Rivit ovat Johann Wolfgang von Goethen runon Willkommen und Abschied lopusta.
Saksaksi ne kuuluvat näin:
"Und doch, welch Glück, geliebt zu werden!
Und lieben, Götter, welch ein Glück!"
Suomenkieliset rivit ovat Aale Tynnin käännöksestä Tervehdys ja hyvästijättö.
Koko runon voit lukea saksaksi esimerkiksi täältä:
https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap056.html
https://www.mumag.de/gedichte/goe_jw39.htmlRivit
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Praha-nimen historiasta on parikin eri teoriaa, ja molemmat liittyvät luontoon ja kaupungin maantieteelliseen sijaintiin. Pragan etymologia on hieman toinen, vaikka paikannimien kirjoitusasut ovatkin hyvin lähellä toisiaan useilla eri kielillä.
Yleisin käsitys lienee, että Praha juontuu vanhasta slaavilaisesta sanasta práh (porgъ), joka tarkoittaa matalaa kohtaa, kahluupaikkaa, kynnystä tai askelmaa, mutta myös koskea. Tällä oletettavasti viitataan sihen Vltava-joen kohtaan, johon Praha on perustettu. Sama varhaisslaavilainen sana (práh) on periytynyt myös vanhaan tšekin kieleen, jossa sen merkitys on verkkosanakirjojen mukaan jotakuinkin sama kuin alkuperäinen.
Toisen teorian mukaan Praha-nimi tulee ...
Tekniikan Maailma -lehteä säilytetään Helsingin kaupunginkirjastossa:
Kallion musiikkiosaston käsikirjastossa pysyvästi (1980- ) (ei lainata)
Käpylässä pysyvästi (1953- )
Pääkirjastossa Pasilassa pysyvästi (1953- ) (ei lainata)
Puistolassa pysyvästi (1986- )
Rikhardinkadulla kuluva + 17 edellistä vuotta
Lisäksi monissa toimipisteissä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi 1-2 aikaisempaa vuosikertaa.
HelMet-aineistohausta löytyvät myös säilytystiedot niistä aikakauslehdistä, joita kirjastoon tulee.
Mikrofilmattujen lehtien tiedot ovat Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla osoitteessa http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=3448
Jos kysyjä tarkoittaa kirjoja, joiden tekijänä on Pentti Eskola (ja toisessa myös muita), molemmat löytyvät HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta ja ovat normaalisti varattavissa. Tässä suorat linkit:
Pentti Eskola: Atomit ja kiteet (1948) http://luettelo.helmet.fi/record=b1236048~S9*fin
Rolf Arnkil, Sigfrid Sirenius ja Pentti Eskola: Perimmäisten kysymysten äärellä (1963) http://luettelo.helmet.fi/record=b1141947~S9*fin
Heikki Poroila
Kyseinen lausunta on tyypillinen lounaismurteissa, joten sen voisi olettaa saaneen alkunsa Lounais-Suomsta. Kirjastosta ei valitettavasti kuitenkaan löytynyt varmuutta lausunnan alkuperästä, mutta asiaa voi tiedustella Kotulta. Tässä linkki heidän yhteystietoihinsa: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Tässä joitakin vinkkejä.
Emma Cline: Vieras
Daniel Defoe: Moll Flanders
Catharina Ingelman-Sundberg: Kakkua, kiitos! + jatko-osat
Rosa Liksom, Kreisland
Pirkko Lindberg: Candida
Tone Schunnesson: Päivät, päivät, päivät
Andy Weir: Artemis
Fay Weldon: Naispaholaisen elämä ja rakkaudet
Heidi Väätänen: Chloé S:n sanakirja
Tässä muutamia uusia kirjoja, joista voisi olla sinulle hyötyä: Allen: CERT: verkkoturvan hallinta. Edita 2002, Anonymous: Hakkerin käsikirja. Edita 2002, Järvinen: Tietoturva & yksityisyys. Docendo 2002, Ruohonen: Tietoturva. Docendo 2002. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa aineistorekisteristämme osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll , josta voit hakea myös lisää aihetta käsitteleviä kirjoja asiasanoilla atk-rikokset, tietoturva, hakkerointi. Lehdissä julkaistuja atk-rikollisuutta koskevia artikkeleita voit hakea kirjastossa asiakkaiden käytettävissä olevista Arto- ja Aleksi -lehtitietokannoista.
Kuvaus vastaa pitkälle 1990-luvun alussa julkaistuja japanilaisia Candy Candy -animaatioelokuvia. Niitä voi pyytää videokasetteina kaukolainaksi muutamasta maakuntakirjastosta tai etsiä divarista. Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmissa ei ko. elokuvia ole, mutta kaukolainatilauksen voit jättää meidän kauttamme.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Emme ole onnistuneet löytämään novelleja, jotka vastaisivat kuvausta kaikilta osin.
W. Somerset Maugham on kirjoittanut lyhyitä vakoilutarinoita, jotka perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa salaisen tiedustelupalvelun tehtävissä. Hän kirjoittaa itse esipuheessaaan tarinoiden sisältävän jonkin yllätystekijän, odottamattoman käänteen Tsehovin tapaan. Tapahtumat eivät kuitenkaan sijoitu siirtomaihin. (Ashenden, or the British Agent 1928, suom. Salainen asiamies)
Ei saa kopioida, valitettavasti. Jos tuote on vielä ostettavissa, mikään kirjasto ei saa valmistaa täydentävää kopiota vaan rikkoutunut on korvattava ostamalla uusi.
Sen jälkeen, kun tuote poistuu markkinoilta eli sitä ei voi enää ostaa, tekijänoikeusasetuksessa mainituilla kirjastoilla (tieteelliset kirjastot, maakuntakirjastot, yleisten kirjastojen keskuskirjasto eli Helsinki) on lain 16§:n perusteella oikeus korvata rikkoutunut tai kadonnut osa kopiolla. Tätäkään poikkeusoikeutta ei siis ole ns. tavallisilla kunnankirjastoilla.
Heikki Poroila
Enid Blytonista löytyy tietoa Internetistä mm. sivuilta http://www.blyton.net Kirjastossa sinun kannattaa tutustua kirjailijoita esitteleviin yleisteoksiin kuten esimerkiksi Mervi Kosken vuonna 2000 julkaisemaan teokseen 'Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan' (ISBN 951-692-466-2) ja 'Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita' (toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, ISBN 951-692-398-4).
Ainakin Frozen storybook collection, suomeksi Tarinoiden taikamaailma löytyy molemmilla kielillä Vaski-kirjastoista mm. Turun pääkirjastosta. Alla linkit Vaski-kirjastojen luetteloihin suomen- ja englanninkielisistä Frozen-kuvakirjoista:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=frozen+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=frozen+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22eng%22
Seuraavissa teoksissa sivutaan tavalla tai toisella avioeroa, uusperheitä yms.
Rissanen, Pirjo: Rakas sisareni Vilja (VIHREÄ VARIS-sarja); Tiainen, Marja-Leena: Jääprinsessa ja jäähykuningas (VIHREÄ VARIS-sarja); Laine, Sinikka: Silkkiuikku; Stark, Ulf: Jääkarhutanssi sekä Blume, Judy: Ei maailma tähän kaadu. Kaikki kirjat ovat saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta.
Osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/avioero.shtml on Suomen nuorisokirjalijoiden tuottama luettelo avioeroa käsittelevistä nuortenkirjoista.
Tarkistin sähköpostiosoitteenne, se on oikein asiakastiedoissamme kuten muutkin tiedot. Näin ollen sähköposti-ilmoitusten olisi pitänyt toimia. Ilmoitan eteenpäin ongelmasta ja pahoittelen toimimattomuutta. Toistaiseksi emme ole saaneet toisilta asiakkailta ilmoituksia s-posti-ilmoitusten toimimattomuudesta, mutta sitä on kyllä esiintynyt joskus tilapäisesti, silloin kylläkin kaikkia asiakkaita koskien. Pyydän palaamaan aiheeseen mikäli ongelma jatkuu vielä. Kirjautumalla omiin tietoihin saatte ajanmukaiset tiedot varauksista ja erääntyvistä lainoista niin kauan kun ongelma jatkuu.
Lisäyksenä edelliseen: Jos et saa kirjastolta ilmoituksia sähköpostiisi, tarkista, oletko valinnut O m i s s a t i e d o i s s a s i ilmoitustavaksi...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta voi hakea dekkareita kirjoittamalla aihehakuun jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus tai salapoliisikirjallisuus. Ruudusta rajaa/järjestä hakua voit valita kieleksi saksan, mutta silloin saat luetteloosi myös saksaksi käännetyt. Pelkästään naisten tai miesten kirjoittamia kirjoja ei voi haun avulla löytää.
Joensuun seutukirjaston maakuntaosasto ylläpitää Käkönen-viitetietokantaa, josta myös kyseisen artikkelin viitetieto löytyy. Itse artikkelin voit saada kopiona lähimpään kirjastoosi tai sieltä itse lukemalla artikkelin mikrofilmiltä.
Kokotekstinä artikkelia ei löydy internetistä, koska Outokummun seutu ei ole mukana ePress-palvelussa eikä siellä arkisto muutenkaan ulotu näin pitkälle taaksepäin.
Käkösen hakuun pääset tästä linkistä: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html
Tietokanta löytyy myös Vaara-kirjastojen sivulta kohdasta Aineisto: Pohjois-Karjala-aineisto. Tätä kautta löytyvät myös linkit lehtipalveluihin ePress ja PressDisplay kohdasta Aineisto: Lehdet.
Löysin kaksi mielenkiintoista nettisivua aiheesta. Toisessa esitetään taulukkomuodossa, miten eri EU-maissa käytetään hevosenlihaa
(http://www.mhr-viandes.com/en/docu/docu/d0000698.htm) ja toisilla sivuilla on monenlaista mielenkiintoista hevosenlihaa ravintona käsittelevää infoa sekä tuotteita ja reseptejä: http://members.aol.com/pferdeflsh/index.htm
