"Mä tunsin kerran neitosen" -nimellä laulu löytyy nuotista "Musiikin maailma : Musica III", jonka ovat toimittaneet Erkki Pohjola ja Egil Cederlöf (Fazer, 1969). Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kyllikki Solanterä. Samoin sanoin laulu löytyy myös nimellä "Sua muistelen". "Musiikin maailma" -nuotin mukaan laulu on alun perin amerikkalainen kansanlaulu "A-roving". Englanninkielinen sanoitus alkaa: "In Plymouth town there liv'd a maid".
Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia. "Harhailin"-niminen versio alkaa: "Ol' Plymouthissa neitonen hurmaava neitonen". Sen on sanoittanut Kullervo eli Tapio Lahtinen. "Riiaamassa"-niminen versio alkaa: "On Plymouthissa kaunotar, voi neidot nuoret". Sen on sanoittanut...
Ohjeet tien lisäämiseen tai korjaamiseen Google Mapsissa löytyvät tältä sivulta: https://support.google.com/maps/answer/10271004?hl=FI&ref_topic=3093612
Lääkintöhallituksen yleiskirjeen (n:o 1621, 6.10.1976) mukaan siittämisaikalausuntoa annettaessa rajataan 95%:n ja 99%n varmuudella se ajanjakso, jolloin lapsi on voinut tulla siitetyksi. Yli 2 500 g syntymäpainoisilla lapsilla 95%:n varmuusraja on ±23 vuorokautta ja 99%:n varmuusraja ±30 vuorokautta raskauden todennäköisimmän keston molemmin puolin. Lapsen siittämisajankohta saadaan siten rajatuksi 95%:n varmuudella 47 vuorokauden ja 99%:n varmuudella 61 vuorokauden eli parin kuukauden puitteisiin. Alle 2 500 g syntymäpainoisilla lapsilla varmuusrajat ovat jonkin verran väljemmät eli ±32 vrk (95%:n varmuudella) ja ±42,5 vrk (99% varmuudella).
1980-luvun alussa täysiaikaisen raskauden pituudeksi määriteltiin keskimäärin 268 päivää, keston...
Pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta löytyy kaksi kirjaa, molempien kirjottaja Steve Rendle: Renault 19 : service and repair manual (kust. Haynes 1995) sekä Renault 19 owner's workshop manual (kust. Haynes 1994). Tarkemman saatavuuden saa katsomalla ko. tietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Renault 9:stä löytyi Oulun pääkirjastosta kirja Mead, John: Renault 9 & 11 (petrol) : 1982-89 : owner's workshop manual (kust. Haynes 1992). Ehkä on mielenkiintoista vierailla Renaultin sivuilla (http://www.renault.com), josta klikkaa welcome-sivulle, jossa on hakuohjelma. Suomenkielisellä sivulla (http://www.renault.fi) on palautelomake, johon varmaankin voi jättää kysymyksen ja sähköpostiosoitteen.
Kysymästäsi aiheesta on kirjoitettu useita kirjoja. Ensimmäisenä tuli mieleen vuodelta 2002 Hymy Kankaanpään Rakkauden kerjäläinen: unelmat ja todellisuus intensiivisessä psykoanalyyttisessä psykoterapiassa. Myös Anja Snellmanin fiktiivinen teos Paratiisin kartta, ilmestynyt v. 2001, käsittelee koulumaailman vaikeuksia.
Saimme vastauksen kysymykseesi kirjastonhoitajien valtakunnalliselta postituslistalta:
Kyseessä on Richard Dehmelin runo Kello meressä. Se löytyy ainakin teoksesta Runon pursi: maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta. 3.p. WS 1980.
Ensimmäinen säkeistö on seuraava:
Oli kaksi poikaa kalastajalla,
ja hän lauleli heille: Aaltojen alla
on meressä kello ihmeellinen,
ilo suuri on uskovan sydämen
kuulla sen kellon soivan.
Tarkoittanet ruotsalaista kirjailija Håkan Nesseriä? Hänen omat kotisivunsa eivät tällä hetkellä auenneet, joten teosten nimet ja ilmestymisvuodet ovat Tornion dekkarinetistä, Helmetistä ja kustantajien (Tammi, Albert Bonniers Förlag) sivuilta. Suomennokset on tarkistettu kansallisbibliografiasta.
Van Veeteren -sarja
Det grovmaskiga nätet, 1993. (suom. Toden ja ilveen verkko, 1999)
Borkmanns punkt, 1994. (suom. Kaalbringenin kurkunleikkaaja, 2000)
Återkomsten, 1995. (suom. Kotiinpaluu, 2001).
Kvinna med födelsemärkt, 1996. (suom. Syntymämerkki, 2002)
Kommissarien och tystnaden, 1997. (Komisario ja hiljaisuus, ilm. syksy 2003)
Münsters fall, 1998. (suom. Münsterin juttu, 2004)
Carambole , 1999. (suom. Carambole, 2006)
Ewa Morenos fall,...
Iltalaulu-runo ilmestyi alun perin vuonna 1924 julkaistussa kokoelmassa Maininki ja vaahtopää. Uudelleen muokattu versio runosta sisältyy runoilijan itsensä kokoamaan Runot-valikoimaan, josta on vuosina 1947-2008 ilmestynyt kahdeksan painosta. Hellaakoski teki osaan valitsemistaan runoista vähäisiä muutoksia. Iltalaulussa on yksi säe, joka Runot-muodossaan poikkeaa alkuperäisestä versiosta. Alkuperäinen Iltalaulu löytyy Mainingin ja vaahtopään lisäksi Hellaakosken varhaisrunot yksiin kansiin kokoavasta kirjasta Runot 1916-1928 (SKS, 1997).
Tunnissa tai kahdessa luettavia näytelmiä ovat Pasi Lampelan "Kuolemaani saakka" ja Seija Holman näyttämösovitus kirjasta "Manner". Klassikoista Minna Canthin "Papin perhe", Arto Mellerin "Siriuksen vieraat" ja William Shakespearen "Kesäyön unelma" täyttävät ehkä antamasi toiveen eli ovat nopasti luettavia.
En onnistunut löytämään tuota sitaattia fyysikko Lawrence M. Kraussin Universumi tyhjyydestä -kirjasta. Joidenkin lähteiden mukaan se on hänen puheestaan. Näin kerrotaan mm. Se elää sittenkin -opettajan jonkinlaista sielunelämää -blogissa. Blogista löytyy myös bloginpitäjän suomennos sitaatista. Se on luettavissa alta:
https://oversti.org/so-forget-jesus-the-stars-died-so-you-could-be-here-today/
Kansikuvan oikeassa alalaidassa on nimikirjaimet E. T., jotka kertovat, että kannen on tehnyt Erkki Tanttu. Hän on suunnitellut kannet myös useisiin muihin Sillanpään teoksiin. Tanttu oli hyvin tuottelias kuvittaja ja merkittävä taidegraafikko.
Lisätietoa:
Wikipedia: Erkki Tanttu
Markku Tanttu: Päällys: Erkki Tanttu: kirjankansitaidetta seitsemältä vuosikymmenneltä (2015)
Hei,
Kyseessä on todennäköisesti Tommi Aition Lajinsa paras: 176 tapaa viettää ylettömän hienoa elämää (Avain, 2008). Kirjaan on koottu hänen Kauppalehteen kirjoittamansa Lajinsa paras -kolumnit yhteen.
En saanut mistään nettilähteestä tietoa sanonnan alkuperästä.
Sitä kannattaa varmaan kysyä Kotimaisten kielten keskukselta. Linkki kielineuvonnan lomakkeisiin
Tarkoitatkohan alkuperäistä Robin Williamsin tähdittämää Jumanji-elokuvaa vuodelta 1995, jossa pelattiin lautapeliä, vai mahdollisesti sen jatko-osia Jumanji: Welcome to the Jungle (2017) tai Jumanji: The Next Level (2019), joissa pelaajat imeytyvät pelikonsolin ja avatariensa sisään? Ainakin jälkimmäisissä elokuvissa tosiaankin pudotaan hyvin korkealta maahan, kuten lentokoneesta ja niin edelleen. Missään vaiheessa elokuvissa en muista nähneeni mainintaa kuinka korkealta voi oikeastaan turvallisesti pudota. Täytynee ottaa huomioon että jälkimmäiset elokuvat perustuvat pelikonsolimaailmaan, joissa avatarit seikkailevat pelimaailmassa kun taas aivan ensimmäisessä Jumanji-elokuvassa pelilaudan tapahtumat tunkeutuvat ulos pelilaudalta...
Margareta Hägglundin kirjaa Tavoitteena mallin ura (Karisto, 2009) ei löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Kirjaa on kuitenkin saatavilla monista muista kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön.
Haflingerinhevonen polveutuu alppi-ja vuoristohevosista.Maailmassa on noin 250 000 haflingerinhevosta.Säkäkorkeus on 135-150 cm.
Lisätietoja ja kuvia:
http://www.haflinger-tirol.com/
http://www.geocities.com/edelweissfi/haflingerinhevonen.html
Irlannincob eli Tinker, Irish Tinker/Cob, Gypsy Vanner/Horse/Cob on kylmäverinen tukeva, työhevostyyppinen rotu. Säkäkorkeus on 140-152 cm.
Lisätietoja seuraavasta linkistä:
http://www.hevosmaailma.net/tinker.shtml
Amerikanravuri on nopein kilparavurirotu ja sitä käytetään muiden ravurirotujen jalostuksessa nopeuden lisäämiseen. Säkäkorkeus on 142-163 cm.
Lisätietoja seuraavasta linkistä:
http://www.hevosmaailma.net/standardbred.shtml
Lisätietoja eri hevosroduista saat myös esimerkiksi seuraavista...
Charles Dickensin teos on suomennettu nimellä Kolea talo. Julkaisutiedot ovat seuraavat: Charles Dickens, Kolea talo. Suomentanut Kersti Juva [kuvat: H. K. Browne]. Helsinki : Tammi, 2006. Teosta löytyy kirjastoista, sijaintitietoja voi etsiä pääkaupunkiseudun kirjastoista Helmet-tietokannasta, http://www.helmet.fi .
Tarkkaa vastausta käytettävissä olevien lähteiden perusteella on vaikea antaa, mutta hintojen hyllymerkintöjä voidaan varmastikin jäljittää Suomessa kaupan uusien konseptien ja innovaatioiden läpimurtoon jo 1950-luvun alkupuolelle saakka. Aiemmasta myyjän työsta suuri osa siirrettiin asiakkaan hoidettavaksi. Myymäläkoot suurenivat ja toimintoja tehostettiin ja rationalisoitiin.Tällöin perustettiin ensimmäiset itsepalveluperiaatteella toimivat pikamyymälät, joissa asiakkaat itse keräsivät ostoksensa ja maksoivat kassaan. Tuotteiden hinnat oli luonnollisestikin tehtävä asiakkaille näkyviksi. Kehitys johti 1960-luvun lopulla alennushallien ja myöhemmin marketien ja nykyistenkaltaisien ostoskeskuksien syntymiseen.
Lähteenä käytety teosta...
