Kyllähän tuo kovasti haavikkomaiselta ajatukselta kuulostaa. Se saattaisi olla peräisin julkaistuista päiväkirjoista tai muistelmista, tai sitten jostakin Haavikon haastattelusta tai lehtikirjoituksesta.
Yhtenä vahvimmista ehdokkaista mieleen tulee Kahden vuoden päiväkirja, jossa – pääasiassa Heikki Ylikankaan ja Haavikon Nuijasota-teosten vastakkainasettelun pohjalta – Haavikko moneen otteeseen kritisoi historiantutkijoiden harhaanjohtavia ennakkokäsityksiä, tähän tapaan:
” -- tähänastinen tutkimus ei ole kuunnellut aikakauden antamia tietoja tarkasti, vaan on käyttänyt ennaltapäättelyn menetelmää. Ripustanut ensin pyykkinarun ja sitten tapahtumat sen varaan kuivumaan. Sillä tavalla saadaan kyllä tutkimukseen johdonmukaisuutta, mutta ei...
1. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain kaksi kirjaa, joissa asiaa on käsitelty perusteellisesti: Ratsastusterapia, 2011 ja Karvaterapiaa : eläinavusteinen työskentely Suomessa, 2013. Asiaa sivutaan myös seuraavassa: Salovuori, Tuomo: Luonto kuntoutumisen tukena, 2014
Seuraavat kirjat eivät kuulu Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta niistä voi tehdä kaukolainapyynnön. Salmela, Jari.Viidakkoportaat : eläinavusteisen valmentajan opas, 2013 ja Broman, Monica: Nytta och nöje med hunden : din blivande terapihund, 2014
Lapin yliopiston kirjaston kokoelmissa on useampi tutkimus aiheesta. Niitä voi tilata kauko-lainaksi ja joukossa on myös pari verkkojulkaisua.Tästä pääsee Lapin yliopiston kirjaston tietokantaan: https...
Tätä asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aikaisemmin . Vastaus löytyy arkistosta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-sanat-ovat-suomenkielen-alkuperaiss…. Myös toinen kysymys käsittelee samaa asiaa
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-monta-sanaa-on-suomen
Lisätietoa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/kieli-ikkuna_(1996_2010)/ennatysten_k…
https://yle.fi/uutiset/3-8239117
http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=261
Ruotsin lainasanoista https://www.sprakbruk.fi/-/lanat-och-arvt-i-svenskan . Tässä artikkelissa on taulukko, josta näkee ruotsin kielen lainasanojen määrän.
Englannin lainasanoista https://en.wikipedia.org/wiki/Lists_of_English_words_by_country_or_lang...
Jos muutat omissa tiedoissasi postivalinnaksi, saat ilmoituksen saapuista varauksista sekä taskukirjastoon että sähköpostiisi. Omien tietojen muutokset voi toistaiseksi tehdä vain kirjautumalla Helmet.fi:hin. Kirjaudu omiin tietoihin, klikkaa omaa nimeäsi ja valitse Muuta yhteystietoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskukirjasto(157393)
https://www.helmet.fi/fi-FI
I am he that aches with love on yksi Walt Whitmanin runoista, joka ei sisälly mihinkään tähän mennessä suomennettuun Whitman-valikoimaan: Ruohonlehtiä (1954; suomentanut Viljo Laitinen), Ruohoa (1965; suomentanut Arvo Turtiainen) ja Valitut runot (2007; suomentanut Markus Jääskeläinen). Vaikka kirjojen nimien perusteella voisi niin ajatellakin, Laitisen ja Turtiaisen käännökset eivät sisällä Leaves of grassia kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan poimintoja runoilijan lähes kuolemaansa saakka paranteleman alkuperäisen kokoelman lopullisen version runoista.
Kanerva-kuoron ja soitinyhtyeen esittämä ”Huivi” on LP-levyllä Kanerva-kuoro: ”Soi laulumme” (Kanerva-kuoro ja soitinyhtye KAN-LP1, 1979). Laulu alkaa: ”Armas äitini mun huolen kaikesta kantoi”. Levyn takakannessa laulun säveltäjäksi on merkitty ”P. Maiborod”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kanerva-kuoron johtaja Mauno Saksanen. En löytänyt tätä sanoitusta mistään muualta kuin laulettuna tältä levyltä. Tämä levy löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston maakunnallisesta kotiseutukokoelmasta eli Pirkanmaa-kokoelmasta ja sen voi kuunnella Tampereen pääkirjastossa.
Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa ei ole laulusta tarkkoja tietoja. Discogs-tietokannan vihjeen perusteella laulun säveltäjä on...
Helmet-palveluihin voi kirjautua ainoastaan kirjastokortilla ja siihen liittyvällä pin-koodilla.
Kirjaston käyttösäännöt : https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Varmaa käännöstä en voi antaa.
Helander/Hellander -nimen etuosa on hell (häll = kallio) ja -ander on kreikasta man (=mies). Ruotsinkielisissä nimissä -ander on aika tavallinen yhdyssanan jälkiosana.
Helander-nimen alkuperää on myös kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sukunimi-helander?language_content_entity=fi. Vastauksen mukaan nimi voisi viitata helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Espoon kaupunginarkistosta voit pyytää koulutodistuksia. Voit ottaa kaupunginarkistoon yhteyttä esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse. https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/kaupunginarkisto-espoon-kaupunki/f4ef657e-d00d-44ae-ae5c-fb43c117d953Neuvolatietoja voit tiedustella Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialueelta. https://www.luvn.fi/fiTiedoksi vielä, että Espoo-infosta saat yleisneuvontaa Espoon kaupungin palveluista ja tukea palveluihin hakeutumisessa. https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/asiakaspalvelu-ja-asiointi/espoo-info
Riihimäen kirjastosta löytyy lapsille ja nuorille monenlaista urheilukirjasarjaa. Näitä täällä on vuosia luettu ja vinkattu.
Nuorille:
Marja Aho: Cheertytöt (Jessiina harrastaa cheerleedingiä)
Henna Helmi: Miisa-sarja (kertoo taitoluistelevasta tytöstä)
Anneli Kanto: Futistyttö (maahanmuuttajataustainen Oona pelaa jalkapalloa Tulikärpäset joukkueessa)
Gunnar Nordström: Kiekkotähti-sarja (kertoo NHL-kiekosta. kirjoittajana ruotsalainen urheilutoimittaja, teksti asiantuntevaa. Mukana mainintoja myös suomalaispelaajista. Tosin jo vanhempi sarja)
Kalle Veirto: Tähtiketju-sarja (Innokas ja taitava jääkiekkoilija Jonne muuttaa Pohjois-Suomesta Lahteen. Joukkueeseen pääseminen uudella paikkakunnalla ei ole silti helppoa)
Mika...
Ikävä kyllä, laulun nimen selvittäminen ei onnistunut. Varsinaisia äitienpäivälauluja on tehty runsaasti ja lähinnä niitä tutkin finna-hakupalvelun keinoin. Toisinaan laulun alkusanatkin toimivat finna-haussa, mutta ei tässä tapauksessa.
Kukkaset ja suvi kuuluvat myös usean laulun aihepiiriin, joten varsin laaja on mahdollisuuksien määrä. Mahtaisikohan kukaan lukijoistamme muistaa kuulleensa tai laulaneensa kyseistä laulua? Lisävinkit voisivat auttaa.
1950-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (1999)
(sisältää pitkän katsauksen 1950-luvun kirjallisuuteen s. 68-)
Eskola, Antti: Kirjallisuus Suomessa (1974)
(s. 147-153 käsittelee 1950-lukua)
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia (1997)
(kirjan lopussa on myös vuosittainen kaunokirjallisuuskatsaus sisältäen vuodet 1950-1959)
Saarinen, Marketta: Kirjan mittaa (1979)
(1950-lukua käsittelevät sivut 35-51)
Armeniankielisiä satuja ja lastenlaululevyjä ei valitettavasti pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Helmet-kirjastoissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on pääasiassa armeniankielistä musiikkia CD-levyllä. Kaiken armeniankielisen aineiston saat nähtäväksesi osoitteeseessa www.helmet.fi , valitse sanahaku, kirjoita hakulaatikkoon kaksi tähteä ** ja valitse kielivalikosta armenia.
Armeniankielistä kirjallisuutta kysytään Suomessa vähän, mutta Suomeen voi saada kaukolainoja ulkomailta. Lisätietoja antaa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelu http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ Esimerkiksi Ruotsista löytyy jo enemmän armeniankielistä kirjallisuutta ja muuta aineistoa esim. Tukholman kaupunginkirjastosta http://www.ssb....
Seuraavat julkaisut löytyvät Helmet sanahaulla: julkaisun laadinnan oppaat historiankirjoitus
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=julkaisun+laadinnan+oppaat+his…
Historiikinkirjoittajan opas / Kimmo Katajala
Opas historiakirjan tekijälle / Wahlroos, Lasse
Haluatko historiankirjoittajaksi? / Lappalainen, Jussi T.
Yrityshistorian kirjoittaminen / Jorma Ahvenainen
Kylä kirjaksi : ohjeita kylä- ja yhteisökirjojen kirjoittajille
Kannattaa tutustua myös Suomen Historiallisen Seuran
julkaisuihin, arkistoon ja linkkeihin. http://www.histseura.fi
Kyseisen kappaleen nimi on "Mamman pikku pipana". Kipparikvartetti on tehnyt kappaleen Suomessa tunnetuksi. Se löytyy esim. seuraavalta levyltä :
TEKIJÄ 110 2 Kipparikvartetti,|eesittäjä
TEOS 245 1 0 20 suosikkia :|bSaimaan valssi /|cKipparikvartetti
Julkaisutiedot 260 [S.l.] :|bWarner Music Finland,|cp2000
ULKOASU 300 1 CD-äänilevy (57 min 59 sek) +|eesiteliite
SARJA 490 0 ...
Viitattaessa lähteisiin esiintyy monia käytäntöjä. Eri laitoksilla ja oppiaineilla on usein omat perinteensä, joista sinunkin kannattaa kysyä työsi ohjaajalta. Tärkeintä kuitenkin on, että lähteisiin viitataan loogisesti ja yhdenmukaista tapaa käyttäen. Jotkut suosivat tekstin keskelle suluissa sijoitettavia viitteitä, (tekstiviitteitä), toiset alaviitteitä. Loppuviitteitäkin käytetään. Periaate on, että referoidessasi (joko suoraan tai epäsuorasti) lähdettä viittaat kyseiseen lähdeteoksen kohtaan (tavallisesti sivunumeroon). Viite (tai viitenumero) sijoitetaan heti referoidun väitelauseen tai -lauseiden jälkeen, eikä siis ehdottamallasi tavalla kappaleen loppuun kohdentamatta sitä tiettyyn lauseeseen / lauseisiin. Tämän johdosta teksti...
PIKI-verkkokirjastossa voi siirtää teostietoja virtuaaliseen omaan hyllyyn, mikäli haluaa tallentaa tietoja tietyistä teoksista erilaisia hakuja tehdessään myöhempää käyttöä varten. Mikäli et ole kirjautuneena verkkokirjastoon, hyllyn sisältö säilyy, kunnes suljet selaimesi. Jos olet kirjautunut, teostiedot säilyvät hyllyssä, kunnes poistat ne sieltä.
Haku Vaarakirjastojen tietokannasta (oiva.vaarakirjastot.fi) tuottaa useita tärppejä tämän kappaleen sisältävistä nuottijulkaisuista. Parhaiten se löytyy alkukielisellä nimellään Aguas de marco.
Se löytyy mm. näistä:
The best of Brazil (sanat, melodia, soinnut): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Bossa & samba Brazil 1 (kitaratabulatuuri): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
The most requested bossa nova & samba songs (piano, sanat, melodia, soinnut):
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Kyyti-kirjastoissa ei valitettavasti ole Joka Poika -lehden vuosikertoja.
Haluamanne vuosikerrat voidaan tilata teille kaukolainaksi. Lisätietoa kaukolainapalvelusta Kouvolassa: https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Filosofia: Ranskalaisen filosofin Descartesin (1596-1650) kuuluisin lause on ”Ajattelen, siis olen”. Jo 1600- luvulla Descartes pohti teorioissaan henkisen ja ruumiillisen olemassaolon yhteyttä toisiinsa.
Psykologia: Ollessaan hereillä ihmisellä on tietoisuus, kun taas syvässä unessa hänellä ei ole tietoisuutta. Tiedostaminen on aktiivista toimintaa ja se perustuu kieleen. Hereillä ollessaan ihmisen mieli tuottaa koko ajan ajatuksia, jopa ajatusten virtaa, johon voimme vaikuttaa mm. toiminnallamme.
Damasio, Antonio: Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot. (Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001.
Eagleman, David: Aivot. Ihmisen tarina
Pietikäinen, Joustava mieli
https...
