Espanjan kielen taidosta olisi nyt hyötyä, mutta tässä joitakin nettisaitteja, joista saattaisi olla hyötyä.
http://www.iberianature.com/spainblog/a-guide-to-food-in-spain-f-g-h/
http://www.spanishfoodfinder.com/spanishfood.html
http://chowhound.chow.com/topics/523945
http://spanishfood.about.com/od/discoverspanishfood/Discover_Spanish_Fo…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoristokinkku
Kirjoista voisi löytyä varmemmin (ainakin suolauksesta, kuivaamisesta ja öljyyn säilömisestä), esim. Goldstein, Joyce,
Espanja ja Portugali : ruokaohjeita ja tunnelmia Iberian niemimaan keittiöstä. Weilin+Göös, 2000.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=espanja+ruokaohjeet&searchscop…
Teimme pyytämääsi varausten ilmoitustapaan muutoksen. Itsekin muutoksen voi tehdä seuraavasti: mene Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastoon http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1&sesid=1001761405&ulang=… ja valitse vasemman reunan valikosta "omat tiedot". Anna oma käyttäjätunnuksesi kirjastokortistasi ja salasanasi ja kirjaudu sisään. Tämän jälkeen valitse vasemman reunan valikosta "ilmoitustapa". Tällä sivulla voit muuttaa ilmoitustavan haluamaksesi.
Oli vesi suihkussa kylmää, haaleaa, lämmintä tai kuumaa, se joka tapauksessa "rummuttaa" ihoamme vilkastuttaen verenkiertoa. Hyvin kuuma ja hyvin kylmä vesi lisäävät tätä vaikutusta merkittävästi ja ihminen voi kokea suihkun siksi virkistävänä. Kuumana päivänä ihon lämpötilaa alentava suihku voi piristää ihan siksi, että elimistö viilenee. Joskus suihkussa käyminen virkistää puhtaasti henkisistä syistä eli koska se on mukavaa. Mutta todennäköisesti useimmilla ihmisillä on kokemusta myös tilanteista, joissa suihku ei sen kummemmin virkistä tai saattaa jopa raukaista ihmistä. Kaikki riippuu pohjimmiltaan siitä, missä tilanteessa suihkussa käydään ja minkälaisia odotuksia siihen liittyy. Suihku vaikuttaa siis sekä fyysisesti että henkisesti...
Tässä joitakin lasten kuvakirjoja, joissa käsitellään muutoksia, uskaltamista ja ystävystymistä:
Onni-poika saa uuden ystävän
Onni ja Aada päiväkodissa
Kyllä, sanoi koala
Sammakko ja ystävät
Karhu saa kaverin
Missä meidän koti on, isäkarhu?
Nenne ja supervoimarohkeus
Misu tahtoo ystävän
Kuinka minusta tuli rohkea? Opi tunnetaitoja
Pääsenkö minäkin mukaan?
Hie hei - hieppa hei
Kolmikko tahtoo leikkiä kaksin
1) Karjalan kielen sanakirjasta ei löydy lesakka-sanaa. Sen sijaan siellä on lesankka, joka tarkoittaa uunin kupeessa olevaa makuulavaa tai penkkiä tai muurista porrastuvaa ulkonemaa. Sanakirjassa mainitaan myös sana lesonka, joka on uunin alaosassa oleva loukko jossa säilytetään halkoja tai merkitys on voinut olla myös pystyuuni.
Lesanka-sanahaku netissä antaa tulokseksi erilaisia majapaikkojen nimiä.
Lähdeteos: Karjalan kielen sanakirja, osa 3, 1983
2) Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta lesakka ei myöskään löydy, mutta sieltä löytyy em. lesankka, lesanka sekä lesantka, jotka tarkoittavat kaikki samaa.
Ks. murresanakirja netissä osoitteesta: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lesantka...
Tarkoitat varmaan tätä hahmojen välistä keskustelua: https://www.imdb.com/title/tt0734820/characters/nm0648920
Kirjastolla käytettävissä olevien resurssien kautta ei ole selvitettävissä, onko sarjan esittämä laintulkinta ollut vuonna 1990 totuudenmukainen.
Yhdysvaltain lainvalvontaviranomaiset tekevät yhteistyötä eri tavoin:
https://www.fbi.gov/about/faqs/what-is-the-fbi-doing-to-improve-its-int…
Yleisesti ottaen viihdeteollisuuden kuvausta FBI:n toimintatavoista ei kannata pitää automaattisesti totuudenmukaisena:
https://www.fbi.gov/about/faqs/how-accurately-is-the-fbi-portrayed-in-b…
Turun kaupunginkirjastosta ja sen lähikirjastoista on digitoitu useita kuvia, mutta ne sijoittuvat eri vuosikymmenille. Ohessa ulkokuva pääkirjastosta, joka on merkitty vuosille 1930-1962, mutta julkisivuhan ei ole muuttunut tältä ajalta.
Turun pääkirjasto; ulkokuva; arkkitehtuurikuva | Turun museokeskus | Finna.fi
Tässä sisäkuva pääkirjaston lastenosastolta v. 1963
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston lastenosasto | kirjastot.fi | Finna.fi
Muutamia kuvia lähikirjastoista:
Nummen kirjasto 1960-luvulla https://finna.fi/Record/digi.124274?imgid=1
Vasaramäen kirjasto 1960-luvulla https://finna.fi/Record/digi.124269?imgid=1
Tässä vielä eri aikakausiin sijoittuneita kuvia Turun kaupunginkirjastosta Turun kaupunginkirjaston historiaa ·...
Aiheestasi löytyy melko paljon tutkimustietoa. Tässä joidenkin tuoreimpien nimiä:
- Erityislapsenavustajan osaamisen rakentuminen päiväkodin moniammatillisessa toiminnassa / Arja Hyvärinen (pro gradu –työ, 2005, Lapin yliopisto)
- Lasten yhteinen varhaiskasvatus : erityisestä moninaisuuteen / Kaisu Viittala (2006)
- Moniammatillinen yhteistyö lastenneuvolan ja päiväkodin toiminnassa / Tuija Huovinen (Pro gradu –työ, 2004, Oulun ylipisto)
- Sosiaalinen pääoma varhaiskasvatuksen verkostoissa : työntekijöiden kokemuksia moniammatillisen yhteistyön ehdoista, edellytyksistä ja mahdollisuuksista / Sanna Ojala (Pro gradu –työ, 2006, Helsingin yliopisto)
- Kokonaisvaltaisista toimintahetkistä oppia ja elämyksiä kaikille [Elektroninen aineisto...
Apurahan peruminen tai takaisinperintä on mahdollista, mikäli työtä, johon apuraha on myönnetty, ei toteuteta. Apurahoja myöntävillä tahoilla on vaihtelevia ohjeita näihin tapauksiin. Esimerkinomaisesti voi tutkia Koneen Säätiön ohjeistusta osoitteessa https://koneensaatio.fi/apurahat.
Toki saa, mutta jos kirja katoaa tai tuhoutuu jollain tavoin, sen joutuu korvaamaan kirjastolle. Kannattaa myös varmistaa, ettei kirjan eräpäivä osu matkan ajalle, ettei lainasta tule myöhästymismaksuja.
Tällä hetkellä Anders-kimpasta (Kannus ja Kaustinen) löytyy Jean Sibelius: Cello/piano, Finlandia Records FACD351, p1986, joka sisältää Sibeliuksen sellosävellyksiä, sekä sovituksia joistakin tunnetuimmista sävellyksistä (Valse triste, Valse romantique, Canzonetta...). Kokkolan kaupunginkirjastossa cd-levyä ei ole, mutta sen saa tilattua seutulainana Kannuksesta tai Kaustiselta. Varausmaksu on 0,50 euroa.
Toinen on Sibelius: Original works and arrangements for cello and piano, Naxos 8570797, p2008, jonka sisältö on melkein sama yllä olevan levyn kanssa, lisäksi siitä löytyy mm. Finlandia sovitettuna sellolle ja pianolle. Levyä ei löydy valikoimistamme, mutta on kuunneltavissa Naxos Music Library -palvelusta.
Naxos Music Library on...
Professori Aura Korppi-Tommola on käsitellyt tutkimuksessaan ”Ystävyyttä yli Pohjanlahden : Ruotsin ja Suomen välinen kummikuntaliike 1942-1980” Ruotsin apua Suomen lastensuojelutyölle jatkosodan aikana ja raskaina jälleenrakentamisen vuosina.
Suomen Kansallisarkistoon on tallennettu Suomen-Ruotsin Kummikuntatoimikunnan Keskusliiton sekä Sotakummivaliokunnan asiakirja-aineistoa, joista löytyy tietoja sotakummilapsista. http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/
Turun palolaitos on julkaissut Internetissä sivuston Rakennusten savunpoiston suunnitteluohje (pdf-tiedosto: http://www.turku.fi/palo/Savunpoiston%20suunnitteluohje%20(19.6.2003).p… ).
On olemassa v. 1986 ilmestynyt kirja Savun leviäminen ja savunpoisto, kirj. Olavi Keski-Rahkonen. Julkaisija on INSKO, Insinöörijärjestöjen koulutuskeskus. Tätä kirjaa voi tiedustella Teknillisen korkeakoulun kirjastosta (http://lib.hut.fi/ ), josta kannattaa kysyä asiaa muutenkin.
Palontorjuntaa käsitteleviä kirjoja on runsaasti, mutta niistä en löytänyt tarkkaa savunpoistojärjestelmän kuvausta (http://www.helmet.fi/search*fin/ , sanahaku, hakusana palontorjunta).
Internetistä löytyy hakusanoilla savunpoisto tai savunpoistojärjestelmä jonkin verran sivuja,...
Varmasti on, mutta niitä on hankala löytää.
Kaunokirjallisuus ei ole asiasanoitettu niin tarkasti, että eri lääkärit erottuisivat toisistaan.
Suurin osa teoksista kertoo varmaankin sairaalalääkäreistä, kirurgeja, kuolemansyyntutkijoita tai yksityislääkäreistä.
Helmet haulla löysin Carl Gustaf Gröndahl muistelmateoksen Palanen työterveyttä parhaimmillaan.
Hakusanoilla lääkärit ja tehtaat löytyivät Päivi Alasalmen Taivaan tulet: Punainen kukko sekä Robin Cookin Kuume. Molemmissa lääkärit taitavat kyllä olla yleislääkäreitä eivätkä tehtaan työterveyslääkäreitä.
Haku Lääkärit yritykset toi tulokseksi Cookin teoksen Nano. Kirja kertoo lääketeollisuuden arveluttavista keinoista.
Toivottavasti muita teoksia muistavat...
Mekään emme onnistuneet tunnistamaan laulua. Sitä on näköjään yritetty tunnistaa kyseisellä YouTube-kanavalla jo 12 vuoden ajan.
Laitan kysymyksen julkiselle puolelle näkyviin. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjoissa ei ole ikärajoja samaan tapaan kuin esimerkiksi elokuvissa, joten varsinaista ikärajaa Kiekkokaupungille en pysty sanomaan. On paljolti lukijasta kiinni, millaista sisältöä hän haluaa ja pystyy lukemaan. Jo jotkut alakouluikäiset saattavat pitää esimerkiksi jännityskirjallisuudesta, vaikka osa aikuisistakin pitää sitä liian ahdistavana tai jännittävänä. Myös lasten ja aikuisten erilaiset kokemusmaailmat vaikuttavat lukukokemukseen. Ajatellaan, ettei lapsi pysty päässään kuvittelemaan pahempaa kuin mitä hänen kokemusmaailmansa käsittää. Siten luettu teksti ei välttämättä tunnu lapsesta tai nuoresta samalta kuin aikuisesta.
Kirjojen ikärajoista on aiemmin kysytty kirjastonhoitajalta: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kirjoissa-...
Selvittelin asiaa sekä verkkohakujen että ruotsinkielisten työtovereiden avulla. Sana "fest" esiintyy verkossa toisinaan merkityksessä "festival", mutta yleensä aina yhdyssanan jälkiosana (gymnastikfest, schlagerfest, Jazzfesten). Ilmiö ei vaikuttaisi rajoittuvan Tukholman alueeseen. Pitäisin todennäköisenä, että sanan käytöllä on yhteys englannin kielen vastaavaan sanaan (ks. esim. Urban Dictionary) tai saksan moniin fest-loppuisiin tapahtumiin (Oktoberfest, Beethovenfest, Asparagusfest, Onionfest).
Kirja on käännetty englanniksi nimellä "The Russian idea" ja on hyvin saatavissa Helmet-kirjastosta.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2547997?sid=4776172439
Thomas Jeffersonin elämäkertaa ei löydy suomeksi. Kirjastojen kokoelmista löytyy ainoastaan yksi pro gradu -tutkielma Jeffersonista: Helena Rinta-Paavolan Thomas Jefferson ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain intiaanit (1967). Hieman tietoa Jeffersonista on myös teoksessa Ihmiskunnan 100 suurinta : historian vaikutusvaltaisimmat henkilöt tärkeysjärjestyksessä (1994).LinkitFinna.fi: Helena Rinta-Paavola: Thomas Jefferson ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain intiaanit https://finna.fi/Record/helka.9912253623506253?sid=5010715370Finna.fi: Michael H. Hart: Ihmiskunnan 100 suurinta https://finna.fi/Record/anders.56203?sid=5010715370
