Lehdessä Suvannon seutu, numerossa 7/1992 on artikkeli Metsäpirtille vaakuna. Siinä on mustavalkoinen kuva vaakunasta, mutta tekstissä on kerrottu tarkemmin väreistä ja niiden symboliikasta. Voimme lähettää kopion artikkelista, jos saamme yhteystietosi.
Valitettavasti se ei ole mahdollista.
Varauksia ei pysty rajaamaan niin että aineisto saapuisi vasta tietyn päivämäärän jälkeen. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen Millennium-kirjastojärjestelmä ei mahdollista tällaista vaihtoehtoa, eikä kirjaston ole mahdollista taata sitä että asiakkailla mahdollisesti lainassa oleva aineisto palautuisi ajoissa.
Kirjasto toki lähettää myöhässä olevasta aineistosta muistutuksia ja mikäli aineisto ei palaudu 60 päivän kuluessa eräpäivästä siirretään saatavat perintätoimiston perittäviksi, mutta siitä huolimatta on mahdotonta taata että aineisto palautuisi juuri tiettyyn päivään mennessä.
Voimme lähettää pari vihkoa joissa on Suomen perustuslaki. Suomen laki teosta emme lainaa.
Voitko ilmoittaa postiosoitteesi.
kirjasto.tietopalvelu@eduskunta.fi
Puolustusvoimilla ei valitettavasti ole kysymänne kaltaista omaa palvelutoimintaa.
Internetin kautta on tavoitettavissa lukuisia yhteisöjä ja sivuja, joilla käydään keskustelua muun ohella myös viime sodista ja niissä taistelleiden kohtaloista. Miten niiden piirissä käsitellään kuvamateriaalia, on hyvin yksilöllistä.
Rintamamiesten lapset –niminen facebook näyttää sisältävän sekä tekstiä että kuvia.
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta www.genealogia.fi löytyy foorumin alaosioita, joilla on käsitelty myös sotien aikaisten henkilöiden nimiä ja viitteitä.
Viitteitä asioihin saattaa löytyä myös vaikkapa
www.suomensotilas.fi –sivujen linkeistä vaikkapa eri yhdistysten ja kiltojen kautta.
www.aamukampa.net/forum ”sodat”
www.flightforum.fi (...
Jos vainajalla ei ole elossa olevia sukulaisia, joilta tietoja voisi saada, tarvitaan sukuselvitys eli virkatodistus, johon on merkitty kyseisen henkilön vanhemmat. Jos vainaja on ollut kirjoilla Suomessa ja asuinpaikka (asuinpaikat) tiedossa, virkatodistuksen saa kyseisen paikkakunnan seurakunnasta tai maistraatista.
Jos tietoja ei löydy Suomen väestötietojärjestelmästä, kannattaisi kääntyä Ruotsin verotoimiston (Skatteverket) puoleen. Kyseinen taho kerää väestötietoja ja valvoo mm. perunkirjoituksia. Verotoimistoon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (kontakta oss ->mejla->ställ en fråga->välj område->personbevis). http://www.skatteverket.se
Muita mahdollisia tahoja voisivat olla Tukholman kaupunginarkisto http://www....
Kauniaisten kaupungin vaakunassa on sinisellä pohjalla kultainen, istuva, käpyänakertava orava. Oravan yläpuolella on kolme kultaista ruusuketta. Orava on kuvattu "tyypillisessä" istuma-asennossa, siis sivusuunnasta. Oravan kynnet ovat punaiset. Käpy musta. Löydät kuvan vaikkapa teoksesta "Mitä Missä Milloin -- kansalaisen vuosikirja ; 1994" tai Kauniaisten kaupungin kotisivulta osoitteesta http://www.kauniainen.fi
VIAF-nimiauktorisointipalvelussa (Virtual International Authority File) Adamsin kuolinvuodeksi on merkitty 1993. Tarton yliopiston vuosikirjassa julkaistu muistokirjoitus täsmentää hänen syntymä- ja kuolinpäivikseen 30.1.1899 ja 15.3.1993.
http://viaf.org/viaf/311306250/#Adams,_Valmar
Kyseeseen saattaisi tulla Korppi-sarjassa vuonna 1963 julkaistu Celia Fremlinin Hetket ennen aamunkoittoa. Siinä lapsiperheen taloon asettuu vuokralaiseksi neiti Brandon. Kirjan lopussa selviää, että neiti Brandon on aikonut ryöstää perheen vauvan. Osana suunnitelmaansa hän on ottanut taloudenhoitajan paikan samassa kaupungissa asuvan lääkäriperheen luota. Työnantajilleen hän on esittänyt olevansa äiti ja tätä mielikuvaa ylläpitääkseen hän on jättänyt taloon merkkejä lapsen olemassaolosta: narulla kuivuvia lapsen riepuja, vaunut keittiössä, kaikenlaisia vauvan tarvikkeita. Neiti Brandonin työnantajat ovatkin olleet siinä uskossa, että tämä on asunut lapsensa kanssa heidän luonaan koko ajan. "Jos hänen lopulta onnistuisi...
Lasten makasiiniohjelma Veturissa esitettiin maalis-toukokuussa vuonna 1994 Pöllövaarin tarinoita. Kyseessä oli kymmenenosainen piirrossarja ”viisaasta ja ystävällisestä Pöllövaarista, jota kaikki metsän eläimet rakastavat”. Ohjelman käsikirjoitti Merja Niemi ja toimitti Lauri Pitkänen.
Veturi oli Ylen ohjelmistossa vuosina 1992 – 2003.
Yle Arkisto
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=p%C3%B6ll%C3%B6vaarin+t…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veturi_(televisio-ohjelma)
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 4.10.2014. https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-sohlman-on-peraisin?language_content_entity=fiVoit etsiä tietoa sukunimestä myös sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sohlman.htmlMyös Suomen sukututkimusseuran postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa. https://www.genealogia.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla ASKOilla DVD-elokuvien katsominen ei onnistu. Töölön kirjastosta löytyy laitteet TV:n/DVD:n katseluun. Ajan voi varata puhelimitse kirjaston musiikkiosastolta numerosta 09-31085725.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
Uutisia eri tapahtumista löytyy sanomalehtien, Yleisradion ja MTV:n Internet-sivuilta. Näitä ovat esim. seuraavat: http://www.helsinginsanomat.fi
http://www.ess.fi
http://www.yle.fi
http://www.mtv3.fi
Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien sivuilta pääsee myös näiden lehtien arkistoon, jossa voi selailla vanhempia lehtiä. Yleisradion sivun oikeasta yläkulmasta voi tehdä sanahakujaYleisradion uutisarkistosta. Jos kuitenkin on tarkoitus saada esitelmää varten enemmän taustatietoja, on todennäköisesti käytettävä myös jotain hakupalvelua, esim. http://www.google.com
Ainakin Etelä-Suomen Sanomien sivun alalaidassa on kohta "Linkit", josta saa heti esiin joitakin hakupalveluja, mm. Googlen ja...
Hei!
Valitettavasti hakemaasi käännöstä ei löydy. Lahden kaupunginkirjastolla on käännösrunotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi, johon on kerätty käännösrunoutta laajalti. Siellä ei ollut kyseistä runoa. Omasta rekisteristämme löytyivät samat viitteet Lahden kanssa, eli Heredialta on suomennettu vain muutama runo (suosituin lienee Uinti). Googlaamalla en myöskään löytänyt kyseistä runoa käännettynä suomeksi enkä englanniksi.
Eero Takala on käsitellyt opinnäytetyössään telttakamiinan suunnittelua: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76189/Opinnaytetyo_Eero%20…
Myös seuraavista tulisijoja käsittelevistä kirjoista voi olla hyötyä:
Mårtensson, Hans: Tulisijakirja - kamiinat, takat, kaakeliuunit
Skinner, Tina: Fire Outdoors - Fireplaces, Fire Pits, Wood Fired Ovens & Cook Centers
Himanen, Riku: Kesäkeittiöt
Lisäksi muotoilua kehitysmaissa käsittelee kirja Design your action - social design in practise.
Kaikki kolme kirjaa ovat saatavissa Vaski-kirjastoissa.
Linkitetyt (lasten) kirjastokortit voi lisätä kirjautumalla ensin sisään keski.finna.fi-sivulla.
(Omissa tiedoissa) Kirjastokortit > Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän voi lisätä minkä tahansa kortin, jonka tunnuksen ja PIN-koodin tietää. Kortin PIN-koodi pitää siis olla tiedossa. Kuvallinen ohje: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa on kysytty aiemmin Birgitta-nimen taustaa. Voisi olettaa, että Birgitte on samaa perua. Aiemmassa vastauksessa kerrotaan näin: Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Eräiden internet-lähteiden mukaan toinen tyttäristä Gillian Baverstock (synt. 1931) on tehnyt elämäntyönsä ala-asteen opettajana, mutta on nyt jo eläkkeellä. Nuorempi tytär Imogen Smallwood (synt. 1935) on koulutukseltaan psykoterapeutti.
Lähteet:
http://www.contactmusic.com/new/xmlfeed.nsf/mndwebpages/blyton.s%20daug…
http://en.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton
http://www.theage.com.au/articles/2002/03/30/1017206160031.html
Kirjastot maksavat vuosittain tallenteiden kirjastokäytöstä korvauksen Suomen Kuntaliiton ja Kopioston neuvotteleman sopimuksen mukaisesti. Korvaus perustuu kirjaston hankittujen tallenteiden lukumäärään. Erikoiskirjastot maksavat tallennekohtaista korvausta. Tallennekohtainen korvaus:
25 euroa/äänikasetti
25 euroa/cd-levy
60 euroa/videokasetti
60 euroa/cd-rom -levy
60 euroa/dvd-levy
Korvauksiin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero.
Televisio-ohjelmien tekijänoikeuskorvausten jako perustuu Kopioston jäsenjärjestöjen vuosittain vahvistamiin tilitysperiaatteisiin. Tekijänoikeuskorvausten tilitysten perustana on korvauksensaajien oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu.
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto...
