Nimelle Vicki ei ole virallista nimipäivää, mutta oheisen internet-sivuston kautta voi ehdottaa nimipäivättömille nimille sopivaa nimipäivää.
https://www.nimipaivat.fi/vicki.html
https://www.nimipaivat.fi/nimikone/
https://www.nimipaivat.fi/
Hei,
Norsujen syöksyhampaat kasvavat läpi elämän. Aikuisilla norsuilla kasvuvauhti voi olla 18 senttiä vuodessa.
Sille että norsut kasvaisivat läpi elämän, en ole löytänyt vahvistusta.
Lähde: https://tieku.fi/elaimet/kasvavatko-norsujen-syoksyhampaat-lapi-elaman
Valitettavasti en löytänyt Finna.fi:n haulla suomenkielistä tietokirjaa ninjoista. Harukaze-julkaisusta, nro. 5 (2010) löytyvässä Joonas Nissisen artikkelissa Ninjat ennen ja nyt, https://www.oulu.fi/Harukaze/Nissinen_2010.html on mainittu kaksi suomenkielistä lähdettä
Lewis, Peter, Taistelulajien maailma. Karisto, Hämeenlinna 1998.
ja artikkeli Lumme, Juhana, ”Ninjojen hämärä historia”. Anime 7/2008.
Sekä Lewisin kirjaa että Anime-lehtiä löytyy Vaara-kirjastoista.
Ilmeisesti sävellyksen juuret vievät 1700-luvun Saksaan. Kyseessä olisi alun perin saksalainen kansansävelmä, jota on käytetty muun muassa metsästyslauluna. Ensi kertaa se on kirjattu muistiin tanssisävelmänä vuonna 1784. Vuonna 1860 opettaja Franz Wiedemann liitti siihen kirjoittamansa opettavaisen runon "Hänschen klein". Tässä muodossa siitä tuli suosittu lastenlaulu. Laulu on käännetty monille kielille, ja melodiaan on liitetty myös alkuperäisestä poikkeavia sanoituksia. Japanissa siihen kirjoitettiin aikaisempia japanilaisia lastenlauluja mukailevat sanat vuonna 1881. Tämä versio, "Chō chō", käännettiin sittemmin koreaksi. Samppa P. Asuntan suomennos "Kevätsää" vaikuttaa mukailevan englanninkielistä versiota "Lovely May". Se...
Johnny Bluen nuotit löytyvät Katri Helenan Parhaat-nuotista (1993). Kyseinen nuotti löytyy useasta kirjastosta ympäri Suomea, joten jos omasta kirjastostasi ei tätä löydy, niin voit tilata sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Amsterdamin nuottia ei valitettavasti yleisistä kirjastoista löydy.
Tarina on hyvinkin Jorge Luis Borgesin tyylinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään tätä teosta yrityksistä huolimatta. Tunnistaisiko joku lukijoistamme tämän teoksen?
Kaukopalvelun sähköpostiosoite on kaukopalvelu@lib.hel.fi. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä suoraan www-lomakkeella osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm
Jesse laivakoira on hankittu Nivalan pääkirjastoon ja kirjastoautoon. Pääkirjastosta kirja on tällä hetkellä lainassa, mutta kirjastoauton hyllystä se pitäisi löytyä.
Kotimaisten kielten tutkimuksella on sivusto, jossa on ohjeita ja suosituksia: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297
Suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin vastataan neuvontapuhelimessa 020 781 3201 tiistaista torstaihin klo 9–14 sekä maanantaisin ja perjantaisin klo 9–12.
Voisiko kyseessä olla kirja nimeltä Midzi, tulitukka? Kirjan on kirjoittanut Madeleine Brent ja siinä punapäinen englantilaistyttö oppii ko. taitoja aboriginaalien parissa. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1987.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on useita pelitapahtumia, joskin ne ovat sisällöltään aika erilaisia. Joissain peli-illoissa pelataan tiettyjä ennakkoon valittuja pelejä, osa taas on lapsille suunnattuja tai esimerkiksi konsolipelaamiseen liittyviä tapahtumia. Toistuvia ja vapaamuotoisempia lautapeli/korttipeli-iltoja aikuisille löytyy kuitenkin tällä hetkellä esimerkiksi seuraavista kirjastoista:
Lumon kirjasto/Vantaa: Pelataan yhdessä Senioreille https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lumon_kirjasto/Tapahtumat/Pelataan_yhdessa_senioreille(205275)
Pohjois-Haagan kirjasto/Helsinki: Lautapeli-illat aikuisille https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/PohjoisHaagan_kirjasto/Tapahtumat/...
Ainoa tieto, jonka onnistuin löytämään annetuilla tiedoilla, oli, että Tulen tumma -nimisen ryijyn on suunnitellut ehkä Hannamaija (tai Hanna-Maija) Teisko.
Lisätietoja ryijystä voisi mahdollisesti saada kysymällä Suomen käsityön museon tietopalvelusta: Tietopalvelu Suomen käsityön museossa | Käsityön museo (craftmuseum.fi)
Tein haun Helmet-kirjastojen tietokantaan Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi (finna.fi) hakutermeillä (Kaikki osumat:rodos OR Kaikki osumat:rodoks*) AND (Aihe:historia*). Tulokseksi sain vain yhden nimekkeen: Giertz, Bo: Rodoksen ritarit. SLEY-kirjat 1994.ks. Rodoksen ritarit | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi), tässä myös kirjan esittely ks. Rodoksen ritarit | KirjasampoMikäli vastaavanlainen englanninkielinen kirjallisuus kiinnostaa, löytyi seuraavanlainen teos:Goodman, Anthony A.: The shadow of God : a novel of war and faith. Sourcebooks 2002.ks. The shadow of God : a novel of war and faith | Varastokirjasto | Finna.fi, tässä kirjan esittely ks. The Shadow of God: A Novel of War and Faith: Anthony A. Goodman: 9781402201509:...
En löytänyt tätä laulua, mutta sain kollegalta ehdotuksen:Voisikohan laulu olla joku näistä Ylen Uskottomien laulujen illan biiseistä? Esimerkiksi OSSI KALEVI - Syrjähyppy, https://areena.yle.fi/1-66017884Tuo kappale löytyisi Tunnin tanssit - näinhän se käy -äänitteestä, http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=syrj%c3%a4hyppy&id=ccc4f24e-3f20-4cc1-b8f4-5b5b94451464 . Se näyttäisi olevan kuunneltavissa Lahden kirjaston kotiseutukokoelmassa, https://www.finna.fi/Record/lastu.9941?sid=5083668450 Sieltä voisi kysyä, miten äänitteen saisi kuunneltavakseen, Lahden kirjaston sähköpostiosoite, kaupunginkirjasto@lahti.fiEhkäpä joku lukijoistamme tunnistaa tämän kappaleen?
Lotta Svärd järjestöstä löytyy vähän englanninkielistä tietoa. Tässä joitakin artikkeleita, joista on ehkä apua.
Ollila, Anne: Women´s voluntary associations in Finland during the 1920s and 1930s.
(Scandinavian journal of history. 1995:2, s. 97-107)
Olsson, Pia: ”Learn to love your country and its people”: from Lotta ideology to action.
(Finnish-Hungarian Symposium on Ethnology. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.1995 s. 246-253)
Olsson, Pia: Motherly love or practical work: nationalism in the Lotta Svärd local branches during the 1920s and 1930s.
(Ethnologia Fennica: Finnish studies in ethnology.1999. s. 22-29)
Eskelinen, Anne: Women and the army.
(Finnish peace making. 1987. s. 276-282)
Tuomivaara, Sirpa: The oraganization of women in...
Jos tarkoitus on laittaa nettiin katsottavaksi ja kuultavaksi suojattua musiikkia, tarvitaan toimintaan lupa, joka tulee myös jonkin verran maksamaan. "Miljoona ruusua" on suojattu kaikilta osiltaan. Sävellyksen, sanoituksen ja sovituksen osalta luvan antaa Teosto, äänitteellä olevan esityksen osalta on käännyttävä Gramexin puoleen. Teoston lupien saaminen on rutiinia, mutta Gramexin valtuudet lupien myöntämiseen eivät kaikissa tapauksissa riitä. Asia kuitenkin selviää ottamalla yhteyttä. Teoston ja Gramexin virkailijat neuvovat ja laskuttavat.
On myös mahdollista, että tällainen käyttö hoituu Musiikkiluvat.fi -palvelun kautta (se on Teoston ja Gramexin yhteinen taustamusiikkilupia jakava organisaatio).
Teoston käyttöluvat: http://www....
Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (ei suom. eikä ruots.).
Ruotsinkielinen löytyy Eduskunnan kirjastosta ja Kouvolan kaupunginkirjastosta
Idström, Torsten
Anteckningar om Strömfors bruk förr och nu / Torsten Idström. - Lovisa :
[s.n.], 1950. - 27 s. ; 8:o
Suomenkielinen löytyy Eduskunnan kirjastosta, Museoviraston kirjastosta sekä Kouvolan kaupunginkirjastosta
Idström, Torsten
Strömforsin tehtaat sanoin ja kuvin / Torsten Idström ; alkuperäisteoksesta
vapaasti suom. Olavi Wiias. - Loviisa : Strömfors, 1950. - 15 s. ; 8:o
Anders Allardtin Strömfors socken -historiikista voi ehkä myös saada tietoa. Saatavuuden voit tarkistaa Plussasta (http://www.libplussa.fi)
