Tässä joitakin kirjoja, joissa on tietoa ja historiaa ruoasta ja ruokalajeista:
- Ruoka-Kalevala, eli, Makumuistoja Suomesta / toimittanut Jani Kaaro
- Klassikkoruokia : reseptit & tarinat / Tiina Rantanen
- Ihmiskunnan syötävä historia / Tom Standage
- Parasta pöytään : suomalaisen gastronomian historia / Kari Martiala & Helena Lylyharju
- À la carte : ravintolaruokien historiaa / Anita Viitasaari
Arvoisa taiteenystävä,
tiedustelemasi asia ei varsinaisesti kuulu Artoteekin toimintapiiriin. Suosittelen jatkamaan tiedustelua ottamalla yhteyttä Vetelin kunnan kulttuurisihteeriin tai Suomen Kuvanveistäjäliiton pääsihteeri Sari Nokkaseen. Näiltä tahoilta saattaa löytyä tietoa, jos kyseisestä veistoksesta on tehty pienoisjäljennös esim. keräystarkoituksiin.
Käypähoito sivustolta löytyy taulukko Tavallisimpien huumeiden aiheuttamia kliinisiä tunnusmerkkejä päihdekäytön varhaisvaiheessa https://www.kaypahoito.fi/nix00461
Kannabis ja stimulantit aiheuttavat kiihtymystä ja puheliaisuutta eli puhenopeuden nousua ja varmaan myös äänen voimakkuuden kasvua.
Opioidit taas hidastavat toimintaa, myös puhetta, ja aiheuttavat välinpitämättömyyttä.
Turnauksilla on omat sääntönsä liittyen mitaleiden jakamiseen tuomareille, mutta tyypillisesti turnaukset jakavat kunnianosoituksena ottelun tuomaristolle mitalit, jos kyseessä on mitaliottelu. Esimerkiksi FIFA:n edellisiä vuoden 2022 MM-kisoja koskevassa sääntödokumentissa sanotaan, että sekä loppuottelun että pronssiottelun tuomaristolle jaetaan mitalit. Sääntödokumentin palkintoja käsittelevän luvun 45 kohta 8 linjaa, että voittajajoukkueelle jaetaan kultamitalit, toiseksi tulleelle joukkueelle hopeamitalit, ja kolmanneksi tulleelle joukkueelle pronssimitalit. Saman luvun kohta 9 linjaa, että sekä loppuottelun että pronssiottelun tuomaristolle jaetaan mitalit. Tuomariston mitalit siis määritellään eri kohdassa ja jaetaan eri perustein,...
Tässä muutamia kollegoiden kanssa kerättyjä suosituksia: Wells, Martha: Murhabotin päiväkirjat 1Cline, Ernest: Ready player oneKalajoki, Mikko: Viimeinen perillinenDavidson I. I: Ghost Network 1 AktivoiKoiranen, Mikko: Jättiloikka Jan ValkoselleLukkarila, Anne: Tuomiopäivä EnterMeresmaa, J. S.: Kenties tapan sinut vieläWeir, Andy: Operaatio Ave MariaWith, Mikko: Saakelin satanen Isomäki, Risto: Sarasvatin hiekkaa (tästä on tehty myös sarjakuvaromaani Petri Tolppasen kuvittamana) Toivottavasti näistä löytyy mieluisa vaihtoehto. Kirjojen kuvailutietoja pääsee tutkimaan verkkokirjastossamme: https://lukki.finna.fi/
Kirjastot voivat hankkia kokoelmiinsa julkaisuja uskontokunnasta tai muusta maailmankatsomuksesta riippumatta. Ainoastaan lait säätelevät hankintaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmaohjelmassa sanotaan mm. näin:
”HelMet-kirjasto tarjoaa kokoelmissaan suomalaisen kirjallisen kulttuuriperinnön ja valikoiman maailman kirjallisesta kulttuurista.”
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/
Helmet-kirjastoilla, (www.helmet.fi) joita on noin 60 eri puolilla pääkaupunkiseutua, on hyvin suuri kokoelma, ja mahdollisuus hankkia varsin laajalti myös eri uskontojen julkaisuja. Helmet-kokoelmista löytyy mm. vhs-video Jehovan todistajista (Jehovan todistajat: järjestö tämän nimen takana) ja Mormonin kirja (Mormonin kirja:...
Kyseessä taitaa olla harvinaisempi sukunimi (Väestörekisterikeskus http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan toimittamassa Sukunimet -kirjasta (Otava 2000) ei kyseistä sukunimeä löydy. Arvailen, voisiko nimellä olla tekemistä nimien Päivinen tai Päiviön kanssa? Päivion kohdalla mainitaan myös Lapissa esiintyneet muodot Päiwiä, Peiwe, Päiwe.
Sillä, että jokin dokumentti on kotiseutukokoelmassa, ei ole tekijänoikeuden näkökulmasta mitään merkitystä. Digitoinnin luvanvaraisuus riippuu kokonaan siitä, mitä näille kaseteille on taltioitu, samoin se, voiko digitoinnin tuloksia lainata asiakkaille.
Lähtökohtana on, että tavallisella kunnankirjastolla ei ole mitään tekijänoikeuden suojaaman sisällön kopioimisen oikeutta (digitointi on aina kopioimista). Maakuntakirjastoilla on rajoitettu oikeus mm. säilyvyyssyistä valmistaa turvakopioita, mutta näitä kopioita ei saa antaa lainaksi, vaan niitä käytetään kirjaston tiloissa.
Kotiseutukokoelmiin sisältyy usein itse tehtyjä äänityksiä ja kuvataltiointeja, joiden tekijänoikeudellisen suojan selvittäminen voi olla erittäin työlästä ja...
Autismi- ja Aspergerliiton kirjastossa on lainattavissa noin 80 videota, niitä saa myös kaukolainaksi:
http://www.autismiliitto.fi/index.phtml?s=125
Videoluettelo:
http://www.autismiliitto.fi/files/130/VIDEOT.pdf
Kyllä löytyy, esimerkiksi Virve Rosti on levyttänyt Jokke Seppälän kappaleita. Etsimiäsi cd-levyjä voi hakea esim. pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta: www.helmet.fi Kannattaa valita kohta SANAHAKU (kirjoitetaan Jokke Seppälä)ja AINEISTOLAJI (valitaan cd-levy). Tulokseksi saa melko monta cd-levyä, joissa Jokke Seppälä on ollut vaikuttamassa. Kajaanin kirjaston sivuilta ei löytynyt näitä cd-levyjä, mutta jos haluaa kaukolainaksi jonkun, voi kirjastonhoitajan kanssa tehdä kaukolainapyynnön.
Levyä ei ole pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa. Voit tehdä hankitatoivomuksen tällä lomakkeella https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Jukka Kuoppamäki esiintyy julkisissa lähteissä vain tällä yhdellä etunimellä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä henkilötietoja, jotka eivät ole muutenkin julkisesti saatavilla. Esimerkiksi kirjastojen asiakastietokannat ovat suljettuja eikä niiden tietoja koskaan käytetä tällaisissa yhteyksissä. Useimmat henkilötietoihin liittyvät kysymykset ovat siksi sellaisia, ettemme pysty niihin vastaamaan kysyjiä paremmin.
Heikki Poroila
Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin teosta Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (The social construction of reality, 1994, Gaudeamus) ei valitettavasti olet saatavana sähköisenä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Somemarkkinointia koskevat kirjat on tosiaankin suunnattu lähinnä yrityksille tai yhteisöille. Salla Virtasen Somemarkkinoinnin työkirja (2020) käsittelee myös maksullista mainontaa Facebookissa ja on ehkä tutustumisen arvoinen vaikka ei välttämättä käsittele juuri blogeja.
Katleena Kortesuon teoksessa Sano se someksi (1 + 2 = 3): sosiaalisen median suuri laskuoppi (2018) on lyhyt teksti yleisesti blogin mainostamisesta, vaikka Facebook lähinnä vain mainitaan nimeltä.
Verkossa on joitakin ohjeita aiheesta. Tässä digiyrittäjä ja somevalmentaja Karoliina Behmin ohjeita:
blogin mainostamisesta https://www.karoliinabehm.fi/blogi/blogin-mainostaminen
strategiasta https://tiiakonttinen.fi/bloggaaja-oletko-laatinut-facebook-strategian/...
Hei,Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi, mutta valitettavasti sieltäkään ei ole tullut vastausta. Muistokirjoitusten sitaatteja tai runositaatteja on joskus hyvin vaikea jäljittää. Muistokirjoituksissa käytetyt värssyt saattavat myös joskus muuntuakin alkuperäisestä versiostaan matkalla. Näiden kohdalla ei oikeastaan ole juuri muuta vaihtoehtoa, kuin että joku muistaisi kyseisen sitaatin ja tekijän. Siksipä kyselenkin tässä nyt palvelumme seuraajilta, muistaisikohan kukaan kyseistä tekstiä ja sen tekijää?
Lähinnä aihepiiriäsi lienee Suomen metsästysmuseon näyttelyjulkaisu "Ex libris--eräaiheisia kirjanomistajamerkkejä" vuodelta 1993. Helmiriitta Honkasen "Exlibris Suomi Finland" ,1987 ja Mirjam Kinoksen "Exlibris" 1989 saattavat myös olla selaamisen arvoisia.
Hei!
Meillä Auran kirjastossa on kolme viittomakieltä ja viittomia käsittelevää kirjaa:
Raija Nokkalan : "Satuja viittomakielellä",
Camilla Mickwitzin: "Hei" sekä
teos nimeltä "Viittomakielen kuvasanakirja".
Naapurikunnissa Yläneellä, Pöytyällä ja Karinaisissa on muitakin.
Jos haluat katsoa tarkemmin tietokannastamme, mene internet-osoitteeseen:
http://webkirjasto.atp.fi/auranmaa ja kirjoita kohtaan "asiasana" sana "viittomakieli"
Tällaista runoa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähes kysymyksessä mainitulla tavalla kyllä alkaa Pääskynen-lehdessä julkaistu nimimerkki Priskan (Salme Setälä) tarina Jänöläisten pesumatka.
"Ensi lumi oli satanut. Maa hohti ja kimmelsi valkeiden lumihiutaleiden peittämänä. Olipa se somaa." (Pääskynen nro 22, 15.11.1924, s. 5)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/977266?page=5
Hänestä ei ole kirjoitettu kokonaista kirjaa, kuitenkin useissa teoksissa kerrotaan hänestä. Esimerkkeinä Kotimaisia nykykertojia sekä Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita.
Videokasetilla Kirjailijakuvia 16 kerrotaan Härkösestä.
Kirja Heikosti positiivinen sivuaa hänen elämäänsä.
Myös Internetissä on tietoa Härkösestä esim
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistossa.
