Välitän toiveesi Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle.
Voit myös itse esittää hankintatoiveen Helmet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Immanuel Wallersteinin vuonna 2006 ilmestynyttä kirjaa European universalism: the rhetoric of power, joka käsittelee valtateorioita, ei ole ainakaan vielä suomennettu. Häneltä on suomennettu kolme aiemmin ilmestynyttä kirjaa, viimeksi teos Avoimiin yhteiskuntatieteisiin vuonna 2000.
Wallerstein edustaa sosiaalitieteitä ja yhteiskuntatieteitä. Hänen keskeisiä teemojaan ovat kapitalistinen maailmanjärjestys ja globalisaatio.
Globalisaatiosta on ilmestynyt tänä vuonna teoksia suomeksi mm.seuraavasti:
- Sennett, Richard: Uuden kapitalismin kulttuuri, Vastapaino, 2007, (ISBN 978-951-768-200-8)
- Rouvinen, Petri: Seuraavat sata vuotta: aikamatka maailmaan ja Suomeen 1907-2107
Taloustieto, 2007, (978-951-628-453-1)
- Kailo, Kaarina: Irti...
Nuorten lukemisharrastuksesta sinänsä löytyy jonkin verran erilaisia tutkimuksia ja kirjallisuutta. Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta on verkossa ja voit etsiä sieltä tietoa esim. asiasanoilla nuoret lukeminen. Tietokanta löytyy verkosta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse kohta haku ja saat esiin hakulomakkeen, jonka avulla voit etsiä kirjallisuutta eri hakumäärittelyillä. Nuorisotiedon kirjaston tietokanta voi olla myös avuksi verkko-osoitteessa http://pretty.alli.fi/index.htm Monia muitakin tietokantoja voi hyödyntää. Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä korkeakoulukirjastojen tietokanta Linda, josta kannattaa myös etsiä. Nuorten harrastustutkimuksiin voisi myös tutustua ja sitä kautta saada...
Googlesta löysin hakusanoilla Tosno and map* internet-sivun http://www.multimap.com/index/RS71.htm.
Sieltä luettelosta löytyi myös Tosnon kartta, jota voi tarkentaa tarpeen mukaan.
Kirjallisuuden tutkijat lukevat ajan mittaan ainakin pääosan suomenkielellä julkaistavasta kaunokirjallisuudesta, ainakin sen osan, jota ei pidetä puhtaasti viihdekirjallisuutena. Tunnetuksi kirjailijaksi tai runoilijaksi tuleminen on yleensä vuosikymmeniä kestävä prosessi, jonka aikana kirjailija osoittaa kykynsä ja lukeva yleisö kiinnostuksensa. Tutkijoiden roolina on yleensä arvioida jälkikäteen kirjailijoiden elämäntyötä, ei niinkään etsiä tai löytää elävien kirjailijoiden joukosta "tähtiä". Jonkin verran tietenkin kirjailijan saamaan huomioon ja menestykseen vaikuttaa se, miten keskeisten tiedotusvälineitten kuten suurimpien sanoma- ja aikakauslehtien toimittajat kirjailijasta ja hänen tuotannostaan kirjoittavat. Joskus sattuu niinkin...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa "veistellä" käytetään kielikuvana merkityksessä leukailla, naljailla, pilailla, vitsailla, lohkoa. Mainintaa murteellisuudesta ei ole, joten se ilmeisesti on käytössä eri puolilla Suomea.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Foxin tulevasta ohjelmistosta ei liene tietoa kellään, mutta mikäli kysyjän käytössä on DVD-soitin, Num3rot-sarjan kaikki kaudet voi lainata kirjastosta. Oheisesta linkistä pääset tutkimaan kausien tietoja, ja mikäli kirjastokorttiin on liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, pääset tekemään kausiin varauksen vaikka heti:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=num3rot&type=AllFields
Selailin kuvia Manneken Pis'istä Zwarte Piet -asussa, mutta juuri tuollaista ei löytynyt, https://www.google.com/search?source=univ&tbm=isch&q=manneken+pis+als+z….
En tiedä, löytyykö näistä asuista eri vuosina minkäänlaista tallennettua tietoa Brysselissäkään, mutta voisihan kaupungista sitä yrittää tiedustella, ehkä esimerkiksi kulttuurista huolehtiva yksikkö voisi tietää, https://www.brussels.be/department-culture-youth-leisure-and-sports
Niilonen on samaa kantaa kuin Niilola, joka on johdettu talonnimestä. Se on lähinnä pohjoissavolainen nimi, jota on esiintynyt jo 1600-luvulta alkaen. Muita kirjoitusasuja ovat olleet Niiloin ja Nijloinen.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Hakemalla PIKI-verkkokirjastosta (https://piki.finna.fi/) esim. hakusanoilla "paksulehtiset valokuvat" löytyy valokuvin kuvitettuja pahvisia katselukirjoja. Näistä suurin osa tosin keskittyy erilaisiin eläimiin ja esineisiin, mutta selaamalla löytyy myös vauva- ja lapsiaiheisia kirjoja. Varauksen tekemällä saat kirjat lähikirjastoosi.
Tässä joitakin vinkkejä:
Ahtola, Nina: Nina's babies
Hurme, Vuokko: Maailman napa
Rudnert, Björn: Osaan itse sisällä; Osaan itse ulkona
Sirett, Dawn: Värit : kukkuu!; Vauvan päivä : kukkuu!; Vauva sanoo kukkuu!; Silmät, nenä suu : kukkuu!
Kirjastoissa on luettavana Yliopistojen valintaopas 2008. Siinä esitellään yliopistojen ja korkeakoulujen hakumenettely, mutta tarkemmat hakuoppaat löytyvät yliopistojen sivuilta. Ks. http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/index.html ja http://www.hse.fi/FI/education/admission/ .
Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ovat sanoittaneet laulun Enkelin kosketus ja se on CD-levyllä Lupaus. Tähän löytyy myös nuotti nimeltään Sade : Lupaus, johon sisältyy Enkelin kosketus. Molempia on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
www.helmet.fi
Eve Hietamiehestä löytyy tietoja teoksesta Kotimaisia nykykertojia (BTJ 1997).
Tuoreimmat tiedot löytyvät osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla myös aikaisemmin, vastaukset voi tarkistaa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta asiasanalla hietamies eve.
Kysymys oli melko vaikea emmekä löytäneet kirjoja, joista olisi löytynyt suoranaisesti lapsen kysymys isän poissaolosta ja vastauksia siihen, mutta aihetta sivutaan monissa kirjoissa, joiden saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi
- isätön Topi keksii tarinoita isästään
Kontio, Tomi: Kesällä isä sai siivet
- isän katoaminen
Latvala, Laura: Kanavan Marja (1960)
- mustalaistyttö Marjalle kerrotaan isän olevan ”liesussa”
Mikkola, Marja-Leena: Amalia, karhu
Mikkola, Marja-Leena: Anni Manninen
- välttelevät viittaukset poislähteneeseen isään, äidin surumielisyys
Nilsson-Brännström, Moni: Tsatsiki ja mutsi
- äiti kertoo mielellään tarinaa rakastumisestaan...
Kansallisdiskografia VIOLA ei tunne yhtään "Korpin polkka" -nimellä liikkuvaa esitystä, mutta muodolla "Korpin polska" löytyy kaksi äänitystä. Ensimmäinen löytyy Seurasaaren Pelimannien LP-levyltä "Jalalla koreasti" (Finnlevy p1971 SFLP9514), joka löytyy ainakin HelMet-musiikkivarastosta ja josta sen voi tilata.
Toinen, todennäköisesti erittäin hankalasti tavoitettava versio on vuonna 2004 julkaistulla C-kasetilla "Kittilän kesäpäivien kansantanssiohjelman musiikki".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Teneriffaa koskevia matkaoppaita ja videoita voi hakea
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston aineistotietokannasta
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html laittamalla hakuehdoksi
asiasanan Teneriffa. Hakua voi tarkentaa laittamalla toiseksi asiasanaksi
"matkaoppaat" tai valitsemalla haluamakseen aineistolajiksi "video".
Englanninkielisiä matkaoppaita on useita, suomenkielisenä löytyy:
Nowaczyk, Dieter: Teneriffa : matkalle mukaan, 1993
Videoita löytyy kaksi. Saatavuden voit tarkistaa aineistotietokannasta.
Matkaoppaita muista maista voi hakea edelläkuvatulla tavalla.
Tämäntyyppisissä kysymyksissä kannattaa kääntyä suoraan Helsingin kaupunginarkiston puoleen. Sieltä löytyvät mm. kaikkien Helsingin koulujen vuosikertomukset. Meillä täällä kaupunginkirjastossa niitä ei ole kattavasti, eikä myöskään kaikkien koulujen matrikkeleita.
Helsingin kaupunginarkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Ihminen voi tulla riippuvaiseksi erilaisista asioista, joten tietokoneen käytöstäkin voi tulla riippuvaiseksi. Erilaisia tietokoneriippuvuuden muotoja ovat peliriippuvuus ja nettiriippuvuus. Osoitteesta http://www.paihdelinkki.fi/ saat asiasta enemmän tietoa.
