelmaan Tyhjän tien paratiisit (WSOY, 1989).
Lähteet:
http://www.rosaliksom.com/
http://www.topimikkola.com/miealantekemhan.html
http://www.topimikkola.com/miealantekemhanjamuutakinpahetta.html
Rosa Liksom
Naisten osuutta holokaustissa tarkastelee varsinkin Paul Rolandin kirja Pahan palveluksessa : naisena natsi-Saksassa. Yleisemmin naisten osuutta Hitlerin tuhokoneistossa käsitellään Wendy Lowerin teoksessa Hitlerin raivottaret : saksalaisnaisia natsien kuoleman kentillä. Englanninkielisistä aihetta käsittelevistä kirjoista yksi perusteellisimmista on Daniel Patrick Brownin The camp women : the female auxiliaries who assisted the SS in running Nazi concentration camp system.
Maija Lindgrenin ja Annami Poivaaran lastenkirja Varo vaaraa Nalle Nallukka ilmestyi vuonna 1991. Vuonna 1996 kirjasta julkaistiin uusi painos nimellä Varo vaaraa koulutiellä.
Näin vanhoja kirjoje ei ole enää myytävänä kirjakaupoissa, mutta niitä kannattaa etsiä antikvariaateista. Helpoimmin etsiminen sujuu nettiantikvariaateissa. Joskus saattaa tärpätä ihan googlettamalla teoksen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3755433
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8fef09e5-e934-4791-a559-5…
Englantilaiselta Barbara Erskineltä on suomennettu kolme teosta.
Nainen menneisyydestä (Lady of hay, suom. Renne Nikupaavola) julkaistiin vuonna 1988 kahtena niteenä.
Häkkilintu (Kingdom of shadows, suom. Leena Nivala) ilmestyi niin ikään kaksiosaisena vuosina 1988 .
Keskiyö on yksinäinen paikka (Midnight is on lonely place, suom. Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen) julkaistiin vuonna 1994.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi
Kaikki Erskinen teosten suomennokset näyttävät kuuluvan verkkokirjastoalueesi kokoelmiin, joskaan eivät lähikirjastosi kokoelmiin. Voit siis tilata ne lainattaviksi omaan lähikirjastoosi.
https://joki.finna.fi/
Jos varaus on jo noudettavissa, ota yhteyttä Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakaspalveluun sähköpostitse, puhelimitse tai chatin kautta: Kirjastot | Keski-Finna Voimme lainata varauksesi ennen sen erääntymistä valmiiksi kirjastokortillesi. Voit noutaa kortillesi lainatun aineiston asiakaspalveluaikoina palvelutiskiltä. Lainalle tulee vain 2-4 viikon laina-aika, riippuen aineistosta ja varausjonosta.
Jos olet vielä varausjonossa, varauksen voi itse keskeyttää eli jäädyttää toistaiseksi tai määräajaksi esim. loman ajaksi. Tämän voi tehdä kirjautumalla verkkokirjastoon ja menemällä omissa asiakastiedoissa kyseisen varauksen kohdalla kohtaan "muokkaa".
Hei!
Tiedustelin asiaa Väylävirastosta ja kysymykseen vastattiin näin:
Niitä kutsutaan taustalevyiksi. Aikaisemmin niitä oli paljon, kun opastimien valoteho oli heikompi ja niillä varmistettiin se, että myös voimakkaassa vastavalossa opastimen näyttämä väri (varsinkin punainen) kuitenkin näkyi.
Nykyisin, kun kaikki uudet liikennevalo-opastimet toteutetaan LED-tekniikalla, taustalevyjä ei enää tarvita, kun niiden valoteho riittää kaikissa tilanteissa.
Tiedustelemasi lintu kuuluu ehkäpä ulappaliitäjien (Procellariidae) tai ulappakeijujen (Hydrobatidae) heimoon. Olisi tärkeä tietää "tuulikiitäjän" tieteellinen nimi, jotta voi varmistaa, mikä lintu se tarkalleen on. Tuulikiitäjä-nimistä lintua en löytänyt, mutta merikiitäjän (=meriliitäjä) (Oceanites oceanicus) ja tyrskykiitäjän (=tyrskyliitäjä) (Bulweria bulwerii).
Birdlifen sivulta, http://www.birdlife.fi , löydät "maailman lintulajien suomenkieliset nimet" .
Suomenkielistä tekstiä ja kuvia löydät ulappakiitäjistä ja ulappakeijuista esim. seuraavista lähteistä: Uusi Zoo osa 4: Linnut ja Euroopan lintuopas (tekijä: Bruun, Bertel).
Lasten kirjastoauto vierailee Veräjälaaksossa maanantaisin kello 15.50 - 16.20. Aikuisten kirjastoauto ei valitettavasti vieraile Veräjälaaksossa ollenkaan tällä hetkellä. Lisätietoja linkistä: http://www.lib.hel.fi/File/de11042c-7dba-46bc-ac1b-f5e2c144e626/kirjast…
Suomenruotsalaiselta kirjailijalta Elsa Boströmiltä ei ole suomennettu yhtään kirjaa, eikä hänen runojaan ole ilmeisesti suomennettuna antologioissakaan. Pari runosuomennosta on vuoden 1996 Parnassossa (n:o 4, s. 406), mutta kysymäsi runo ei ole niiden joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
