Shakespearen sonetti 12 löytyy Aale Tynnin suomentamasta William Shakespearen teoksesta "Sonetit". WSOY on julkaissut tämän kirjan suomeksi ja englanniksi 1965 ja 1995 ja molempia painoksia löytyy HelMet-kirjastoista ainakin varaamalla. Sonetit alkukielellä suomennettuina ja kommentoituina ovat myös teoksessa:
Shakespeare, William
[Oulu] : Rajalla, cop. 2007
Samuli Edelmann on levyttänyt joitakin Shakespearen sonetteja, mutta numeroa 12 ei löytynyt.
Jarl Hemmer on kirjoittanut - ruotsin kielellä - muutamia kirjoja Onni Kokosta: Onni Kokko : berättelse (Schildt 1920); Onni Kokko och andra berättelser (Vårt hem, 1931). Hemmerin kirjasta on otettu monia painoksia. Onni Kokko on yhtenä hahmona myös tässä teoksessa:
Niinistö, Jussi: Nimeke:Suomalaisia vapaustaistelijoita (Nimox, 2003). Molemmat löytyvät mm. HelMet-kokoelmasta.
Lehtiartikkeleiden osalta suositten vierailua Kansalliskirjastossa, jonka ns. vapaakappaletyöasemilta pääsee tekemään hakuja vanhoihin sanoma- ja aikakauslehtiin. Tämä palvelu (http://digi.kansalliskirjasto.fi/) on käytettävissä myös netin kautta, mutta vapaa haku kohdistuu vain vuotta 1911 vanhempaan aineistoon, sitä uudemmat täytyy tutkia kirjaston tiloissa....
Jos lasketaan presidentin puolisoksi henkilö, joka on ollut presidentin kanssa avioliitossa tämän ollessa presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ellen Ståhlberg, o.s. Elfving 21.7. 1950. J.K. Ståhlberg oli presidenttinä vuosina 1919-1925 ja avioitui Ellenin kanssa 1920. Jos presidentin puolisoksi katsotaan henkilö, joka on ollut naimisissa ennen tai jälkeen sen, kun puoliso on toiminut presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ståhlbergin ensimmäinen vaimo Hedvig.
Kyseessä voisi olla Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla. Kansikuva ja kuvaus sisällöstä löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…. Kirja ei kuulu mihinkään sarjaan, mutta Beskowilta on julkaistu paljon muita kuvakirjoja (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb0bdb53-d7a3-4519-8c07-c…).
Kyseessä on Päivi Ojanperän säveltämä ja sanoittama laulu "Enkeli". Tässä Kaleva-lehden uutinen Konginkankaan muistohartaudesta ja sen ohjelmistosta:
https://www.kaleva.fi/muistohartaus-konginkankaan-uhreille-hiljensi-vae…
Tässä vielä tietoja laulusta Fono.fi -äänitetietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=766a769e-3fe0-4ff5-9c1b-2f00…
Laulu löytyy Helmet-kirjastosta levyltä "On lapsi syntynyt meille" (Sibelius-Lukion kuorot 2015):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2232639?lang=fin
Vanhat Anna-lehden vuosikerrat vuodesta 1980 ovat luettavissa Pasilan kirjastossa Helsingissä. Voit siis käydä siellä etsimässä kyseisen artikkelin ja ottaa siitä valokopion. Kotilainaan vanhoja lehtiä ei saa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhte…
Löysin Internetistä sivulta
http://www.geocities.com/sus7anna/esko.html
suomennetun version kyseisestä runosta. Ei ole kuitenkaan yksiselitteistä että kyseinen runo on juuri Ann Landersin kirjoittama.
Sivulta http://www.wowzone.com/fprints.htm löytyy kolme erilaista englanninkielistä alkuperäisversiota runosta, ja missään niissä ei ole kirjoittajana Ann Landers.
Runon englanninkielinen versio on siis mitä luultavimmin nimeltään "Footprints on the sand".
Kyseessä on siis runo jonka alkuperä on mysteeri, mutta mitä yritetään aukottomasti selvittää ympäri maailman.
Näitä nimiä on kysytty aiemminkin. Kopioin tähän vastaukset: Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli. Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos nimestä Elisabeth ('kaunis Elisabet') Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) ; Vilkuna: Etunimet, 4. uud. laitos (Otava, 2005)
Ei voi. Asiakas on itse vastuussa lainansa palauttamisesta, sen aiheuttamasta työstä ja kustannuksista. - Ainoastaan Varkauden kaupunginkirjaston asiakkaalleen välittämät kaukolainat palautetaan Varkauden kirjastoon.
Paavo Cajander suomensi nuo rivit Shakespearen näytelmän "Henrik IV" toisen osan kolmannesta näytöksestä näin:
"Oi, jos tuon vois nähdä,
Niin itse miekkoisinkin nuorukainen,
Nuo kaikki nähdessään, nuo menneet vaarat
Ja tuskat tulevat, löis kirjan kiinni
ja istuis oottamaan vaan kuolemaansa!"
Suomennos julkaistiin vuonna 1944 nimellä "Kuningas Henrik IV".
Matti Rossin suomennos samasta kohdasta kuuluu seuraavasti:
"Jos sen voisi nähdä, onnellinen nuori,
jonka lehtii ajan kulkua ja lukee
koetuista vaaroista ja niistä,
joita kohti mennään, löisi kirjan kiinni
ja kuolisi pois niiltä istumilta."
Suomennos on vuodelta 2004 ja näytelmä sai tällä kertaa suomeksi nimen "Henrik IV".
Lähteet:
https://finna.fi
Shakespeare, William: Kuningas Henrik IV...
On mahdotonta sanoa mitään yleispätevää, koska kuluva aika riippuu monesta tekijästä. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa aikaa, joka kestää kirjan julkistamisesta siihen että sen voi varata Sierran/HelMetin kautta, nykyään useimmat uutuudet tulevat vähin tiedoin tietokantaan ja varattavaksi jo ennen kuin uutuus on ilmestynyt. Näitten osalta voidaan sanoa, ettei aikaa kulu ollenkaan. Joskus käy kuitenkin niin, ettei kustantajan lupaama uutuus ilmestykään ilmoitetussa aikataulussa ja tapahtuu sitäkin, että kirja jää kokonaan julkaisematta. Tällöin viive voi olla vaikka kuinka pitkä.
Jos taas oletamme, että kysyjää kiinnostaa, kuinka nopeasti HelMet-luetteloijat saavat kirjatietueen valmiiksi, on siihenkin mahdotonta antaa yleistä...
EMI Finlandin julkaisemia Kaikkien aikojen Sibelius-levytykset -äänitallenteita (2009) on vain kaksi osaa. Tallenteiden sisältöjä voit tarkastella alla olevista linkeistä Suomen kansallisbibliografia Fennicaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025567
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025568
Finna-hakupalvelusta löytyy muutamia Lektyr-lehtiä: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=lektyr&type=AllFields Varastokirjastosta saa kaukolainaksi aikakauslehti Lektyrin vuosikerrat 1926-27 ja 1929-30. Oulun yliopistossa näkyisi olevan vain yksi numero 18 vuodelta 1948. Gunilla Wolde syntyi v. 1939, joten näissä lehdissä hänen piirroksiaan tuskin on. Toinen hakuosuma on rintamamiehille sodan aikana suunnattu Korsu-lektyr, joka jatkui myöhemmin Min vän -nimisenä lehtenä. Tämäkään ei vaikuta oikealta lehdeltä. Verkosta löytyy Lektyr-nimellä myös ruotsalainen aikuisviihdelehti, mutta sekään tuskin on aiheellinen tulos. Valitettavasti näillä tiedoilla ei...
En löytänyt tietoa kielojuhlaperinteestä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Finna.fi-palvelusta löytyy Turun tyttölyseon - Luostarivuoren senioreiden julkaisu Luostarivuori 125 (2007, toim. Timo Puska), johon sisältyy Kaarina Leinosen kirjoittama artikkeli "Herkistävä kielotraditio" (s. 34-35). Teos on varattavissa Turun yliopiston Feeniks-kirjaston varastokokoelmasta. Linkki Luostarivuori 125 -teoksen Finna.fi-tietueeseen: https://www.finna.fi/Record/utu.9913827055405971?sid=5277599731
Sinikka Huhtalan väitöskirja on lainattavissa Kansalliskirjastossa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa tätä väitöskirjaa ei ole.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
Kyseessä voisi olla tanskalaisen runoilijan, Henrik Nordbrandtin (1945–2023), kirjoittama runo Året har 16 måneder: November. Nordbrandt luettelee runossa kaikki kuukaudet marraskuusta alkaen ja lopettaa runon mainitsemalla marraskuun vielä neljä kertaa. Runoilijan mukaan vuodessa on siis yhteensä 16 kuukautta (viisi marraskuuta) kahdentoista sijaan.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Nordbrandtin kokonaisia teoksia ole käännetty suomeksi. Julkaisussa Kirjo: kirjallisuus- ja kulttuurilehti 2002 : 3, s. 16 -17 ”Poissaolon noste” löytyy kuitenkin joitakin Nordbrandtin suomennettuja runoja.
Suomalaisista kirjastoista löytyy Nordbrandtin tanskaksi ilmestyneitä teoksia. Näihin voi tutustua osoitteessa Finna.fi ...
